Varpuspöllön pakkaspulma – Lämpimät talvet mädännyttävät varpuspöllöjen ruokavarastot
Yhdessä varpuspöllön varastossa voi olla kymmeniä pikkujyrsijöitä, ja sama pöllö voi koota talvivaraston useampaan pesäkoloon tai pöllönpönttöön.
Varpuspöllöillä voi olla kovat ajat edessä. Kuva: Giulia Masoero
Syksyn tullessa varpuspöllö alkaa koota pesäkoloonsa talvivarastoa. Varpuspöllön varastojen kokoaminen alkaa tavallisesti lokakuussa, kun lämpötila laskee pysyvästi nollan alapuolelle.
Jos lämpötilat pysyvät pakkasen puolella, varpuspöllön talvivarastot pysyvät hyvin jäässä. Viime vuonna on kuitenkin nähty useita lauhoja talvia – pakkasjaksoja voivat seurata sadekelit.
Miten varpuspöllöjen talvivarastojen silloin käy, ja miten tämä vaikuttaa varpuspöllön selviämiseen?
Tätä kysymystä ovat selvittäneet Turun yliopiston tutkijat. Tutkimusalueena oli tuhannen neliökilometrin laajuinen alue Kauhavalla, jossa varpuspöllöjä on seurattu ja rengastettu pitkään. Vuosien 2013–2018 aikana kerätyssä aineistossa oli yli viisisataa talvivarastoa.
Varpuspöllö on melko pari- ja paikkauskollinen lintu. © AOP
Lämpötilavaihtelu mädännyttää varpuspöllön ruokavaraston
Väitöskirjaa valmistelevan Giulia Masoeron tutkimuksessa havaittiin, että jos lämpötilat poukkoilivat kovasti loka-joulukuun välillä, varpuspöllöjen ruokavarastot mätänivät. Hyvinä myyrävuosina tämä ei ole suuri ongelma, koska saatavilla on tuoretta lihaa.
Huonoina myyrävuosina pöllöt joutuvat kuitenkin turvautumaan varastoihinsa. Masoeron tutkimuksessa havaittiin, että tällöin pöllöjä saatiin alueelta kiinni vähemmän, eli joko ne olivat kuolleet tai lähteneet alueelta pois.
Varpuspöllöillä voi siis olla kovat ajat edessä, jos lämpimät talvet edelleen yleistyvät.
Lue myös: Varpuspöllö on kevättalven viheltelijä
Lue myös: Voiko vaatimaton varpuspöllö pelastaa Suomen metsät myyrätuhoilta?
Otso Huitu esittelee varpuspöllön pönttöönsä keräämää myyrävarastoa. © Jere Malinen