Eturauhassyöpä on monen tutkimuksen kohteena – Tämä on uusista hoitomuodoista merkittävin

Jaa artikkeliTilaa Seura
Uutta toivoa eturauhassyöpähoitoihin
© istockphoto
Eturauhassyöpä voi olla erilaisten oireiden taustalla. Mies, älä laita virtsaoireita tai luustosärkyjä ikääntymiseen piikkiin, vaan mene lääkäriin.

1. Eturauhassyöpä on yleinen sairaus, mutta sen hoito kehittyy nopeasti. Mikä on merkittävin uusi hoitomuoto?

Eturauhassyövän viime vuosien vilkas tutkimustyö tuottaa hedelmää. Uudet hoitomuodot tuovat toivoa etenkin, jos eturauhassyöpä on levinnyt.

Yksi uusi hoitomuoto on Lutetium-hoito, jota tutkitaan parhaillaan Husissa, ja osana tutkimusta on hoidettu jo kymmeniä potilaita.

Lutetium tarkoittaa suonensisäistä hoitoa, jossa radioaktiivinen lääke kulkeutuu eturauhassyöpäsoluihin niiden sijainnista riippumatta. Lääke säteilee ikään kuin sisäistä sädehoitoa syöpäsolupesäkkeeseen.

Ensimmäiset hoitotulokset ovat olleet hyvin rohkaisevia. Hoito ei kuitenkaan sovellu kaikille potilaille ja sen soveltuvuus arvioidaan erikoiskuvauksella ja hoitoneuvottelussa erikoislääkärin kanssa.

2. Miten levinnyttä eturauhassyöpää on hoidettu tähän asti?

Levinneen eturauhassyövän hoidon kulmakivi on edelleen hormonihoito, jolla pyritään hidastamaan taudin etenemistä. Nykyään hoito on mahdollista räätälöidä potilaan iän ja yleiskunnon sekä syövän levinneisyyden ja ärhäkkyyden mukaan entistä paremmin, sillä uusia hormonaalisia lääkkeitä on jo tullut ja on tulossa lisää lähivuosina.

Levinneen eturauhassyövän elinajanodote on nykyään yleensä vuosia kuukausien sijaan. Uusien hoitomuotojen ansiosta eturauhassyöpä on mahdollista muuttaa entistä useammin ns. krooniseksi sairaudeksi, joka pysyy kurissa ja josta huolimatta on mahdollista elää melko normaalia elämää.

Toisinaan sairautta voidaan joutua hoitamaan aktiivisemmin, eikä levinnyttä eturauhassyöpää toistaiseksi pystytä parantamaan, kuten ei verenpainetautia tai diabetestakaan, mutta yhä useammin se ei ole este hyvälle arjelle.

Eturauhassyöpä kiinnostaa tutkijoita.

Eturauhassyöpä kiinnostaa tutkijoita.istockphoto

3. Miksi eturauhassyöpä etenee usein salakavalasti?

Eturauhassyöpä voi olla pitkään vähäoireinen. Liian usein lääkärille menemistä lykätään silti häveliäisyyssyistä tai mies ajattelee, ettei halua valittaa pikkuvaivoista.

Moni tuudittautuu siihen, että iän myötä on luonnollista, että virtsaamissuihku heikkenee tai että virtsaamisen tarve tihentyy. Tähän ei kuitenkin pitäisi tyytyä, vaan muutokset virtsaamisessa on aina tutkittava.

Jos virtsassa on verta tai virtsaamiseen liittyy kirvelyä tai kipua, ovat ne merkki siitä, että on syytä hakeutua viivyttelemättä lääkärille.

Useimmiten virtsaamisoireiden taustalla on eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu, joka yleistyy ikääntymisen myötä. Tällöin laajentunut eturauhanen voi ahtauttaa virtsaputkea, mikä voi aiheuttaa virtsaamis- tai yhdyntävaivoja. Toisinaan hyvälaatuinen liikakasvu ja eturauhassyöpä voivat esiintyä samanaikaisesti.

Eturauhassyöpä voi oireilla myös lievänä luustosärkynä, jonka voi erehtyä laittamaan esimerkiksi kuluman piikkiin. Pidemmälle edenneen eturauhassyövän merkkejä voivat olla heikkouden tunne, alaselkä-, lantio- ja lonkkakivut.

Miksi hormonihoito vie seksuaalista halukkuutta

Hormonihoidolla elimistöstä vähennetään testosteronin määrää, mikä rauhoittaa syöpää, mutta vähentää seksuaalista halua ja kykyä. Tämä voi merkitä esimerkiksi erektiohäiriöitä tai haluttomuutta. Potilaan iästä ja elämäntilanteesta riippuen tämä voi olla miehelle joko oleellinen elämänlaatuun vaikuttava asia tai toissijainen seikka. On tärkeää, että ennen hoitotavan päättämistä potilas ja lääkäri keskustelevat asiasta.

