Keimoemo pelasti orvon varsan, kun emo menehtyi ulkotarhaan: ”Niin hyvä ja hieno tamma olisi ansainnut pitemmän elämän”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Vuoden ikäiseksi varttunut Rosee-tamma oli menehtyä jo syntyessään. Varsan elämän hinnaksi tuli se, että sen emä jouduttiin lopettamaan. © Pihla Liukkonen
Vuoden ikäiseksi varttunut Rosee-tamma oli menehtyä jo syntyessään. Varsan elämän hinnaksi tuli se, että sen emä jouduttiin lopettamaan. © Pihla Liukkonen
14-vuotias suomenhevostamma Lumi-Iiris jouduttiin lopettamaan vaikean varsomisen yhteydessä. Kuolleesta emästään ulos leikattu Rosee-varsa kasvoi keinoemonsa huomassa kuvankauniiksi hevosneidiksi.

Roseella on otsatukka. Sen alta laskeutuu turvalle kapea, valkoinen piirto. Kesken ravin aidan vierustalle seisomaan jähmettyneen Roseen suuret, ruskeat silmät tuijottavat etäisyyteen.

Mitä tamma näkee? Mitä se ihmettelee?

Kun Rosee heilauttaa päätään, tamman harja käy ilmassa ja asettuu taas laineille Roseen siroa kaulaa vasten

Rosee on ihastuttava hevonen.

Tamma kirmailee aitauksessa ikätovereidensa lämminverisen With Loven ja Roseen tavoin suomenhevosen Huvitellan kanssa. Hevoset säntäävät yhtäkkiä raviin, vaihtavat suuntaa ja pysähtyvät lammikon äärelle rouskuttamaan heiniä.

Kolmella nuorella hevosella on oma laumansa ja niiden telmiminen on vielä hevoslasten leikkiä.

Kuvankaunis Rosee-tamma on syntynytkin tässä samassa aitauksessa, mutta varsominen päättyi emon menehtymiseen.

Yksi elämä ei olisi alkanut, ellei toinen olisi loppunut.

Rosee leikattiin kuolleen emänsä kohdusta ulos.

Tammasta tipahteli jo maitoa

Laajan ja aurinkoisen pihapiirin kaikissa aitauksissa on hevosia. Kaviot tömähtelevät maahan, hevoset ravaavat tai rouskivat maasta heiniä. Alkukesän katkeamattomaan linnunlauluun vastataan hirnumalla.

Kangasniemeläisen Terho Rautiaisen ravitalli on myös oritalli ja hevosten kuntouttamisasema. Kesän astutuskauden ollessa kiivaimmillaan tallissa ja sen tarhoissa on yhteensä nelisenkymmentä hevosta.

Koko aikuisikänsä hevostöillä itsensä elättänyt Rautiainen osti tamma Lumi-Iiriksen perustamansa omistajaryhmän nimiin vuonna 2017.

Lumi-Iiris oli ikäluokkansa parhaita ravuritammoja ja myös sen tulevista varsoista oli lupa odottaa menestyviä ravureita.

”Lumi-Iiris oli minulle tärkeä hevonen, sillä ajoin sillä tuhannennen voittoni raviradoilta”, Rautiainen kertoo.

Kilpauransa jälkeen Lumi-Iiriksen varsomiset eivät kuitenkaan olleet onnistuneet. Tamma oli saanut keskenmenoja ja synnyttänyt myös yhden kuolleen varsan.

Heinäkuussa 2021 Lumi-Iiris oli taas viimeisillään kantavana ja hevosen raskaus oli edennyt hyvin.

Aitauksessa varsomista odottaneen Lumi-Iiriksen nisistä oli tipahdellut maitoa jo muutaman päivän ajan.

Kun tamma alkoi liikehtiä aitauksessa levottomasti ja jähmettyi sitten paikoilleen, se oli merkki siitä, että varsomisen aika oli käsillä.

Lue myös: Aavistiko vanha tamma lähdön lähenevän? Hyvästi Queen Riverside

Kohtalon hetket aitauksessa

Lumi-Iiriksen varsominen näytti käynnistyvän hyvin, mutta pian huomattiin, että syntymässä oleva varsa oli väärässä asennossa. Terho Rautiaisen tallille omaa hevostaan katsomaan tullut, hevosiin erikoistunut eläinlääkäri Antero Tupamäki huolestui, kun syntyvästä varsasta oli näkyvissä samaan aikaan sekä turpa että takajalat.

