Naantali on Muumien ja presidentin kaupunki – Vietä lähiloma historiallisessa miljöössä meren äärellä

Suomessa on vain yksi kaupunki, joka automaattisesti yhdistetään aurinkoon. Naantalin aurinko on käsite, jonka juuret eivät tosin liity säähän vaan tullien perintään.

Kun Naantali sai 1700-luvulla oikeuden kerätä veroa kaupungissa tehdyistä kaupoista ja tullia sinne tuotavista tuotteista, rakennettiin sitä varten tullihuone ja -aita.

Aidan portille ripustettiin ensin puinen, myöhemmin kuparista taottu ja sianrasvalla kiillotettu aurinko. Se loisti niin, että kaikki varmasti tiesivät missä tulli kerättiin.

Aita ja portti ovat muisto vain, mutta kuparista taotun auringon loiste jäi pysyväksi osaksi Naantaliin liittyviä mielikuvia.

Aurinko ja lintu koristavat Naantalin kirkon saarnastuolia. Suvi Elo

Naantalin vanha kivikirkko hallitsee kaupunkikuvaa. Suvi Elo

Kivikirkko hallitsee

Naantali perustettiin keskiajalla birgittalaisluostarin ympärille. Siitä muistona kaupunkikuvaa hallitsee keskiaikainen kivikirkko. Kirkkoa on vuosisatojen saatossa korjailtu tulipalojen jäljiltä ja muutenkin uudistettu. Luostariaikaista esineistöä on kuitenkin kirkossa yhä jäljellä.

Kirkko on mäellä, jolta avautuu näkymä Naantalin edustan merialueelle. Vastarannalla on kaupungin toinen maamerkki, tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta.

Kirkon alapuolella rannassa on vierasvenesatama sekä ravintoloita, joista vanhin, Kaivohuone on rakennettu 1868. Viisitoista vuotta sitten tehdyssä remontissa

Kaivohuone palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan.

Merisali tunnetaan merellisestä buffet-pöydästään. Suvi Elo

Hasta la Pasta -ravintolan ravintolapäällikkö Vivi Kirjonen (vas.) yhdessä äitinsä, toimitusjohtaja Heli Kirjosen kanssa. Suvi Elo

Rannasta voi tehdä kävelylenkin idylliselle puutaloalueelle, pysähtyä kahville vaikkapa Cafe Antoniukseen ja herkutella Aatoksen unelma -nimisellä marenki-kermakakulla.

Läheisessä Hasta la Pasta -ravintolassa saa tuorepastaa, mutta myös talon omia leivonnaisia. Vanhan kaupungin miljöö on nykyisin tuttu myös Risto Räppääjä -elokuvista.

Naantali on kesäkaupunki, joka pääskysten lähdettyä hiljenee talveksi herätäkseen taas keväällä eloon. Suvi Elo

Presidentin kesäasunto Kultaranta on Alfred Kordelinin rakennuttama. Suvi Elo

Lasten suosikki

Lapsiperheiden ehdoton suosikki on Muumimaailma. Vuonna 1993 keskustan lähellä sijaitsevaan Kailon saareen avattu teemapuisto on omistettu Tove Janssonin Muumi-hahmoille. Janssonin toiveiden mukaisesti Muumimaailmassa ei ole lainkaan huvipuistolaitteita.

Niin ikään meren rannalla sijaitseva, 1984 perustettu Naantalin Kylpylä jatkaa kaupungin monisatavuotista kylpyläperinnettä. Kylpylältä voi kulkea rantaraittia pitkin vaikkapa kaupungin vanhan vierasvenesataman rantaan.

Muumit ovat Naantalissa läsnä kaikkialla. Suvi Elo

Sieltä kannattaa nousta Kuparivuorelle, josta on upeat näköalat merelle. Kuparivuorelle johtava reitti on nimeltään Rakkaudenpolku. Ainakin nimen perusteella yksi Suomen romanttisimmista reiteistä.

Kesäisen Naantalin perinteisiin kuuluvat iltavesperin soitto sekä Trumputtajan rummutus ja iltahuuto. Trumpetilla soitetteva iltavesper kajahtaa komeasti kirkontornista kolmeen suuntaan: presidentille, kaupungille ja merelle.

Rakkaudenpolku on romanttinen ainakin nimeltään. Suvi Elo

Merellinen kaupunki

Naantalin vanha osa on pieni ja idyllinen, mutta pinta-alaltaan kaupunki on paljon sitä laajempi. Kymmenen vuotta sitten Naantaliin liitettiin Merimasku, Rymättylä ja Velkua.
Liitos teki kaupungista entistä merellisemmän. Naantalista voi nykyisin lähteä laajalle saaristokierrokselle ja silti pysyä kaupungin rajojen sisäpuolella.

Merelliseen tunnelmaan pääsee kesäisin ilman omaa venettäkin. Kahdesti päivässä Turun ja Naantalin väliä liikennöi matkustajahöyrylaiva S/S Ukkopekka.

Naantalin kylpylä jatkaa kaupungin satavuotisia kylpyläperinteitä. Suvi Elo

Kesäkuussa pidettävät Naantalin Musiikkijuhlat kerää kaupunkiin vuosittain lähes 18 000 konserttikävijää. Heinäkuussa vietettävä Unikeonpäivä on sekin leimallisesti naantalilainen tapahtuma. Unikeonpäivää on vietetty Naantalissa 1880-luvulta lähtien.

Kaupungin nimi on perua sanoista Vallis gratiae (Armon laakso), ruotsiksi Nådendal, josta se on saanut suomenkielisen muodon Naantali.