Estejuoksija Topi Raitanen: ”Yleisurheilu on aika siistiä ja helppoa hommaa suunnistukseen verrattuna”
Yksi perjantaina alkavien yleisurheilun EM-kisojen ennakkosuosikeista on estejuoksija Topi Raitanen. Loukkaantumista kärsinyt hallitseva Euroopan mestari kertoo, millaiseen tulokseen hän on tyytyväinen – ja miksi sen pitäisi kelvata muillekin.
Valmistautuminen yleisurheilun EM- ja olympiavuoteen ei muutenkaan ole mennyt ongelmitta, paljastaa estejuoksija Topi Raitanen.
Rooman EM-kisoihin suuntaava Suomen yleisurheilujoukkue sai jobinpostia Ranskan Marseillesta toukokuussa. Yksi suurimmista mitalitoivoista eli miesten 3 000 metrin estejuoksun hallitseva Euroopan mestari Topi Raitanen loukkasi nilkkansa vesiesteen alastulon ruuhkassa. Hän joutui keskeyttämään kisan ja menemään Suomessa lääkäriin.
Tutkimuksissa selvisi, että murtumilta onneksi vältyttiin eikä kisamatka ollut vaarassa, mutta mitenkään ideaali tilanne ei ole.
”Ei jalka täysin kunnossa ole. Isku nilkkaan on aina paha, mutta turha sitä on murehtia. Pääasia, ettei hajonnut pahemmin”, Topi Raitanen kommentoi tyynesti.
Valmistautuminen yleisurheilun EM- ja olympiavuoteen ei muutenkaan ole mennyt ongelmitta. Viime vuoden lopulla Raitasen takareisi repesi, mikä esti tehoharjoittelun pidemmäksi ajaksi. Myös kevään lievemmät sairastelut tekivät harjoituskaudesta normaalia repaleisemman.
”Urheilussa ja elämässä voi aina sattua kaikenlaista”
Topi Raitanen luottaa kuitenkin siihen, että hän on kyennyt valmentaja Janne Ukonmaanahon ja muun tiiminsä kanssa käyttämään jäljellä olevat viikot oikein.
”Jannen kanssa on jo kahdeksan vuotta pohdittu ja tehty näitä juttuja. Suunnitelmallisuus ja tarkkuus on tärkeää, mutta siihen liittyy valmius reagoida ja sietää epävarmuutta. Urheilussa ja elämässä voi aina sattua kaikenlaista.”
Urheilijoiden rennompi sukupolvi
Rauhallinen, määrätietoinen, analyyttinen ja pragmaattinen. Sellainen vuonna 2022 Euroopan mestariksi juossut Raitanen on aina ollut, vaikka häneen kohdistui alusta asti paljon paineita Suomen kestävyysjuoksun pelastajana sen jälkeen, kun toinen estemestari Jukka Keskisalon (EM-kultaa Göteborgissa vuonna 2006) oli lopettanut uransa.
Lisäkierrettä asiaan tuo, että suunnistuksessa nuorten maailman huipulla ollut Raitanen valitsi päälajinsa vasta parikymppisenä. Hänen mukaansa tausta on tuonut monenlaista vahvuutta.
”Olen juoksijaksi aika raskasrakenteinen, lihaksistoa on enemmän myös alavartalossa. Se on osaltaan suojannut rasitusvammoilta. Toki massa tarkoittaa myös, etten ole maailman nopein estejuoksija enkä mikään kiritykki.”
Suomalaisen kestävyysjuoksijan prototyyppi on perinteisesti ollut totinen, äärimmäisyyksiin menevä, liikoja puhumaton ja kontakteja välttelevä yksinäinen susi.
Topi Raitasella sen sijaan on sekä suhteellisuuden- että huumorintajua, ja hän allekirjoittaa kommentin uuden sukupolven urheilijoiden rennommista toiminta- ja ajattelutavoista.
”Sen, että ollaan ammattilaisia, sitkeitä ja kovia tekemään töitä, ei tarvitse tarkoittaa jatkuvaa hampaat irvessä jurottamista.”
”Etenkin nuorten yleisurheilijoiden tilannetta helpottaa, että joukkueen menestyspotentiaali on nyt laajempi ja julkista huomiota on jakamassa isompi joukko. Eikä niin, että parikymppinen keltanokka joutuu heti hirveään mediamyllytykseen, jos karsiutuu alkuerissä.”
Vertailu menneisiin urheilijoihin ärsyttää
Topi Raitanen muistaa turhankin hyvin oman aikuisten arvokisadebyyttinsä. Vuonna 2018 Suomi jäi kokonaan mitalitta Berliinin EM-kisoissa, ja kritiikki oli murskaavaa.
”Itselleni kisa oli ihan hyvä kokemus siinä uravaiheessa (8. sija), mutta kokonaisuutena reissu oli joukkueelle aika masentava. Siitä on menty paljon eteenpäin – myös siinä, miten käsitellä odotuksia ja paineita.”
