Hammaslääkäripelko kalvaa joka kolmatta suomalaista – Professori muistuttaa pelkopotilaiden huomioimisesta: ”Pelosta tulisi kysyä rutiininomaisesti vastaanotolla”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Hammaslääkäripelko on monille todellinen. © Colourbox
Hammashoitopelko ei ole häpeä ja suu kannattaa aukaista rohkeasti jo vastaanottotiskillä – "Mua sitten pelottaa", toimii hammaslääkärin mukaan aina.

Hammaslääkäripelko ei ole harvinainen kiusa. Joka kolmas suomalainen kertoo pelkäävänsä hammashoitoa. Heidän joukostaan joka kymmenes kärsii kovasta hammashoitopelosta, ilmenee Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen julkaisemasta Terveys 2011 -tutkimukseen perustuvasta julkaisusta.

Naiset ja nuoret puhuvat eniten hammashoitopelosta

”Naiset raportoivat miehiä useammin hammashoitopelosta ja nuoremmat ikäryhmät kertovat pelkäävänsä useammin kuin vanhemmat”, kertoo sosiaalihammaslääketieteen professori Satu Lahti Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta.

Hammashoitopelkoon ja sen lievittämiseen perehtynyt Lahti kertoo, että suomalaiset eivät ole yksin hammashoitopelkonsa kanssa. Tulokset ovat maailmanlaajuisesti hämmästyttävän samankaltaisia.

”Suomen ohella esimerkiksi Britanniassa joka kymmenes kertoo kärsivänsä kovasta hammaslääkäripelosta ja samansuuntaisia tuloksia on saatu Japanissakin.”

Hammaslääkäripelko on monille todellinen. © Colourbox

Hammashoitopelko voi olla lapsuudesta opittu malli

Hammashoitopelko voi Lahden mukaan juontaa juurensa sekä sisäisistä että ulkoisista tekijöistä.

”Me ihmiset olemme persoonallisuutemme ja temperamenttimme suhteen erilaisia ja eri tavoin alttiita pelolle”, Satu Lahti kertoo sisäisistä pelon aiheuttajista.

Ulkoisia tekijöitä ovat useimmiten joko omat ikävät hammaslääkärikokemukset tai muilta opittu pelko – esimerkiksi vanhemmat voivat siirtää hammashoitopelkoaan eteenpäin lapsille.

Lahden mukaan pelon voi napata myös mediasta – esimerkiksi elokuvasta tai kirjasta.

”Jokaisen ihmisen pelko on omanlaisensa”

Vastoin yleistä luuloa, kipu ei ole suurin syy hammaslääkäripelkoon.

”Yhtä yksittäistä syytä hammashoitopelkoon ei oikeastaan olekaan”, Satu Lahti kertoo.

”Yksi saattaa pelätä tukehtumisen tunnetta, kun puudutusaine aiheuttaa tuntemuksen suun turpoamisesta – vaikka oikeasti näin ei olekaan. Toinen puolestaan pelkää yökkäämisen tunnetta tai sitä, että vetää vahingossa jotakin henkeen hoidon aikana.”

Lahden mukaan jotkut pelkäävät hammaslääkärin moitteita siitä, että suu on huonosti hoidettu.

”Keskeistä pelon syntymisessä on kuitenkin aina tunne hallinnan menetyksestä. Tämän vuoksi tärkeintä hammaspelon hoitamisessa on luoda potilaalle hallinnan tunne”, Lahti korostaa.

Pelko saa kiertämään hammaslääkärin kaukaa

Hammaslääkäripelko kannattaa hoitaa, sillä tutkimusten mukaan hammashoitoa pelkäävät käyvät muuta väestöä harvemmin hammaslääkärissä. Niillä suomalaisilla, joilla pelko lisääntyi aikuisiällä, todennäköisyys epäsäännölliseen hammashoitoon kasvaa jopa viisinkertaiseksi.

”Pelon ikävin seuraus on se, että ihminen ei hakeudu hammaslääkäriin lainkaan”, Satu Lahti toteaa.

Hän korostaa kotihoidon ja säännöllisten tarkastusten tärkeyttä.

”Monet suun sairaudet ovat oireettomia melko pitkään ennen kuin antavat merkkiä itsestään – hammas alkaa esimerkiksi kipuilla tai heilua kiinnityskudossairauden johdosta. Jos hoitoa on vältelty pelon takia ja suussa onkin enemmän hoidettavaa kerralla, potilas on helposti pelon kierteessä.”

Hammaslääkäripelko ei aina näy päälle päin

Lahden mukaan hammashoitopelko näkyy eri tavoin eri ihmisissä.

”Jotkut puhua pulputtavat tullessaan vastanotolle ja toiset jähmettyvät kokonaan. On myös potilaita, jotka muuttuvat aggressiivisiksi pelon vuoksi.”

