Lealle, 83, tietotekniikka on hauskanpitoa – Hän opettaa digitaitoja senioreille: ”Vanhuksille myydään tarpeettomia laitteita ja palveluja”
Lea Grönlund auttaa uuden puhelimen käyttöönotossa tai pelastaa hakkeroidun sometilin. Hänelle itselleen tietotekniikka on loogista hauskanpitoa, mutta parasta on saada muutkin oivaltamaan, mitä hyötyä digitaidoista on.
Vertaisopastaja Lea Grönlund (oikealla) neuvoo yhdessä Salme Väänäsen kanssa Katri Tuomista ottamaan valokuvia talteen vanhasta puhelimesta.
Helsinkiläinen Lea Grönlund asettuu läppärin ääreen ja alkaa varmoin ottein asentaa koneelle mobiilivarmennetta.
On tiistaiaamu, ja Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä on juuri alkanut Enter ry:n järjestämä digiopastus. Marja-Liisa Holopainen, 81, on saapunut paikalle kannettavan tietokoneensa ja puhelimensa kanssa hakemaan apua tietotekniikan ongelmiin.
Työtä hieman haittaa se, että palvelukeskuksen tietoverkko on verrattain hidas, mutta tietotekniikan vertaisopastajana toimivan Grönlundin avustuksella varmenne saadaan paikoilleen.
Välillä on kuitenkin turvauduttava myös perinteisempiin välineisiin: kynään ja sinikantiseen vihkoon.
”Kaikkia salasanoja ei voi muistaa, joten ne on kirjoitettava ylös. Jos salasana on hukassa, edessä on taas uusi ongelma”, Holopainen sanoo.
Tietotekniikka on loogista hauskanpitoa
Eläkeläinen Lea Grönlund on toiminut tietotekniikan vapaaehtoisena vertaisopastajana Enter ry:ssä vuosituhannen vaihteesta lähtien.
Vuonna 1997 perustettu yhdistys tarjoaa senioreille henkilökohtaista opastusta tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden käyttöön. Saatavilla on myös etäpalveluja.
”Tämä on sellainen senioreilta senioreille -palvelu. Kun auttaa apua tarvitsevia, tuntee tekevänsä oikein, ja siitä jää itselle hyvä olo”, Lea naurahtaa.
Tietotekniikkaopastuksessa Grönlund tuntee onnistuvansa, kun opastettavat innostuvat ja oivaltavat, mitä hyötyä ja iloa digitaidoista heille on.
Grönlundille tietotekniikka, tai kuten hän itse luonnehtii ATK, on loogista hauskanpitoa.
”Tuskin maltan odottaa, milloin saan taas uuden laitteen tai sovelluksen hyppysiini.”
Kännykkä voi tarjota uutisia tai musiikkia unettomalle
Kampin palvelukeskukseen on saapunut tusina opastettavaa. Helsinkiläinen Maija Pöri, 85, on neljättä kertaa Kampin palvelukeskuksessa hakemassa digiapua.
Pörin puhelimessa ei ole vikaa, mutta uuden käyttöjärjestelmän omaksumisessa on vaikeuksia. Pörin perheenjäsenten puhelimissa on Android-järjestelmät, ja heidän vaatimuksestaan myös Pöri on vaihtanut puhelimensa saman käyttöjärjestelmän merkkiin.
Pöri kertoo yrittäneensä opetella itse uuden puhelimensa käyttöä, mutta joutuu taas kerran turvautumaan vertaisopastajan neuvontaan.
”Lea tietää niin paljon tekniikasta ja osaa neuvoa kaikenlaisissa ongelmissa. Hän jaksaa opastaa, vaikka itsellä ei oppi enää aina mene perille ihan vähällä.”
Pörille älypuhelin on yhteydenpitoväline, jolla hän hoitaa lisäksi myös pankkiasioitaan. Facebookista Pöri sanoo lähteneensä, koska ei kokenut sitä turvalliseksi.
”Ikäihmisenä uni ei aina tule, joten luen öisin puhelimesta uutisia ja kuuntelen musiikkia”, Pöri kertoo.
Tällä kertaa opastettavista ainoastaan yksi on mies. Lea Grönlundin mukaan naiset ovat miehiä rohkeampia hakemaan oppia, koska tekniikan käytön on katsottu kuuluvan miesten käsiin. Sen, minkä naiset oppivat opastuksessa, he opettavat miehilleen kotona.
Nuorimmat Kampin palvelukeskuksesta digineuvontaa hakevat ovat olleet reilun 60 vuoden ikäisiä ja vanhimmat yli 90-vuotiaita.
Kerran Grönlund on neuvonut näppäinpuhelimen käyttöä satavuotiaalle naiselle.
”Sitä voidaan pitää tähänastisen urani huippuna”, hän sanoo.