Varsa ei voinut istuvassa asennossa tulla emästään ulos.

Varsaa yritettiin työntää takaisin tamman sisälle ja kääntää varsaa oikeaan asentoon, mutta se ei synnyttävän Lumi-Iiriksen voimakkaiden supistusten vuoksi onnistunut.

”Lumi-Iiris ei pysynyt paikoillaan ja tamma valitti ankaria kipujaan”, Rautiainen kertoo.

Vaihtoehdot ja aika olivat vähissä. Vaarana oli, että sekä emä että syntyvä varsa menehtyisivät. Varsalla olisi mahdollisuus selvitä, mutta vain jos sen emä lopetettaisiin.

14-vuotias Lumi-Iiris ei koskaan ehtinyt nähdä varsaansa, vaan tamman elämä päättyi sen kotitallin aitaukseen.

Eläinlääkäri Tupamäki teki lopetetulle tammalle ”keisarinleikkauksen” ja varsa saatiin elävänä menehtyneestä emästään ulos.

”Leikkauksen kului pari minuuttia. Jos aikaa olisi kulunut kauemmin napanuorassa kiinni olevan varsan verenkierto olisi pysähtynyt tai varsa olisi saattanut tukehtua”, Rautiainen kertoo.

Hän onnistui lypsämään vielä kuolleesta Lumi-Iriksestä varsalle elintärkeää ternimaitoa juotettavaksi.

”Vastasyntyneen varsan vatsa saattaa mennä hevosenmaidon vastikkeesta sekaisin, jolloin vaarana on, että varsa näivettyy ja kuolee hyvinkin nopeasti.”

Varsa kuitenkin selvisi. Se nousi jaloilleen ja joi, mutta se oli jäänyt syntyessään orvoksi.

Vain hevonen voi kasvattaa hevosen

Kuivattu ja ruokittu varsa vietiin yöksi tallin suojiin. Terho Rautiaisen puoliso, hevosalan ammattilainen Maarit Huttunen muistelee hieman liikuttuneena, miten pieneltä vastasyntynyt varsa näytti yksin suuressa karsinassa.

”Kun on tottunut näkemään varsoja emiensä kupeella, niin orpoa varsaa kävi todella sääliksi.”

Varsa olisi saattanut selvitä pelkästään ihmisten avustuksella, mutta Huttusen mukaan maidonvastikkeella juotettavat varsat jäävät usein heikommiksi kuin aitoa emonmaitoa saavat varsat.

”Varsa saattaa myös kiintyä liikaa ihmiseen, mikä ei ole hevoselle hyväksi. Hevonen on laumaeläin ja sen luontainen paikka on muiden hevosten joukossa.”

Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton ylläpitämä keinoemovälitys yhdistää emänsä menettäneitä varsoja varsansa menettäneiden tammojen kanssa.

”Keinoemon saaminen saattaa pelastaa varsan hengen ja keinoemon avulla se kehittyy terveeksi ja tasapainoiseksi hevoseksi”, Huttunen kertoo.

Yhteydenottoa Keinoemovälitykseen seurasi useampi tarjous keinoemosta menehtyneen Lumi-Iiriksen varsalle. Keinoemoksi valikoitui juukalaisten Jenni ja Markus Porokan tallissa kaksi päivää aiemmin varsansa menettänyt 18-vuotias Lento-Lilja-niminen tamma, jonka Huttusen sisar kävi hakemassa Kangasniemelle.

Aluksi Lento-Lilja suhtautui varsin epäluuloisesti orvoksi jääneeseen varsaan.

”Lento-Lilja oli äkäinen ja luimisteli korviaan, joten emme uskaltaneet laittaa sitä heti varsan kanssa samaan karsinaan”, Huttunen kertoo.

Varsa sai kuitenkin imettyä keinoemonsa nisästä, kun Lento-Liljan etujalkaa pidettiin ylhäällä, ettei tamma päässyt potkimaan varsaa.

”Varsat imevät emoaan noin puolen tunnin välein, joten vietimme koko yön tallissa auttamalla varsaa imemään maitoa keinoemostaan.”