Jos pelko ei nouse puheenaiheeksi vastaanotolla, hammaslääkärin on miltei mahdotonta arvata päältä päin, onko vastaanotolle saapunut pelkopotilas.

”Esimerkiksi vilkkaasta lapsipotilaasta ei voi päälle päin sanoa, johtuuko käytös pelosta vai kenties lapsen ikävaiheesta tai persoonallisuudesta”, Lahti kertoo.

Hammashoitopelko esiin rutiininomaisesti hoidon yhteydessä

Satu Lahti toivoo, että Suomessa annettaisiin mahdollisuus ottaa esiin hammashoitopelko jo vastaanotolla täytettävässä esitietolomakkeessa.

Tällä tavoin pelko tulisi luontevimmin puheeksi.

”Tällä hetkellä pelosta kysytään potilailta rutiininomaisesti hyvin harvoin, mikä on harmillista. Tutkimukset osoittavat, että jo pelkästään lomakkeen täyttäminen vähentää pelkoa. Vielä tehokkaammin pelkoa vähentää se, jos hammaslääkäri tarkastaa lomakkeen potilaan nähden.”

Lahti kertoo, että Turun yliopiston opetushammashoitolassa pelkokyselylomake on käytössä, jotta  hammaslääketieteen opiskelijat oppivat rutiininomaisesti ottamaan lomakkeen osaksi omaa hammaslääkärin työtään.

Hammaslääkäripelosta voi päästä eroon

Satu Lahden mukaan osa ihmisistä pääsee hammashoitoon liittyvistä peloistaan kokonaan eroon.

Lisäksi on paljon potilaita, joiden pelkoa saadaan vähennettyä merkittävästi niin, että säännölliset tarkastuskäynnit eivät jää välistä.

Tähän on monta syytä.

”Meillä on hammashoitopelosta enemmän tietoa kuin aikaisemmin. Lisäksi hammaslääkäreillä on vuorovaikutus- ja pelonhoidon koulutuksen ansiosta valmiudet kohdata myös pelkopotilaita ovat hyvät. Toki myös puudutusmenetelmät ovat kehittyneet vuosien varrella – esimerkiksi pintapuudutteet on otettu aiempaa paremmin käyttöön.”

Satu Lahti pitää tärkeänä askeleena myös sitä, että Hammaslääkäriliitto on ottanut omiin eettisiin ohjeisiinsa potilaan hammashoitopelon huomioimisen.

Virtuaalirentoutus on uusinta uutta hammashoitopelon hoidossa

Helsingin kaupungin Kalasataman hammashoitolassa toteutettiin hiljattain Turun yliopiston johdolla satunnaistettu koe, jossa tutkittiin virtuaalirentoutuksen vaikutusta hammashoitopelkoon.

Tutkimustulosten mukaan jo muutaman minuutin virtuaalinen rentoutus rauhoittavien maisemien ja rentoutumista tukevan äänimaailman avulla vähensi etenkin naisten hammashoitopelkoa, mutta hyviä tuloksia saatiin myös miehillä.

Satu Lahden mukaan yksi virtuaalirentoutuksen hyödyistä on se, että potilas saa hoidon jo ennen vastaanotolle tuloa.

”En olisi aiemmin uskonut, että kone voisi auttaa ihmistä lieventämään hammashoitopelkoa. Virtuaalirentoutus on kuitenkin toteuttamiskelpoinen idea, koska se ei ole pois hammaslääkärin vastaanottoajasta – meidän työssämme suuri haaste on kiire, joka näkyy etenkin julkisella puolella. Hammashoidon haasteena on kiire, joka näkyy etenkin julkisella puolella.”

Hammashoitopelko ei ole syy häpeään 

Satu Lahden viesti pelkopotilaalle on se, että pelkoa ei kannata missään tapauksessa hävetä.

Hammaslääkärin vastaanotolle tuloa ei myöskään kannata lykätä.

”Parasta, mitä voi tehdä, on ottaa puhelin käteen tai pyytää jotakuta läheistä soittamaan ja varaamaan itselle ajan. Aikaa varattaessa voi kertoa itse tai pyytää läheistä kertomaan, että hammashoito pelottaa. Näin hammaslääkäri tai suuhygienisti osaa ottaa asian huomioon.”

Mikäli kävisi niin, että vastaanotolle joutuu akuutisti ja yllättäen, Lahdella on asiakkaalle neuvo:

”Jo vastanottotiskillä kannattaa aukaista rohkeasti suu – esimerkiksi lausahdus ”Mua sitten pelottaa” toimii aina.”

Lue myös: Näin voit taltuttaa kauhean hammaslääkäripelon

X