Lepakot viis veisaavat ihmisistä – Ikivanha nisäkäslaji on yhä osin mysteeri
Lepakot ovat liihotelleet maapallolla nykyisen kaltaisina vähintään 50 miljoonaa vuotta. Silti lepakot ovat yksi huonoimmin tunnetuista nisäkäslahkoista.
Jokaisella lepakkolajilla on kaikuluotausäänessä tietty taajuus ja rytmi. Kuva: Jere Malinen
Kesäiltojen lämmetessä lepakot ilmestyvät iltahämärissä vaivihkaa pihoihin, puistoihin ja puutarhoihin hyönteisjahtiin. Ne päivälepäilevät rakennuksissa ja osa viettää talvihorroksensakin ihmisten ilmoilla, joskin näkymättömissä.
Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen mukaan maassamme on varmuudella tavattu 13 lepakkolajia. Viidestä yleisimmästä lajista runsain ja laajimmalle levinnyt on pohjanlepakko. Se asustaa kaikkialla vältellen ainoastaan aukeita ja synkkiä metsiä. Saalistaessa pohjanlepakko kurvailee korkealla, 5–10 metrissä.
Lennossakin näkyvistä korvistaan tunnettu korvayökkö viihtyy etelän puutarhoissa ja puistoissa. Pohjoisimmillaan korvayökkö on havaittu Kokkolan korkeudelta.
Etelä-ja Keski-Suomen kalamiehille tuttu vesisiippa viilettää veden äärellä. Vaikeasti toisistaan erotettavat viiksi- ja isoviiksisiippa saalistavat harvapuisissa metsäsaarekkeissa ja pienillä aukioilla.
Vesisiippa on yksi Suomen yleisimmistä lepakkolajeista. © Pekka Koskinen / Vastavalo
Lepakkolajeilla oma taajuus ja rytmi
Kauan uinuksissa ollut lepakkotietämys on ottanut 2000-luvulla kukonaskelia. Siitä hyvänä osoituksena on Suomen liittyminen 1999 Eurobats-suojelusopimukseen. Sen tiimoilta maaliskuussa 2002 perustettiin Suomen lepakkotieteellinen yhdistys.
Kaikelle kansalle lepakoita ovat tehneet tutummiksi yleistyneet ja edullistuneet lepakkodetektorit eli yliääni-ilmaisimet. Jokaisella lepakkolajilla on kaikuluotausäänessä tietty taajuus ja rytmi, joten lajinmääritys onnistuu lepakoita näkemättä ja häiritsemättä!
Lepakot Helsingin yössä
Tekniikan avulla on selvitetty esimerkiksi Helsingin lepakoiden yöelämää. Seurasaari ja Vanhankaupunginlahti ovat vilkkaita menomestoja, mutta voipa nahkaviitan bongata betoniviidakostakin, kuten pohjanlepakon Runeberginkadulta saalistelemassa hyönteisiä.
Lue myös: Tutkijat selvittivät mysteerin: Yöperhoset ovat keksineet näkymättömyysviitan