Asiantuntijan ura vaihtui vapaaehtoistyöhön
Lea Grönlundilla on takanaan pitkä työura tietotekniikan asiantuntijana. Hän on työskennellyt Metsähallituksen operaattorina, ohjelmoijana ja suunnittelijana.
Reilut parikymmentä vuotta sitten hän joutui jäämään pääsuunnittelijan tehtävistä ennenaikaiselle eläkkeelle vakavan sairauden vuoksi.
”Selvisin kuitenkin hengissä, ja minulle urkeni uusi ura vapaaehtoisena vertaisopastajana.”
Myös Grönlundin vuonna 1988 kuollut mies työskenteli tietotekniikka-alalla. Lapsia on kaksi ja lapsenlapsia yksi. Tarvittaessa Grönlund antaa heillekin hyödyllisiä digivinkkejä.
Kaapit täynnä teknologiaa
Kampin palvelukeskuksessa senioriopastajat antavat neuvontaa senioriopastettaville tietotekniikan perusteiden lisäksi myös esimerkiksi käyttöasennusten ja päivitysten asentamisessa, sähköpostin ja viestisovellutusten käytössä, valokuvauksessa ja tiedostojen siirtämisessä laitteesta toiseen.
”Käyttäjän turvaksi tarkistamme usein 112 Suomi -hätäpaikannussovelluksen asetukset. Jos sovellusta ei ole, neuvomme sen asentamisessa ja käytössä.”
Tänään helsinkiläisen 70+ -ikäiseksi tunnustautuvan Katri Tuomisen vanhasta puhelimesta pitäisi saada siirrettyä hänen Italian-matkoiltaan ottamansa valokuvat tietokoneelle. Puhelimessa ei kuitenkaan ole virtaa, eikä Enter ry:n kaapista löydy vanhaan puhelinmalliin laturia.
Grönlund kuitenkin uskoo, että tämäkin ongelma on mahdollisesti ratkaistavissa.
”Minulla on kotona muutama kaappi täynnä tekniikkaa. Voi hyvin olla, että pääsen tuomaan ensi viikolla laturin ja kuvat saadaan talteen.”
”En malta luopua vanhoista puhelimista”
Kun lokakuussa vuonna 2011 markkinoille lanseerattiin uusi Nokia Lumia 800 -puhelin, Grönlundille tuli kiire, että hän ehti hakea puhelimen sen ensimmäisenä myyntipäivänä liikkeestä ennen sulkemisaikaa.
”Uusi puhelin tuntui hyvältä kädessä, ja sitä oli ruvettava heti innostuneena näpelöimään.”
Hän myöntää, että suhtautuu puhelimiinsa myös tunteellisesti. Grönlundilla on kotonaan toistakymmentä toimintakuntoista puhelinta, joista hän ei ole malttanut luopua.
”Kiinnostavin niistä on ehdottomasti Nokian aivan ensimmäinen kommunikaattori. Sillä on minulle historiallista tunnearvoa, koska se oli ensimmäinen puhelin, jonka mukana sain taskuuni myös tietokoneen.”
Grönlund on ollut myös neuvomassa niitä senioreita, jotka ovat hankkimassa uutta puhelinta, tablettia tai tietokonetta. Grönlundin mukaan ikäihmisillä on riski, että he tulevat ostaneeksi kalliita laitteita, joiden kaikille ominaisuuksille heillä ei ole käyttöä.
”Valitettavan usein kaupitellaan mahdollisimman kallista puhelinta, kun oletetaan, että ostaja ei ole aivan selvillä siitä, minkälaista puhelinta hän on hakemassa.”
Hänen mukaansa senioreille on kaupattu myös pian myynnistä poistuvia puhelinmalleja, joihin ei enää ole ollut saatavilla päivityksiä. Lisäksi senioreiden laitteista on löytynyt erilaisia viihdepaketteja, joita kaikki eivät ole edes tienneet ostaneensa.
Grönlund on myös käynyt vertaisoppaana opastettavansa kanssa puhelinmyymälässä vaihtamassa ostetun laitteen järkevämpään.
”Saimme tilalle halvemman, ostajan tarpeisiin sopiva puhelimen ja tietenkin osan rahoista takaisin.”
Tietotekniikka tarjoaa haasteita, jotka ovat ehtymätön ilonaihe
Tietotekniikan ja digitalisaation huiman nopea kehitys on Grönlundille ehtymätön ilonaihe.
”Olen utelias enkä anna periksi. Tietotekniikan ongelmat ovat minulle haasteita, joita yritän parhaani mukaan ratkaista.”
Kampin palvelukeskuksessaon kuitenkin ilmennyt ongelma, jota ei saada Grönlundinkaan taidoilla pois päiväjärjestyksestä. 75-vuotiaan helsinkiläisen eläkeläisen Facebook-tili on kaapattu.
