Laimi Jokipensas, 92, kutoo veteraaneille ja ukrainalaisille: ”Olen omalla pienellä osallani voinut auttaa sodasta kärsineitä”
Lappajärveläinen Laimi Jokipensas on neulonut sukkia ja kynsikkäitä aikanaan rintamalla taistelleille suomalaissotilaille. Nyt hän neuloo veteraaneille ja ukrainalaisille.
Kutominen on Laimi Jokipensaalle mielialalääkettä.
Kutominen on ollut aina rakas harrastus lappajärveläiselle Laimi Jokipensaalle. Kutomalla hän haluaa auttaa muita ihmisiä.
”Kudon käytännössä koko ajan. Aloitan heti aamiaisen jälkeen ja laitan kutimet syrjään iltauutisten loputtua, kun menen nukkumaan.
Olen 92-vuotiaana jo siinä määrin heikossa kunnossa, että en lähde enää rollaattoria työntäen ulos kuin pakollisille asioille kauppaan ja joskus terveyskeskukseen. Lääkärit ovat sanoneet minulle, että saan kuitenkin kutoa niin paljon kuin jaksan.
Jos en kutoisi, en tiedä, mitä tekisin. Kutominen on minulle mielialalääkettä.
Viime vuonna Ukrainaan lähetettiin 60 paria kutomiani sukkia ja yhdet villatossut. En ole erityisesti ajatellut, kenelle kutomani sukat ja tossut ovat päätyneet, mutta se on varma, että ne ovat menneet tarpeeseen.
Tuli todella hyvä mieli, että olen omalla pienellä osallani voinut auttaa niitä, jotka joutuvat kärsimään sodasta.”
Sota-aikana Laimi Jokipensas kutoi omille sotilaillemme
”Kudoin ensimmäiset sukkani jo ennen kuin aloitin koulunkäynnin. Minulla oli seitsemän veljeä ja yksi sisar, eikä meillä ollut juurikaan varaa ostaa vaatteita kaupasta, joten niitä valmistettiin itse.
Kun Suomi kävi sotaa Neuvostoliittoa vastaan, myös minun kutomiani sukkia, kynsikkäitä ja lapasia lähetettiin meidän sotilaillemme rintamalle. Sota-aikana ja sodan jälkeen oli puutetta langoista, mutta meillä oli lampaita, joiden villoista kehräsimme itse lankamme.
Kun Suomi täytti sata vuotta, sotaveteraaneille kudottiin harmaita villasukkia, joissa oli sinivalkoiset raidat ja 14 senttiä pitkät varret. Olen näihin päiviin saakka kutonut Lappajärven sotaveteraaneille villasukkia joululahjoiksi. Meidän seudullamme ei ole enää kovin montaa sotaveteraania hengissä.
Jos vain jaksan ja kykenen jatkaa kutomista, kotiseudun sotaveteraanit saavat joululahjoiksi villasukat niin kauan kuin niitä tarvitsevat.”
Kutominen on rakas harrastus
”Tänä päivänä lankoja on helposti saatavissa, mutta ne ovat kalliita. Olemme ystäväni kanssa sopineet, että hän ostaa langat ja minä kudon.
Minulla on tällä hetkellä valmiina noin sata paria sukkia. Naisten sukat kudon yhdessä päivässä, isompiin, miesten sukkiin kuluu vähän enemmän aikaa.
Lahjoitan sukkia lapsenlapsilleni, heidän lapsilleen ja hyväntekeväisyyteen. Ehkä sukkia, lapasia, kynsikkäitä ja villapaitoja saadaan lähetettyä taas Ukrainaan.
Kutomiani vaatteita menee myös myyntiin. Olen itse käynyt joka kesä kauppaamassa sukkia, lapasia ja villapaitoja Lappajärven markkinoilla.
Saa nähdä, jaksanko vielä ensi kesänä lähteä itse myyntiskin taakse.
Olen suuresti kiitollinen Taivaan isälle siitä, että hän on antanut minulle terveet kädet ja käsiini kutomisen taidon.”