Näin syvänmerenkrottikoiras sulautuu naaraaseen – ja kahdesta tulee yksi

Seksuaaliseksi parasitismiksi kutsutussa prosessissa syvänmerenkrottikoiras näkyy ulkopuolelle vain möykkynä, jonka ainoa tehtävä on tuottaa naaraalle siittiöitä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koiras sulautuu kiinni naaraan ruumiiseen.

Seksuaaliseksi parasitismiksi kutsutussa prosessissa syvänmerenkrottikoiras näkyy ulkopuolelle vain möykkynä, jonka ainoa tehtävä on tuottaa naaraalle siittiöitä.
Teksti: Jani Kaaro

Ihmisten kohdalla ihmissuhteet muuttuvat toisinaan takertuviksi. Nämä ovat tuskin mitään verrattuna siihen, miten takertuvia ”rakkaussuhteet” ovat syvänmerenkrottien kohdalla.

Syvänmerenkrotit sananmukaisesti sulautuvat kiinni toisiinsa. Nyt tutkijat ovat selvittäneet, miten tämä sulautuminen on immunologisesti ylipäänsä mahdollista.

Syvänmerenkrottikoiras on naarasta pienempi

Syvässä meressä elävillä kroteilla koiraat ovat naarasta paljon pienempiä. Kun ne yhyttävät naaraan valtameren autiudessa, ne tarrautuvat kiinni naaraan kylkeen.

Tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä vähitellen ne sulautuvat naaraan ruumiiseen. Koiraan evät, silmät ja suurin osa sen sisäelimistä surkastuvat, kunnes jäljelle jää vain penis ja sydän.

Seksuaalinen parasitismi piilottaa koiraan

Seksuaaliseksi parasitismiksi kutsutussa prosessissa syvänmerenkrottikoiras näkyy ulkopuolelle vain möykkynä, jonka ainoa tehtävä on tuottaa naaraalle siittiöitä. Joillakin lajeilla naaraassa voi olla monta tällaista koirasmöykkyä.

Tämän rakkaussuhteen suurin tieteellinen mysteeri on, miksi naaraan immuunijärjestelmä ei hylji koirasta pois. Koiraan sulautuminen naaraaseen on immunologian näkökulmasta elinsiirto, ja millä tahansa muulla eläimellä sitä seuraisi hyljintäreaktio.

Max Planck -instituutin tutkijat selvittivät tätä asiaa tutkimalla 31 krotin dna:ta, ja he havaitsivat, että niiltä puuttuvat kokonaan geenit, jotka aiheuttaisivat hyljintäreaktion. Miten krottien immuunijärjestelmä sitten torjuu taudinaiheuttajia on hyvä kysymys. Samaiset geenit kun muilla eläimillä ovat olennainen osa bakteereja ja viruksia vastaan taistelevaa puolustusjärjestelmää.

Lue myös: Oletko nähnyt tätä oranssia perhostoukkaa? Aikuisena siitä sukeutuu harmaa yökkönen – Suomen perhoslajisto on runsastunut ilmastonmuutoksen myötä

X