Elmo Lakka on kokenut urallaan enemmän vastoinkäymisiä kuin radalle mahtuu aitoja

Jaa artikkeliTilaa Seura
Elmo Lakka
Periksi antaminen ei ole ollut Elmo Lakalle koskaan vaihtoehto. © LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Aitajuoksija Elmo Lakka on joutunut kamppailemaan terveytensä kanssa vuosia. Sisukas pikakiituri selätti kuitenkin vaikeudet ja rikkoi kesän alussa 36 vuotta vanhan Suomen ennätyksen.

Elmo Lakka, 28, on päässyt valmistautumaan Tokion olympialaisiin suunnitellusti. Isoimmat paineet purkautuivat jo kesäkuun alussa, kun hän rikkoi Jyväskylän Eliittikisoissa Arto Bryggaren 36 vuotta vanhan Suomen ennätyksen ja samalla olympiarajan.

Bryggaren Los Angelesin olympialaisissa juoksemaa ennätystä ehdittiin jo pitää lyömättömänä, eikä Lakka itsekään tosissaan uskonut, että hän voi sen tehdä.

”Enkä varsinkaan uskonut, että ennätys syntyy noin varhain, kauden alussa. Ajattelin, että Haapakosken (Antti, Lakan nykyinen valmentaja) ennätykseen 13,42 olisi mahdollisuudet, mutta ajasta lähti sitten vähän enemmän.”

Elmo Lakka on kokenut urallaan enemmän vastoinkäymisiä kuin radalle mahtuu aitoja. Jatkuva väsymys, vatsa- ja selkäkivut ja kunnon romahtaminen saivat selityksensä pari vuotta sitten, kun hänellä todettiin haavainen paksusuolentulehdus eli IBD. Samaa tautia sairastaa myös muun muassa jääkiekkoilija Teemu Ramstedt.

IBD on parantumaton, mutta lääkkeillä hoidettavissa, joten se ei Lakkaa säikäyttänyt.

”Ajattelin vain, että hyvä homma: nyt löytyi syy ja sitä päästään hoitamaan. Ei se sitten ollutkaan niin yksinkertaista.”

Lakan lääkitystä on jouduttu vaihtamaan neljä-viisi kertaa, eivätkä selkäongelmat helpottuneet. Niiden syyksi paljastui lopulta selkärankareuma.

Tilanne olisi ollut vaikea kenelle tahansa perusterveelle ihmiselle, saati ammatikseen urheilevalle huippukuntoiselle nuorelle miehelle. Tuliko koskaan tunnetta, että tämä oli tässä?

Lakka on hetken hiljaa.

”Tuo on vaikea kysymys. Silloin koettiin kyllä melkoinen fyysinen ja psyykkinen pohjakosketus, mutta periksi antaminen ei jotenkin vain ollut vaihtoehto. Ajattelin, että tässä on yksi aita lisää, ja se on vain ylitettävä.”

Lue myös: IBD-sairaudet: Tulehdukselliset suolistosairaudet ja suolistosyövät yleistyvät nopeasti – verinen uloste on aina vakava hälytysmerkki

Tutkinto tehtynä

Elmo Lakan tilannetta helpotti, että hänellä on tutkinto takataskussa: hän valmistui Jyväskylän yliopistosta liikuntatieteiden kandidaatiksi vuonna 2017. Liikunnan- ja terveystiedon opettajan työt ovat kuitenkin tulevaisuuden asia, nyt keskitytään aitajuoksuun.

Sairaudet pakottivat raamikkaan Lakan kuuntelemaan omaa kehoaan ja sen viestejä paremmin. Hän myöntää, että aiempina vuosina tuli harjoiteltua liikaakin tai ainakin liian pitkään liian suurella kuormituksella.

”Äärirajojen ylitys on huippu-urheilussa ja aitajuoksussa joskus tarpeen, mutta fakta on, että nyt siitä on vain haittaa tai se ei yksinkertaisesti onnistu. Olen rakentanut pohjat, tehnyt maksimimäärät ja -puntit. Nyt jalostetaan räjähtävyyttä, tekniikkaa ja oikeaa rytmitystä juoksuun.”

Suomalainen yleisurheilu on ollut viime vuodet myötätuulessa. Uusia lupauksia ja EM-tason menestyjiä on noussut useista lajeista, ja aitajuoksu on jo pitkään ollut yksi kotimaan kisojen vetonauloista. Uuden sukupolven urheilijat ovat esikuvia lapsille ja nuorille.

