Malaria koetteli suomalaisia vielä jatkosodan aikaan − Utsjoki on pohjoisin kolkka, jossa horkka iski epidemioina
Malariaa levittäviä horkkahyttyslajeja on edelleen Suomessa, mutta viimeisimmät kotoperäiset tartunnat olivat jatkosodan aikana.
Satoja sotilaita sairastui sodassa malariaan.
Nykypäivänä suurin osa malariatartunnoista saadaan trooppisesta Afrikasta, mutta päälle parisataa vuotta sitten malaria eli horkka laskettiin Suomessa kansantaudiksi epidemioiden jyllätessä 1700− ja 1800-luvuilla.
Tautia aiheuttava malarialoisio leviää ihmisestä toiseen horkkahyttysten välityksellä.
Oulun yliopiston hyönteistutkija, yli-intendentti Marko Mutanen kertoo, että horkkahyttyslajit eroavat kesän tutuista hyttysistä siten, että ne talvehtivat aikuismuodossa. Kyseisiä lajeja löytyy edelleen Suomesta, mutta malariaa ne eivät levitä.
”Olosuhteiden muuttuessa koko Euroopassa malarialoisia ei pystynyt enää selviämään”, Marko Mutanen sanoo.
Hyönteistutkijan mukaan syynä tähän on asuinolosuhteiden muutos. Aikoinaan Suomessa malaria levisi sisätiloissa, kun hyttyset talvehtivat savupirteissä ja pistivät öisin asumuksen monia asukkaita.
Malaria ei tarvitse levitäkseen trooppisia olosuhteita
Malariaa tutkinut hyönteistieteilijä Lena Huldén kertoo kirjassaan Kuusijalkainen vihollinen – Niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin malarian levinneen maanviljelyksen mukana pohjoiseen.
Maanviljelyksen ansioista ihmisten määrä lisääntyi ja he jäivät asumaan paikalleen liikkuvaisen elämäntavan sijaan. Hyttysten lisääntymiselle oleellisten pintaveden määrä kasvoi uusien kastelujärjestelmien takia.
”Jos väestöpohja oli riittävän suuri ja ihmiset viettivät talven ryhmissä riittävän lähellä toisiaan, malarian leviäminen oli vain ajan kysymys”, Lena Huldén kirjoittaa.
Vaikka nykyään malariaan sairastutaan enimmikseen trooppisilla alueilla, on tauti ilmastosta riippumaton. Utsjoki on pohjoisin paikka, jossa tartuntoja on ilmennyt.
Pohjoisessa lämpimien kesien jälkeen sairastuneita oli kuitenkin enemmän, sillä lämmön ansioista useampi hyttysentoukka pystyy kehittymään aikuiseksi.
Suomessa malaria alkoi vähentyä, kun talonpojat rakensivat talojaan etäämmälle toisistaan. Suuret joukot eivät nukkuneet talvia enää samassa rakennuksessa, joten horkkahyttyset eivät päässeet levittämään loisiota kerralla moneen ihmiseen.
Vilutauti levisi asemasodassa neuvostosotilaista
Myös vilutauti-nimellä tunnettu malaria oli hävinnyt Suomesta 20 vuotta ennen jatkosotaa, mutta se puhkesi uudelleen rintamalla olleissa sotilaissa. Lena Huldén olettaa horkan levinneen asemasodan aikana Neuvostoliiton sotilaista.
”Sairautta ovat tietenkin voineet levittää myös sellaiset saksalaiset, jotka olivat saaneet tartunnan muilla rintamilla”, hän kirjoittaa kirjassaan.
Uutta malariaepidemiaa ei Suomessa loppujen lopuksi puhjennut. Sotilaita sairastui erityisesti Karjalankannaksella, joka oli evakuoitu siviileistä varhaisessa vaiheessa. Sotilaiden käydessään kotona tauti ei juuri levinnyt, sillä uudenlaisten talojen ympäristö ei ollut sopiva horkkahyttysille.
Jatkosodan jälkeen endeemistä eli kotoperäistä malariaa ei Suomessa ole enää ollut.