Vertaisopastaja Anna Suihko, 67, kertoo, että tilin kaappaaja on vaihtanut kaappaamansa tilin tunnukset eikä tilin alkuperäinen omistaja pääse enää tililleen.
Grönlund kertoo, että vastaavanlaisia tapauksia on tullut opastettavilta vastaan aiemminkin.
”Tiliä ei ehkä saada palautettua, ja tarvittaessa kaappauksesta tehdään rikosilmoitus.”
Kampin palvelukeskuksen digineuvonnassa on tullut esille myös huijaustapauksia, jotka ovat käyneet huijatuille kalliiksi. Iäkkäät ihmiset on saatu hellittämään kukkaronnyörejään esimerkiksi romansseja tai suuria tuottoa lupaavilla sähköposteilla ja viesteillä.
”Digitaalisessa maailmassa on riskinsä, joita ei aina ymmärretä tai haluta uskoa”, Grönlund kertoo.
”Totta kai me myös opastamme, että tietynlaisiin viesteihin on suhtauduttava varauksella tai torjuvasti. Me suomalaiset olemme kuitenkin hyväuskoisia, ja siitä voi valitettavasti joutua maksamaan korkean hinnan.”
Kevätsovellus ja sieniresepti ovat saaneet innostumaan älylaitteista
Puoliltapäivin opastus päättyy. Läppäreiden kannet käännetään kiinni ja tabletit ja puhelimet korjataan pieniltä pöydiltä laukkuihin.
Marja-Liisa Holopainen on tyytyväinen päivitettyyn puhelimeensa ja saamaansa opastukseen.
”Vielä tälläkin iällä elämään tulee paljon uutta ja mielenkiintoista. Pitää vain olla rohkea ja lähteä ottamaan asioista selvää, että pysyy kehityksessä mukana”, hän sanoo.
Holopainen kertoo, että hän saa toisinaan digiopastusta myös mieheltään, mutta hän on silti hakeutunut jo usean vuoden ajan Lea Grönlundin ryhmään saamaan oppia.
”Lea ja muut opastajat ovat luoneet digineuvontaan niin välittömän tunnelman, että täällä suorastaan viihtyy. Enemmän me täällä nauramme kuin tuskailemme ongelmiamme.”
Lea Grönlundin mukaan ikäihmisillä saattaa kuitenkin joskus olla torjuva asenne tietotekniikkaa kohtaan tai laitteita saatetaan jopa pelätä.
”Toisinaan omaiset saattavat väheksyä senioreiden halua perehtyä digilaitteisiin ja sanoa, että et sinä älypuhelinta tarvitse.”
Grönlund on kuitenkin vertaisopastajana nähnyt, minkälaista iloa uuden tekniikan oppiminen on opastettaville tuottanut. Voittajafiilis voi tulla jo siitä, kun osaa hoitaa omat pankkiasiansa. Tietotekniikan avulla moni opastettava on saanut myös uutta sisältöä elämäänsä.
”Liikunta- ja muuttolintujen kevätsovellukset ovat olleet hyvin suosittuja. Eräs opastettava innostui tietotekniikasta, kun hänelle etsittiin puhelimesta suppilovahverokeiton resepti.”
Vaikka digineuvonnassa keskitytään laitteisiin ja niiden käyttöön, moni opastettava tulee paikalle hakemaan myös ihmiskontakteja.
Kun selaa toisen ihmisen puhelinta, voi toisinaan nähdä, minkälaista hänen elämänsä on.
”Yhden opastettavan puhelimessa oli vain huoltoyhtiön ja terveysaseman numerot.”
Uusien digipulmiin etsitään uudet ratkaisut
Lea Grönlundista on vuosien myötä tullut tunnettu vapaaehtoistyöntekijä ja tietotekniikkataituri. Hänet on valittu Kansalaisareenan Vuoden vapaaehtoiseksi vuonna 2019, ja jo neljä vuotta aiemmin Grönlundille myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan mitali kultaristein työstään vertaisopastajana.
Grönlund kuitenkin sanoo, että hänen saamansa tunnustukset ovat yhteistyön tulosta. Hän siteeraa virsikirjan virttä numero 428:
”Yksin emme työtä tee, toinen toista tarvitsee.”
Kun opastettavat ovat lähteneet Kampin palvelukeskuksesta, opastajat kokoontuvat Grönlundin johdolla Broidi-kokoushuoneeseen palautepalaveriin.
”Käymme läpi jokaisen opastettavan tapauksen ja kertaamme toimenpiteet. Näin opimme toisiltamme ja ylläpidämme osaamistamme. Uusiin ongelmiin haetaan uudet ratkaisut. Sitä varten me täällä olemme.”