Lue myös: Nykypäivän uutterat työjuhdat – Hevonen voi tehdä jopa kuusituntisia fyysisesti raskaita työpäiviä pellolla

Varsansa menettäneestä tamma Lento-Liljasta tuli Roseen keinoemo.Se suojeli Roseeta kupeensa suojassa kuin omaa varsaansa. © Pihla Liukkonen

Varsansa menettäneestä tamma Lento-Liljasta tuli Roseen keinoemo.Se suojeli Roseeta kupeensa suojassa kuin omaa varsaansa. © Pihla Liukkonen

Kuonokopassa laitumelle

Lento-Liljaa ja varsaa yritettiin totuttaa toisiinsa tartuttamalla tamman hajua varsaan. Lento-Liljaa hierottiin viltillä, mikä nostettiin sitten varsan selkään.

”Tamma kuitenkin puri vilttiä. Kun hevoset laskettiin ulos, niin Lento-Liljalle laitettiin varmuuden vuoksi kuonokoppa”, Terho Rautiainen kertoo.

Varsaa myös autettiin yhä imemään keinoemoaan, ja vähitellen Lento-Lilja epäluulo laantui. Tammalta riisuttiin kuonokoppa ja se alkoi päästää varsaa nisälleen.

”Kun hevoset vietiin laitumelle, Lento-Lilja suojeli varsaa pitämällä sitä kupeellaan aivan kuin olisi varsonut sen itse. Tuskin varsakaan ymmärsi, että Lento-Lilja ei ollut sen aito emä.”

Lento-Lilja ja isänsä Kihisee-orin nimeä mukaillen Roseeksi nimetty varsa viettivät yhdessä laitumella koko loppukesän ja osan alkusyksystäkin.

Varsat vieroitetaan emistään 5–6 kuukauden ikäisinä, joten joulukuussa 2021 Lento- Liljan oli aika palata kotitalliinsa Juukaan.

Maarit Huttunen kertoo, että ikävästä levottomaksi käynyt Rosee hirnahteli parin päivän ajan jäätyään yksin.

”Kun Rosee pääsi sitten ikätovereidensa kanssa samaan tarhaan, se innostui leikkimään ja unohti ikävänsä.”

Kokeneen hevosalan ammattilaisen Terho Rautiaisen mukaan Rosee on ikäisekseen hyvin kehittynyt varsa. © Pihla Liukkonen

Kokeneen hevosalan ammattilaisen Terho Rautiaisen mukaan Rosee on ikäisekseen hyvin kehittynyt varsa. © Pihla Liukkonen

Rosee on herkkä ja palvelualtis

Rosee ottaa taas aitauksessa pyrähdyksen, heilauttaa päätään ja pysähtyy höristelemään korviaan.

Nuori tamma on utelias. Aidan takaa aukeavalta niityltä löytyy Roseelle koko ajan uutta nähtävää ja kuunneltavaa.

Terho Rautiainen kertoo, että Rosee on ikäisekseen normaalisti kehittynyt suomenhevonen.

”Rosee on emänsä tavoin luonteeltaan herkkä ja palvelualtis. Syksyn mittaan tammaa käydään sitten jo opettamaan ajolle. Tamman liikkeistä näkee jo, että sillä on edellytyksiä kehittyä hyväksi ravuriksi.”

Maarit Huttusen mukaan Rosee on myös hyvin paljon edesmenneen emänsä Lumi-Iiriksen näköinen. Huttunen ei pysty vieläkään pidättelemään kyyneleitään, kun hän muistelee edesmennyttä Lumi-Iiristä

”Lumi-Iiris lähti aina mielellään lenkille eikä sillä koskaan ollut korvat luimussa, Huttunen sanoo.

”Niin hyvä ja hieno tamma olisi ansainnut pitemmän elämän. Lumi-Iiris on haudattu tallimme taakse metsikköön.”

Rosee jäi Lumi-Iiriksen ainoaksi varsaksi.

Rosee pysähtyy taas aitauksessaan täydestä ravista ja nostaa siroa päätään. Tamma hirnahtaa hieman ja sen sieraimet värisevät.

Rosee haistaa tuulesta kesän.

Mitä se tuokaan mukanaan?

Lue myös: Kiertolaisoriista tuli Suomessa tähti – hevonen vietti lapsuutensa Irlannissa

Rosee-tammasta odotetaan menestyvää kilpahevosta raviradoille. © Pihla Liukkonen

Rosee-tammasta odotetaan menestyvää kilpahevosta raviradoille. © Pihla Liukkonen

X