Tutkimus: Viljelysmaan eroosio uhkaa viedä ihmiskunnalta ruoan suusta – Jos pintamaa katoaa, viljely käy mahdottomaksi
Viljelysmaan eroosio on ollut osatekijänä monen sivilisaation kaatumisessa. Lancasterin yliopiston tuore tutkimus muistuttaa, ettei läntinen sivilisaatiommekaan ole turvassa eroosion vaikutuksilta.
Jopa 90 prosentissa tutkimuksen havaintopisteistä pintamaa oheni nopeasti.
Globaalin selvityksen mukaan eroosio saa pintamaan ohenemaan huolestuttavasti kaikkialla maapallolla. Lancasterin yliopisto keräsi yhdessä kiinalaisten ja belgialaisten yliopistojen kanssa viljelysmaan eroosiota koskevan globaalin aineiston ensimmäistä kertaa yhteen. Havaintopisteitä eroosion eri vaiheista kertyi 255 kohteesta, jotka sijaitsivat 38 valtiossa kuudella eri mantereella.
Kunkin havaintopisteen osalta laskettiin kuinka kauan pintamaalta – eli maan ensimmäiseltä 30 sentiltä – kestäisi ohentua olemattomiin. Viljelyn kannalta tämä pintamaa on olennaisen tärkeä, sillä siinä sijaitsevat kasiven tarvitsemat hedelmälliset ravinteet. Jos pintamaa katoaa kokonaan, viljely käy mahdottomaksi.
Viidenneksessä maa hupenisi olemattomaksi alle 100 vuodessa
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että 90 prosentissa havaintopisteistä pintamaa oheni nopeasti. Lähes 20 prosentissa havaintopisteitä pintamaa oheni niin nopeasti, että se hupenisi olemattomiin alle sadassa vuodessa. Nopeasti ohenevia pintamaita löytyi ympäri maailman Kiinasta Englantiin ja Australiasta Yhdysvaltoihin.
”Lehdistöstä on saanut lukea, että pintamaata riitää enää 60 vuodeksi. Arviomme on kuitenkin tätä optimistisempi, ja merkittävä siksi, että asiaa on nyt ensimmäisen kerran tutkittu tieteellisesti”, toteaa tohtori Dan Evans Lancasterin yliopistosta lehdistötiedotteessa.
Eroosio on vältettävissä maaperäsuojelutekniikalla
Tutkimuksessa myös arvioitiin maankäsittelymenetelmien vaikutusta viljelysmaan eroosionopeuteen. Nämä laskelmat osoittivat, että maankäsittelymenetelmillä todella on vaikutusta.
Siellä, missä käytettiin tavanomaisia viljelymenetelmiä, eroosiotilanne oli usein pahin. Sen sijaan jos viljelijät jättivät peltonsa säännöllisesti kesannolle, pintamaan oheneminen hidastui.
Puolessa havaintopisteistä, joissa käytettiin jotakin maaperänsuojelutekniikkaa, pintamaata oli jäljellä yli viideksituhanneksi vuodeksi.
Tutkijoiden mukaan hyvät uutiset ovat, että pintamaan suojelemiseen ja jopa kasvattamiseen on käytettävissä tehokkaita keinoja.
”Nyt tarvitaan toimenpiteitä, että nämä keinot otetaan käyttöön”, sanoo tutkimusta johtanut professori John Quinton Lancasterin yliopistosta.