Kultasakaali muutti Suomeen – Tältä uusi koiraeläimemme näyttää

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kultasakaali
Kultasakaali elää pariskuntina. Noin yksivuotiaana pennut lähtevät etsimään omaa reviiriä. Joskus jokin edellisen vuoden pennuista saattaa jäädä auttamaan vanhempiaan uuden pesueen hoitamisessa. © Esko Inberg
Kultasakaali muutti Suomeen– ja sitä ehdotettiin tapettavaksi heti. Millainen tämä koiraeläin on, ja mitä se täällä tekee?

Suomen uusin maahantulija on tässä: heinäkuussa kultasakaalista tehtiin ensimmäiset selvät havainnot Pohjois-Savossa. Sen tuloa oli osattu jo odottaa, koska eläin oli asettunut jo Viroon ja sen naapurimaihin.

Osa kansanedustajista niputtaisi sakaalin samaan kastiin villiminkin kanssa: haitallisena pidetty vieras eläinlaji pitäisi päästää päiviltä aina tavattaessa.

Luontokuvaaja ja nisäkästuntija Esko Inberg on kuvannut jutun sakaalikuvat Virossa. Hän tervehtii kultasakaalin ilmestymistä ilolla eikä näe perusteita sen vainoamiselle.

Suomen nisäkäslajisto on kuulemma sen verran harvalukuinen, että yksi uusi laji mahtuu tänne hyvin.

”Supikoiralle kultasakaali on jonkinlainen uhka. Kultasakaali syö jyrsijöitä ja vaikka kauriinvasoja, mutta myös kasvisruokaa – ja supikoiria. Supikoirakanta on kuitenkin sen verran vahva, ettei kultasakaali sitä horjuta”, Inberg sanoo.

”Sama juttu on rusakoiden kanssa.”

Jää etelän asukiksi

Yksi tai kaksi nähtyä kultasakaalia ei vielä tarkoita, että kultasakaali olisi nyt pysyvä osa Suomen luonnon lajeja.

”On todennäköistä, että Rautavaaralla tavattu yksilö on nuori eläin, joka on lähtenyt etsimään itselleen omaa reviiriä, kun synnyiseudulla on tullut ahdasta. Tämä on ihan luonnollinen kehityskulku mille tahansa lajille,” sanoo Inberg.

Kultasakaali on levinnyt tasaisen varmasti eteläisestä Euroopasta pohjoiseen, mutta Suomessa se pärjäisi vain leudoimmilla alueilla.

Kultasakaali

Kultasakaalin tunnistaminen ketusta ei ole aivan helppoa. Esko Inberg

Kultasakaalin elinympäristöä ovat niityt, avoimet ranta-alueet ja hoitamattomat pellot.

Etelä- ja lounaisrannikko ja mahdollisesti Etelä-Pohjanmaa olisivat sille suotuisia asuinseutuja, mutta pohjoisemmaksi sen on vaikea asettua.

”Kultasakaali ei selviä kovin runsaslumisilla alueilla”, Esko Inberg sanoo.

Tuoko tänne tauteja?

Kultasakaalin hävittämisvaatimusta on perusteltu sillä, että se levittää ihmisille vaarallisia tauteja.

Metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen sanoo, että kultasakaalin leviäminen Suomeen voi kymmenien vuosien kuluessa lisätä riskiä rabieksen ja myyräekinokokin lisääntymiselle, jos samaan aikaan ilmaston lämmetessä myös ketut ja supikoirat runsastuvat.

”Kaikki koiraeläimet ovat näiden tautien isäntäeläimiä. Kun isäntiä, eli kettuja, supikoiria ja vaikka nyt kultasakaaleita on riittävä määrä, taudit voivat levitä. ”

Myyräekinokokkia eli koiraeläinten heisimadon aiheuttamaa tautia ei meillä esiinny.

Viimeisin rabiesepidemia, virustauti, oli -80-luvulla, mutta se taltutettiin syöttirokotteilla.

”On mahdollista, että kultasakaalin runsastuminen lisäisi tautipainetta pitkällä aikavälillä. Yksittäinen eläin ei sitä vielä tee”, Henttonen sanoo.

Kultasakaali

Kultasakaali on suden ja koiran sukua. Balkanilla on todettu yksi varma koiran ja sakaalin risteytyminen. Esko Inberg

Koirankakkakin riski

Myyräekinokokkia kammotaan, sillä sen vuoksi muualla Euroopassa ei uskalleta syödä marjoja suoraan metsästä, vaan ne keitetään.

Muutama vuosi sitten myyräekinokokkia tavattiin Etelä-Ruotsissa.

Henttosen mukaan ei ole todistettu, että myyräekinokokki tarttuisi ihmiseen marjojen ja sienten välityksellä.

Osa mahdollisista taudinlevittäjistä on lähempänä kuin sakaalit: jotkut saattavat jopa asua kotonamme.

”Paljon todennäköisempää on, että ekinokokki tarttuu myyrästä tartunnan saaneesta lemmikkikoirasta, kun koira ulostaa ja sen turkkiin jää mikroskooppisia loismunia.”

Jos ekinokokki päätyy Suomeen, se vaikuttaa tietysti marjastuskulttuuriin.

Sakaalien tappaminen ei silti poista taudin saapumisriskiä.

X