Huippu-urheilussa mennään tulos edellä, ja niin kuuluu olla. Raitasta ärsyttää silti suomalaista kestävyysjuoksua yhä paikoin vaivaava menneisyyteen tuijottaminen ja vertailu takavuosikymmenten aikoihin ja menestykseen.
”Mitä se hyödyttää? Nuoria ei taatusti rohkaista radalle irvimällä, että onpa surkeita aikoja, kuinka kehtaatte edes kilpailla. Pitäisi ymmärtää antaa aikaa ja rauhaa kehittyä.”
Vaikka 3000 metrin estejuoksu on raakaa vääntöä ja kovaa fyysistä kamppailua tungoksineen, kyttäilyineen ja taktiikoineen, Raitasesta yleisurheilu on aika helppoa hommaa suunnistukseen verrattuna.
”Kisan jälkeen pääsee suihkuun, on sileät radat ja muutenkin hyvät olosuhteet. Suunnistuksessa sen sijaan painetaan menemään metsien ja peltojen kuravellissä ja maailman huiputkin kilpailevat askeettisissa oloissa. Kun siihen on kasvanut, marraskuun treeni ei jää tekemättä, jos sataa räntää.”
Topi Raitanen Stadion Cooper -kisa
Tulostasolla Topi Raitanen haluaa tukea junioreita ja kannustaa kaikkia liikkumaan. Syyskuussa Helsingin Olympiastadionilla järjestetään Topi Raitanen Stadion Cooper, jossa hän haastaa joukon nykyisiä ja entisiä urheilijoita sekä muita julkisuudesta tuttuja juoksijoita mittelemään 12 minuutin testissä ratakierroksella.
Raitanen korostaa, että vaikka tapahtumassa juoksee huippu- tai vähintään hyväkuntoista väkeä, tarkoitus on rohkaista kaikkia ja kaikenikäisiä kehittämään kestävyyskuntoaan.
”Siitä, että suomalaisten fyysinen kunto ja toimintakyky on rajusti laskenut, on puhuttu vuosikaudet. Mitään ei kuitenkaan tehdä, liikunnan tärkeys tunnustetaan vain juhlapuheissa. Cooper-haasteen idea on haastaa ihmisiä parantamaan omaa jaksamistaan ja tulostaan, ei vertailla sitä muihin. Vaikka onhan se tietty täky, että kas, Ville-Galle tai Kaisa Mäkäräinen juoksi tuollaisen ajan”, Raitanen kommentoi.
Varsinaisessa urheilijoiden lähdössä Raitasen kanssa kisaa muun muassa nuori lajilupaus Eemil Helander, joka teki vuonna 2022 Urheilukoulun historian kovimman Cooper-tuloksen: 4 255 metriä. Lisäksi luvassa on julkkiskisa ja yleisölähtöjä, joihin mahtuu yhteensä 140 osallistujaa.
Syyskuussa perustetaan myös Topi Raitanen -rahasto, jolla on tarkoitus tukea lajin tulevaisuuden lupauksia. Cooper-tapahtuman tuotot rahastoidaan, ja niistä jaetaan jatkossa stipendejä nuorille kestävyysjuoksijoille.
Harvempitahtinen kisarytmi toimii Topi Raitaselle
Yleisurheilun EM-kisoissa siirryttiin vuonna 2010 tiiviimpään sykliin. Kahden vuoden välein järjestettävät kisat tarkoittavat, että joka toinen kerta EM-mitaleista kilpaillaan olympiavuonna kuten nyt. Tämä tuo haasteensa etenkin kestävyyslajeihin, ja siksi täyspitkä maraton ja 50 kilometrin kävely puuttuvat EM-ohjelmasta.
Raitanen ja hänen valmentajansa ovat oppineet kantapään kautta, että juoksijalle sopii paremmin harvempitahtinen kisarytmi ja valmistautuminen harjoitusten kautta. Raitanen ei silti näe supervuodessa ongelmaa.
”Arvokisat ovat aina hieno kokemus, ja aikataulujen kanssa on opittu säätämään. Minulla kuntohuippu on perinteisesti ajoittunut loppukesään, mutta kyllä Rooman ja Pariisin kisat ovat yhtä tärkeitä.”
Olympialaisissa vastaan tulee maailman absoluuttinen kärki. Vuoden 2021 Tokion kesäolympialaisissa Raitanen sijoittui kahdeksanneksi ja oli kisojen paras ja finaalin ainoa eurooppalainen juoksija.
Mihin tulokseen hän olisi Rooman EM-radalta tyytyväinen?
”Oma ennätys ja mitali. Niitä lähdetään hakemaan.”
Miesten 3 000 metrin esteiden alkuerät lauantaina 8.6. ja finaali maanantaina 10.6.
