Romanssihuijaus sokaisi myös tutkijan – Elina Juusola ei häpeä: ”Eihän muidenkaan huijausten uhreihin suhtauduta kuin se olisi heidän vikansa”

Elina Juusola joutui vaikeassa elämäntilanteessa romanssihuijarin uhriksi. Hän käänsi vaikeutensa voimavaraksi, kirjoitti aiheesta kirjan, eikä häpeä yhtään.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

”Vaikka ruudun toisella puolella huijausta pyörittäisi useampi ihminen, mieli kokoaa siitä yhden yhtenäisen kuvan", Elina Juusola kertoo.

Elina Juusola joutui vaikeassa elämäntilanteessa romanssihuijarin uhriksi. Hän käänsi vaikeutensa voimavaraksi, kirjoitti aiheesta kirjan, eikä häpeä yhtään.
(Päivitetty: )
Teksti: Katriina Lundelin

Seitsemän vuotta sitten tutkija Elina Juusola, 64, suri juuri kuollutta äitiään, kärsi voimakkaista kivuista fibromyalgia vuoksi ja ajatteli, että kuolee ennen kuin täyttää 60. Kun hän tapasi deittisivustolla Stephenin, kivut katosivat ja ilo palasi hänen elämäänsä.

”Jokainen haluaa olla rakastettu. Oli ihanaa saada sähköposteja, joissa hän kertoi rakastavansa minua. Hän ymmärsi kaikki vitsini ja halusi tehdä ja puhua asioista, jotka kiinnostivat minua. Se sai aikaan upean ryöpyn mielihyvähormoneja. Ihmisen aivot toimivat niin”, Elina Juusola kertoo.

Kun suurin osa kommunikaatiosta tapahtuu kirjoittamalla, on helppo täydentää toisesta juuri omien unelmiensa mukainen rakastettu. Huijausprofiiliin voi olla jopa helpompi ihastua kuin oikeaan ihmiseen inhimillisine virheineen.

”Vaikka ruudun toisella puolella huijausta pyörittäisi useampi ihminen, mieli kokoaa siitä yhden yhtenäisen kuvan.”

Elina Juusola ehti lähettää sotilaalleen 2 000 dollaria, jotta mies pääsisi lähtemään Afganistanista ja saamaan itsensä ja tavaransa ensin Englantiin ja sieltä Australiaan, jossa Juusola tuolloin asui.

Hälytyskellot soivat, mutta liian myöhään. Juusola lähetti miehen todisteeksi antamat dokumentit eteenpäin pojalleen, joka tutki asiaa ja kertoi äidilleen, että rahat oli menetetty.

Lue myös: Marjutin nettirakkaus vei 150 000 euroa ja mielenrauhan: ”Ainakin minulla on vielä terveyteni jäljellä – sen arvoa ei voi laskea rahassa”

Uteliaisuus voitti – Romanssihuijaus nivoitui Sydän saaliina -kirjaksi

Elina Juusola ei vaipunut epätoivoon. Toiminta olisi paras tapa muuntaa kokemus opiksi, itselle ja muille. Hän jatkoi keskustelua huijarinsa kanssa siinä toivossa, että voisi auttaa poliisia nappaamaan tekijän. Kuten tavallista, poliisilla ei ollut keinoja ulkomailta operoivan lurjuksen käräyttämiseen.

”Vanhana feministinä ja tutkijana minulle oli luontevaa lähestyä huijausta tutkimalla, mistä on kyse. Aloin kirjoittaa kirjaa romanssihuijauksista. En siinä vaiheessa tiennyt, että se julkaistaisiin, mutta sain huijausten uhreille tarkoitetusta tukiryhmästä niin paljon tukea, että jatkoin kirjoittamista.”

Juusolan kirja Sydän saaliina julkaistiin ensin englanniksi ja sitten suomeksi. Kirjan julkaisusta lähtien hän on saanut joka viikko useampia yhteydenottoja toisilta huijatuksi tulleilta. Moni on traumatisoitunut vielä vuosia tapahtuman jälkeen. Toiset pääsevät elämässään eteenpäin nopeammin.

Elina Juusolan mukaan yhteiskunnasta puuttuu malli, kuinka suhtautua huijauksen uhreihin. Kun ihmiset ovat kertoneet tulleensa huijatuiksi, heihin on suhtauduttu kuin he olisivat tyhmiä ja syventää traumaa entisestään. Ensin ihmisen sydämeen tunkeudutaan väkivalloin ja heitetään pois kuin roska, sen jälkeen muut ihmiset tuomitsevat.

”Itse en tuntenut hetkeäkään häpeää. Eihän muidenkaan huijausten uhreihin suhtauduta kuin se olisi heidän vikansa. Miksi romanssihuijauksen uhri olisi syyllinen siihen, että tulee huijatuksi? Nämä ovat valtavan taitavia ja järjestelmällisesti toimivia huijariryhmiä.”

Lue myös: Poliisi: Nettipetokset entistä järjestäytyneempiä – ”Pahimmassa tapauksessa uhri on menettänyt säästönsä – ja jäänyt velkaa jopa satoja tuhansia”

Elina Juusola

Elina Juusola näkee rakkaushuijaukset yhtenä väkivallan muotona. © Tommi Tuomi

Nettiromanssi on tunneteollisuuden tuote

Elina Juusola on tehnyt uransa tutkimalla väkivaltaa ja pornoa. Rakkaushuijaukset hän näkee yhtenä väkivallan muotona, joka on yhteydessä siihen, miten naisten ja miesten roolit yhteiskunnassa nähdään.

”Naisia huijataan autoritäärisillä korkean profiilin hahmoilla, joilla on varallisuutta. Miehiä taas houkutellaan nuorilla kauniilla naisilla. Valehahmot hyödyntävät stereotyyppistä kuvastoa. Yhteiskunnassa on myös varsin vahvat ihanteet siitä, millainen perheen tulisi olla. Ei ole ihme, että uhrilla on tarve päästä elämään sitä ideaalikuvaa todeksi.”

Naisuhreja kosiskelevat huijarit hyötyvät myös siitä, että naiset ovat kasvaneet osittain vaaleanpunaisessa kulttuurissa. Prinsessasadut, romanttiset elokuvat ja harlekiinikirjallisuus kasvattavat naiset hankkimaan mielihyvää romantiikasta.

”Rakkausromaanin lukemisesta tulee hyvä olo. Se on ihanaa, eikä siinä ole mitään väärää. En näe romanttista kirjallisuutta vahingollisena. Olennaista on oppia näkemään sen ohi ja suojelemaan itseään.”

Elina Juusola ei ole kieltämässä myöskään rakkauden etsimistä internetistä. Sen sijaan hän kaipaa ennen kaikkea kahta asiaa: mediakasvatusta, jonka avulla ihmiset oppivat tunnistamaan huijarit ja kulttuuria, jossa huijauksen uhriin suhtaudutaan empaattisesti.

”Ei olisi pahitteeksi, jos olisi lisäksi resursseja tukea uhrien traumatyöskentelyä. Tukiryhmät ovat liian usein hankkeita, jotka päättyvät, kun rahoitus loppuu tai ihmiset vaihtuvat.”

Lue myös: Nettihuijari vainoaa kaikkialla – Vältä rakkauspetos ja hankkiudu romanssihuijarista eroon

X