Linnunpönttöjen puhdistus kannattaa tehdä syksyllä – tai viimeistään alkukeväästä
Pihalintujen talvinen yösija on kuiva ja kirputon. Hyvä rutiini on hoitaa pihan pönttöasiat kuntoon esimerkiksi puutarhan syystöiden yhteydessä.
Viikkorahoja voi tienata monella tavalla. Kun lapset olivat pieniä, meillä tehtiin pieniä puutarhahommia. Syksyisin tehtävälistalla oli linnunpönttöjen puhdistus. Minä nostelin tikkailta asumuksia alas, siskokset odottelivat malttamattomina puiden alla ja aukoivat pönttöjä kuin aarrearkkuja. Joka kerta koitti yhtä iso arvuuttelu ja ihmetys, mitä kesän aikana pöntössä oli tapahtunut.
Muistan elävästi senkin kerran, kun tuolloin ekaluokkalainen Linnea löysi pöntön pesämateriaalin joukosta tukoittain koiramme karvoja.
”Hei, täällä on Rommin karvoja”, tyttö hihkui innoissaan pikkusiskolleen Aavalle.
Sitten alkoikin välittömästi karvojen kilpatonginta.
Totta tosiaan, talomme valkokarvainen koira oli saanut kunnian osallistua talitiaispariskunnan keväiseen kodinsisustukseen.
Seinäsammalella vuorattu pohja on pehmustettu myös linnun omilla höyhenillä, matonkuteilla ja langanpätkillä.
Hurahda pönttöihin ja seuraa asukkaita
Kun muistelen lasten pönttökokemuksia Suomen Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkariselle, hänen kasvoilleen nousee valloittava hymy.
Hänkin kertoo hurahtaneensa kaikenlaisiin pönttöihin – paitsi vesilinujen, myös piha- ja metsälintujen.
”En ihan heti keksi helpompaa ja opettavaisempaa koko perheen yhteistä lähiluontoharrastusta kuin linnunpönttöjen pito ja seuranta”, lintumies kehuu.
Hän kehottaakin kaikkia hurahtamaan pönttöihin. Esimerkiksi kerrostaloissa saattaa lintujen talviruokinta olla kielletty, mutta kukaan tuskin kehtaa tulla torumaan, jos joku laittelee lapsen kanssa pönttöjä pihapuihin.
”Pöntöt voi rakentaa itse, jolloin yhteistä tekemistä on vieläkin enemmän.”
Eikä pönttöjen ostaminenkaan ole Pekkarisen mukaan ollenkaan huono investointi.
”Molempi parempi. Linnut kiittävät joka tapauksessa.”
Kolovaraus jo talvella
Kun Pekkariselta kysyy oikeaa ajankohtaa pöntön puuhun laitolle, on vastaus avarakatseinen.
”Aina. Ja jos hifistellä haluaa, on syksyllä sopiva hetki.”
Lintuasiantuntijan mukaan moni pöntöissä pesivä laji varaa pesäkolonsa ja keskitalvella. Pekkarinen suositteleekin sijoittamaan osan pöntöistä lintujen ruokintapaikkojen läheisyyteen.
”Pesintä pihapöntöissä on lähes taattu.”
Hyvä rutiini on hoitaa pihan pönttöasiat kuntoon esimerkiksi puutarhan syystöiden yhteydessä.
”Tällöin ne tulee takuuvarmasti tehtyä.”
Toki keväälläkin ennättää.
”Silloin niissä pesii todennäköisemmin joku muuttava kololintu, kuten kirjosieppo tai leppälintu.”
Pekkarinen kertoo talvensa Suomessa viettävien tiaisten aloittavan pesätouhut aikaisemmin.
Syksyllä paras aika tehdä linnunpönttöjen puhdistus
Vanhojen pesäpönttöjen paras puhdistusaika on säntillisempi, syksyllä.
”Etenkin jos kesä on ollut kylmä ja sateinen, pöntöissä on tavallista enemmän kuoriutumattomia munia ja kuolleita poikasia. Ne olisi hyvä tyhjentää ennen talvea”, Pekkarinen korostaa.
Siivoustalkoissa kannattaa odottaa vaikka yöpakkasiin. Kylmä nujertaa pesissä piilottelevia loisia. Lintukirppujen puremat kirpaisevat myös ihmistä.
Talvella pöntöt toimivat pihalintujen yösijoina. Puhdas pönttö on kuiva ja kirputon.
Pönttöjen puhdistussesonkia kestää alkukevääseen asti. Töyhtötiaiset ja varpuset aloittavat pesinnän jo maaliskuussa.