Tällainen on salaperäinen marmoripää, jonka mysteeri on hämmentänyt jo vuosisatoja tutkijoita Tanskassa

Tanskan kansallismu­seosta löytyy marmoripää, joka on historiansa aikana ollut useasti tieteellisen mielenkiinnon kohteena. Pää on peräisin Parthenonin temppelistä, Ateenasta, ja se on osa suurempaa kentauria esittävää veistosta. Kentaurit olivat taruolentoja, jotka olivat puoleksi ihmisiä ja puoleksi hevosia.

Pää tuotiin Tanskaan jo vuonna 1688 lahjana kuningas Kristian V:lle. Kuninkaan lahjan toi tanskalainen merikapteeni Moritz Hartmann, joka palveli Venetsian laivastossa ja oli Kreikassa Akropolisin pommituksen aikana vuonna 1687.

Syy päähän kohdistuneeseen mielenkiintoon johtuu siitä, että sen pinnalla on ohut ruskea kalvo. Vastaava kalvo on varsin harvinainen antiikin marmoriveistoksissa, joten tutkijat haluaisivat tietää mitä se on ja miten se on päähän iskostunut.

Ei tukea teorioille

Ensimmäisen kerran kentaurin pään salaisuutta selvitti tieteellisin menetelmin kuuluisa saksalainen kemisti Justus von Liebig vuonna 1851. Hän havaitsi, että ruskeassa kalvossa oli oksalaatteja, eli oksaalihapon suoloja.

Tämä oli kuitenkin niin yleisluontoinen havainto, ettei se kertonut kalvon alkuperästä. Siksi nykypäivän tanskalaistutkijat halusivat katsoa kalvon kemiallista koostumusta uusin teknologisin menetelmin.

He saivat luvan ottaa pään takaosasta viisi pientä näytettä, joiden analyysi on julkaistu tuoreessa Heritage Science -lehdessä.

Tutkijoiden oletus oli, että ruskea väri voisi olla peräisin levä-, sieni-, jäkälä- tai bakteerikasvustosta. Näytteiden analyysi ei kuitenkaan antanut viitteitä siitä, että väri olisi peräisin biologisesta lähteestä. Ainoa biologinen signaali, joka näytteistä saatiin, oli peräisin tutkijoiden omista sormenjäljistä.

Tukea ei saatu myöskään teorialle, jonka mukaan väri olisi peräisin maalista. Antiikin aikana maaleissa oli aina kananmunaa, luujauhoa tai maitoa, mutta niitäkään ei löytynyt.

Edelleen on mahdollista, että mikä tahansa teorioista on oikea, mutta nykymenetelmin mitään niistä ei voi todistaa, tutkijat kirjoittavat.

Lue myös: Vuotaako kivi syyttömän verta? Noitana mestattu Kaarina lausui ennen teloitusta: ”Niin totta kuin tuntoni on puhdas, pitää tämän kiven aina hikoileman verta”