Totta vai tarua: Hidastaako tanssi aivojen ikääntymistä?
Tanssi auttaa ehkäisemään muun muassa muistiongelmia, kertoo tanssin neurotieteen tohtori ja WiseMotion-menetelmän kehittäjä Hanna Poikonen.
Tanssissa yhdistyvät fyysinen harjoittelu sekä vahvat tunteet ja aistikokemukset. Kuva: Lauri Rotko/OM-arkisto
Tanssi ehkäisee aivojen rappeutumista
Totta. Tutkimusten mukaan tanssi harrastuksena ehkäisee aivojen valkean aineen vähenemistä huomattavasti paremmin kuin kävely tai kuntosaliharjoittelu. Valkea aine toimii viestien välittäjänä aivojen eri osien välillä, ja se liittyy vahvasti myös muistin toimintaan.
Tanssi yhdistää fyysisyyden ja aistit. © Kristiina Kurronen / Otavamedia
Valkean aineen vähenemistä ehkäisevät vaikutukset perustuvat luultavasti tanssin monipuolisuuteen: siinä yhdistyvät fyysinen harjoittelu sekä vahvat tunteet ja aistikokemukset.
Tanssi pystyy myös korjaamaan aivoja
Totta. Joidenkin tutkimusten mukaan tanssi pystyy myös korjaamaan aivoja. Tieteellinen näyttö ei kuitenkaan ole kovin vahvaa, vaan asiasta tarvitaan vielä lisätutkimusta.
Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että Parkinsonin taudin eteneminen lakkasi, kun sitä sairastava ihminen alkoi harrastaa tanssia. Lisäksi tiedetään, että musiikin kuuntelu nopeuttaa aivoinfarktista kuntoutumista. Musiikki on olennainen osa myös tanssia.
Tanssin hyödyt saa vain tanssimalla
Tarua. Aivot hyötyvät paljon myös tanssin katsomisesta, varsinkin jos kyseessä on live-esitys. Mitä enemmän tanssia katsoo, sitä enemmän aivot siihen reagoivat ja sitä herkemmäksi aivojen ja kehon motoriset yhteydet muuttuvat.
Vaikutus perustuu aivojen peilineuronijärjestelmään. Se aktivoituu samalla tavoin, kun ihminen itse tekee jotakin tai näkee jonkun toisen tekevän jotakin. Peilineuronijärjestelmän ansiosta aivot siis tietyllä tavalla tanssivat pelkästään tanssia katsomalla.
Lue myös: Teräsleidi Aira Samulin, 93, elää pelkoa vailla: ”Haluan tanssia hautaan saakka”
Kuva: Miguel Vera / Skoy © MIGUEL VERA/SKOY