Hormonihoidon sivuvaikutuksiin kuuluu haluttomuuden lisäksi muun muassa luuston haurastuminen, mihin on vasta viime vuosina alettua kiinnittää tarpeeksi huomiota. Mitä tehokkaammiksi syöpähoidot kehittyvät, sitä tärkeämpää on suojata samalla luustoa lääkkeillä. Ohjattu kuntosaliharjoittelu on hyvä tuki: se voi myös lisätä elämänlaatua ja vähentää sairauden tunnetta.

4. Milloin eturauhassyöpä voidaan jättää hoitamatta?

Eturauhassyövistä noin neljännes on lempeitä ja hitaasti eteneviä. Tällöin sairaus ei välttämättä ehdi aiheuttaa sairastuneelle oireita ennen elämän loppumista muista syistä, vaan hoito saattaisi aiheuttaa sairautta enemmän haittoja.

Jos potilasta ei ryhdytä hoitamaan aktiivisesti, hänellä on silti oikeus tilanteen seurantaan. Tämä tarkoittaa yleensä PSA-arvon mittaamista muutaman kuukauden välein ja lääkärissä käyntiä. Mikäli oireet lisääntyvät tai muuttuvat, potilaan on tärkeä ottaa yhteyttä lääkäriin.

5. Koska turvaudutaan leikkaukseen?

Jos eturauhassyöpä on paikallinen, se hoidetaan yleensä leikkauksella tai sädehoidolla. Molemmat voivat aiheuttaa virtsanpidätyskyvyttömyyttä ja erektiohäiriöitä, mutta näin tapahtuu aiempaa harvemmin, sillä esimerkiksi sädehoitotekniikka on kehittynyt 10 vuodessa merkittävästi.

Eturauhasleikkauksen edellytyksenä on yleensä potilaan hyvä kunto ja alle 70-vuoden ikä. Leikkauksen tavoitteena on poistaa koko syöpäkudos eli yleensä koko eturauhanen.

Useimmiten leikkaus tehdään robottiavusteisena tähystysleikkauksena, josta toipuminen on nopeaa. Tarvittaessa potilaalle voidaan määrätä leikkauksen jälkeen sädehoitoa.

Uutta toivoa eturauhassyöpähoitoihin

istockphoto

6.Vaaniiko eturauhassyöpä vain iäkkäitä miehiä?

Eturauhassyöpään sairastuva on keskimäärin 70-vuotias, ja sairaus alkaa yleistyä viidestäkymmenestä eteenpäin. Tätä nuoremmilla eturauhassyöpä on harvinainen. Toisaalta mitä nuorempana sairastuu, sitä ärhäkämpi eturauhassyöpä usein on.

7. Onko eturauhassyöpä perinnöllinen?

Vain pieni osa sairastumisista on perinnöllisiä. Lainalaisuuksia ei vielä tunneta kovin hyvin, mutta näyttäisi siltä, että joissakin suvuissa etenkin aggressiiviseen eturauhassyöpään sairastutaan jo nuorena. Mitään yksittäistä geenivirhettä rintasyövän tapaan ei kuitenkaan toistaiseksi tunneta.

8. Mitä voi tehdä pienentääkseen omaa sairastumisriskiään?

Liikunta ja monipuolinen ruokavalio ovat terveydelle hyvä perusta. Alkoholia ja tupakointia kannattaa välttää. Jos sairastuu, hyvä peruskunto auttaa elimistöä kestämään paremmin raskaan hoidot.

Lue myös: Eturauhassyöpää sairastava Kari elää jatkoajalla: ”Ensimmäiseltä lääkäriltä sain elinaikaa noin kolme vuotta – Se tuli täyteen viime kesänä”

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, Husin Syöpäkeskuksen osaston ylilääkäri Petteri Hervonen.

Miten eturauhassyöpä diagnosoidaan?

Ensimmäiseksi lääkäri yleensä tutkii eturauhasen peräaukon kautta.

Laboratoriokokeista tärkein on PSA-arvo eli prostataspesifinen antigeeni, jota erittyy ihmisen elimistössä vain eturauhaskudoksesta. PSA-arvo ei kuitenkaan suoraan kerro, onko potilaalla eturauhasyöpä vai ei, mutta arvo antaa vahvoja viitteitä tilanteesta.

Mikäli potilaalla on vähänkin eturauhassyövän oireita, PSA-arvo kannattaa selvittää. Tarvittaessa potilaan on hyvä pyytää tätä myös itse esimerkiksi terveyskeskuslääkäriltä tai urologilta.
Eturauhasesta voidaan myös ottaa neulalla kudosnäyte, jonka perusteella voidaan varmistua, onko kyseessä syöpä.

Yhä useammin eturauhassyöpää epäiltäessä käytetään magneettikuvausta. Tällöin kudosnäyte voidaan kohdistaa tarkemmin oikealle alueelle ja samalla voidaan arvioida mahdollisen syövän paikallista levinneisyyttä.

X