Elmo Lakka on ollut mukana maajoukkuekuvioissa vuodesta 2013. Hän vahvistaa, että käynnissä on tietynlainen positiivinen lumipalloilmiö.

”Laaja rintama on kaikkien etu, kun menestystoiveet eivät kohdistu vain miesten keihääseen. Tulosten eteen on nähty vaivaa, ja liitossa on tehty rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat pääosin osoittautuneet toimiviksi ja urheilijoiden arkea helpottaviksi. Jo hallikauden tulokset olivat parhaita pariin vuosikymmeneen. Uskon, että tämä kesä voi osaltaan olla alkusoittoa suuremmalle menestykselle.”

Menneisyyden taakka

Yleisurheilussa kamppailtiin pitkään kultaisen menneisyyden painolastin ja paikoin myös vanhakantaisten asenteiden kanssa, mutta kuva on muuttunut. Olympialaisissa ovat silti paikalla kaikki maailman parhaat, ja globaalisti kilpailluissa lajeissa tavoitteenasettelun on oltava realistinen.

Puheet ”kisaturisteista” ovat sikäli hölmöjä, ettei kukaan pudota ajastaan sekunteja tai saa heittoon kymmentä metriä lisää matkalla kisapaikalle. Kivikovien A-rajojen ja rankingpisteiden muokkaama valintajärjestelmä on kuitenkin sellainen, ettei olympialaisiin pääse kukaan, joka ei paikkaa ole kansainvälisessä vertailussa ansainnut.

Elmo Lakka on pystynyt useimmiten parhaimpiin juoksuihinsa ja ennätysaikoihinsa isoissa kilpailuissa. Tokiosta hän sanoo, että välieräpaikka on hänen minimitavoitteensa. Huippuvenymisellä, ripauksella onnea ja sopivasti ristiin menevillä erätuloksilla finaalikin on mahdollisuuksien rajoissa.

Silja Kosonen on tehnyt tänä kesänä alle 20-vuotiaiden maailman ennätyksen. © Vesa Moilanen / Lehtikuva

Silja Kosonen on tehnyt tänä kesänä alle 20-vuotiaiden maailman ennätyksen. © Vesa Moilanen / Lehtikuva

Ennätyskunnossa Tokioon

Tokioon on lähtenyt suurin yleisurheilujoukkue vuosiin. Suomen Olympiakomitea on nimennyt Tokioon 47 urheilijan joukkueen, heistä yleisurheilijoita on 22.

Useampi yleisurheilija on rikkonut tällä kaudella sekä henkilökohtaisia että Suomen ennätyksiä, ja murskajaisissa ovat kunnostautuneet etenkin naiset. SE:t ovat menneet uusiksi viidessä lajissa, ja ennätys on rikottu seitsemän kertaa.

Kolmiloikkaaja Senni Salminen ja moukarinheittäjä Silja Kosonen ovat tehneet ennätystempun kahdesti.

Muita SE-naisia ovat Sara Kuivisto (1500 m) ja Ella Junnila (korkeus). Miesten puolella Elmo Lakka rikkoi Arto Bryggaren 36 vuotta vanhan ennätyksen 110 metrin aidoissa. Myös Sara Kuiviston rikkoma 1 500 metrin Suomen ennätys oli ehtinyt varttua peräti 44-vuotiaaksi, ja 800 metrin SE on jäänyt vain sadasosien päähän.

Pitkälti naisten ansiosta olympialaisiin matkaava yleisurheilujoukkue on suurempi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Esimerkiksi Rio de Janeirossa 2016 yleisurheili vain kahdeksan miestä ja kahdeksan naista.

Ennätyksistä huolimatta kisanäyttämö on kovin mahdollinen. EM-kisavuonna mitali- ja pistesijataulukoista voisi löytyä useampi suomalaisnimi, mutta tilanne muuttuu monessa lajissa radikaalisti, kun mukana ovat kaikki maailman huiput.

Sekä Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Mika Lehtimäki että Urheiluliiton huippu-urheilun valmennuspäällikkö Tuomo Salonen korostavat kuitenkin, että jo olympiakelpoisuuden saavuttaneiden urheilijoiden määrän kasvu on todellinen merkki positiivisesta kehityksestä.

Lue myös: Senni Salminen suuntaa Tokion olympialaisiin hyppy kerrallaan: ”Opin hiljentämään sisäisen kriitikkoni”

X