Tutkimus paljasti suden yllättävän piirteen – Sudenpentu noutaa kepin kuin koira

Kun koiralle heittää pallon, se juoksee luonnostaan sen perään ja moni vieläpä iloissaan palauttaa sen takaisin omistajalleen. Sudenpentukin kykenee samanlaiseen koiramaiseen käytökseen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sudenpentu hämmästyttää ruotsalaistutkijoita koiramaisella käytöksellään.

Kun koiralle heittää pallon, se juoksee luonnostaan sen perään ja moni vieläpä iloissaan palauttaa sen takaisin omistajalleen. Sudenpentukin kykenee samanlaiseen koiramaiseen käytökseen.
Teksti:
Jani Kaaro

Pallon hakeminen on ihmisen ja koiran yhteispeliä, joka vaatii koiralta kykyä lukea ihmisen sosiaalisia vihjeitä. Olisitko uskonut, että sudenpentu tekee saman?

Kyvyn on uskottu syntyneen sen jälkeen, kun ihmiset ja koirat lyöttäytyivät yhteen noin 15 000 vuotta sitten, ja sitä on pidetty nimenomaisesti koirien ominaisuutena.

Koiranpentu hakee kepin mielellään. Tutkijat yllättyivät: sudenpentu toimii samoin.

Koiranpentu hakee kepin mielellään. Tutkijat yllättyivät: sudenpentu toimii samoin. © iStock

Sudenpentu omaa koiramaisen käytöksen

Nyt muutama sudenpentu on kuitenkin hämmästyttänyt ruotsalaistutkijoita koiramaisella käytöksellään. Kun niille on heitetty palloa, ne ovat rynnänneet sen perään ja palauttaneet sen henkilölle, jota ne eivät ole koskaan aiemmin olleet tavanneet.

Tämä viittaa siihen, että kyky lukea ihmisen sosiaalisia vihjeitä on voinut kehittyä susille jo ennen kesyyntymistä. Se on itse asiassa voinut olla lähtökohta sille, että sudet ylipäänsä ovat kesyyntyneet ihmisen seuralaisiksi.

Pentu aloitti leikin ihmisen kanssa

Tutkijat testasivat 13 kahdeksanviikkoista sudenpentua, jotka olivat peräisin kolmesta eri poikueesta. Kahden ensimmäisen poikueen poikaset eivät osoittaneet erityistä kiinnostusta palloon, mutta viimeisessä poikueessa oli kolme poikasta, joille palloleikki kelpasi.

Tutkijat sanovat, etteivät he voineet uskoa silmiään nähdessään, miten ensimmäinen sudepentu alkoi leikkiä ihmisen kanssa.

Sudenpentu ja koiraiscience

Lue myös: Kun kaveri ammutaan vierestä, suden käytös muuttuu – susi halutaan opettaa pelkäämään ihmistä

Lue myös: Yhdysvaltojen Montanassa suhtaudutaan susiin ja karhuihin eri tavalla kuin Suomessa: ”Valtaosa ihmisistä ymmärtää, että peto ei tee asioita ilkeyttään vaan saalistusviettinsä takia”

Riistaviraston karhuryhmä

Riistaviraston karhuryhmät välttävät viimeiseen asti eläinten tappamista. Häirikkönalle tainnutetaan, GPS-pannoitetaan ja siirretään pois asutuksen luota. Nukutetun karhun elintoimintoja pitää valvoa koko ajan, ja suojata silmiä kuivumiselta. © PETRI KORHONEN

X