Salon Urheilupuistossa näytti ja tuntui hyvältä, vaikka nurmen kunto oli mitä oli. Erinomainen futiskeli ja oikein hyvä jalkapallotapahtuma. © Seuran mies
Kategoriasta Seuran mies

Kakkosesta kajahtaa: SalPa on valmis Ykköseen, enää puuttuvat teot kentällä

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Salon Urheilupuistossa näytti ja tuntui hyvältä, vaikka nurmen kunto oli mitä oli. Erinomainen futiskeli ja oikein hyvä jalkapallotapahtuma.

Teksti:
Jukka Vuorio

11.6. 2022: SalPa vs Ilves/2 ft 1-2.

Kakkosen lohko B:n keskikastin kamppailussa Salon Palloilijat eli SalPa eli Joutsenlauma eli Swan Business & Sports Oy isännöi Tampereen Ilveksen reservijoukkuetta eli Ilves/2-nimellä tunnettua joukkuetta, josta tässä jutussa käytetään nimeä Ilves2.

Ottelu pelattiin Salon Urheilupuiston kentällä, jonne SalPa pääsi tällä kaudella ensimmäistä kertaa. Aiemmat kauden ottelut oli pelattu vieraissa sekä evakossa. Mutta kyllä Urheilupuiston stadion on hyvä paikka. Oikeastaan voisi heti alkuun kehua stadionilla toteutettua ottelutapahtumaa. Paikalla oli 403 katsojaa, kaksi yritteliästä joukkuetta, passelit kioskipalvelut ja ok kaljakatsomo. Siis ei siinä kaljakatsomossa muuten mitään vikaa ollut, kuin että olisihan se voinut vähän suurempikin olla. Lipunmyynti toimi porteilla hyvin, kioskien jonot eivät olleet liian pitkiä eivätkä hinnat mitenkään törkeitä.

Kaiken kaikkiaan mainio futistapahtuma miesten kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle. Yleisömäärähän oli siis samaa tasoa kuin monissa Veikkausliigan peleissä tällä kaudella.

Urheilupuiston yleisurheilukentällä tai tässä tapauksessa futiskentällä olin viimeksi käynyt 1990-luvulla juoksemassa Cooperin testiä ensin yläasteella ja sitten lukiossa. Niin, olen siis Salosta, tai tarkemmin sanottuna Kiskosta, kotoisin. Ja koska olin sattumalta kaupungissa ja jo pidemmän aikaa etäältä sympannut SalPaa, oli nyt jos koska erinomainen aika mennä SalPan matsiin, olihan vastassa, kuten tunnettua, myös suuresti symppaamani Ilves, joskin siis reserveillään.

Futisjuniorin ensimmäinen kerta

Mukaan otin muuten myös 4-vuotiaan poikani ensimmäistä kertaa elämässään katsomaan livenä jalkapallo-ottelua. Hän siis harrastaa jalkapalloa Soinin Palloseurassa, ja kun kysyin häneltä ennen peliä, että lähdetkö isin kanssa jalkapallomatsiin, hän kysyi aivan vakavissaan, että ai pelaamaan vai. Vielä matkalla peliin hän mietti, että jos kuitenkin kentälle tarvitaan vielä yhtä pelaajaa, hän on kyllä valmiina. Hienoa, ennakkoluulotonta ajattelua.

Koska futisjuniorini on myös Ilveksen kannataja, joka kuitenkin tykkää Salosta, olimme dilemman äärellä: Kannattaisimmeko pelissä SalPaa vai Ilvestä? Lopulta päädyimme SalPaan. Itse ajattelin, että heille sekä ottelu että sarjakausi on merkityksellisempi kuin Ilveksen reserveille.

Etukäteen en tiennyt mitä odottaa. Olen käynyt pari matsia Kakkosta katsomassa Helsingissä joitakin vuosia sitten, mutta ne tapahtumat ovat olleet kaikin puolin vaisuja ja jotenkin mitättömän tuntuisia, vaikka Kakkonen siis on todella kovatasoinen sarja ja siellä pelaa monia todella hienon perinteen ja historian seuroja. Sen verran uskalsin toivoa, että tästä tulisi tähän saakka näkemistäni Kakkosen matseista selkeästi paras kokemus.

Nouseeko SalPa?

SalPa on panostanut kuluvaan kauteen paljon. Tuli Veikkausliigasta ja isommistakin ympyröistä tuttu Taye Taiwo (joka tosin on jo poistunut Salosta) ja tuli muun muassa Elmo Heinonen, joka 2019 siirtyi SalPasta Espoon Hongan liigamiehistöön ja teki sen jälkeen isommin uraa Turun Palloseurassa Ykkösessä. Tuli myös Oskari Jakonen, joka on viime vuodet pelannut Tepsissä Ykköstä ja Veikkausliigaa. Lauantaina kentällä nähtiin myös SJK-laina Endrit Rrustemi, joka panikin heti pallon pussiin.

Salossa puhuttiin ennen kautta, että tavoitteena on nousu Ykköseen. Se on hyvä tavoite ja toivon sen toteutuvan jos ei tänä vuonna niin joka tapauksessa pian. Lauantain tappio vaikeuttaa projektia kyllä tämän kauden osalta, mutta toivottavasti organisaatiossa ja laajemmin yhteisössä on uskoa ja kärsivällisyyttä.

Ilves2 on parhaimmillaan todella kovan luokan joukkue,. Tästä tietysti kovimpana osoituksena se, että joukkue pudotti kuluvalla kaudella Suomen Cupin jatkosta saman seuran edustusjoukkueen, eli Ilveksen.

Se olikin todella eriskummallinen ottelu, joka varmasti vinksautti etenkin monen Ilveksen kannattajan aivot aivan uuteen asentoon. Ilves voitti ja hävisi samassa ottelussa. Tuntui, että koko seura mokasi siinä kahden joukkueen voimin ja vielä vähän enemmän kuin pelkkä osiensa summa. Seuraavalla cupin kierroksellahan Ilves2 hävisi selkeästi AC Oululle, ja näin oli tamperelaisten cup-taival tältä kaudelta taputeltu.

Muutoin Ilves2:n kausi ei ole sujunut hurrattavasti. Turpaan on tullut jopa Tampere Unitedilta, jota vastaan Ilves2 on viime kausina ollut selvästi hallitseva osapuoli. Oman seuran edustusjoukkueesta otetun voiton lisäksi Ilves2 oli ennen Salon vierailuaan voittanut viimeksi 24.4., jolloin se voitti Grankulla IFK:n Tampereella 3-1.

Ladaa tarkkailemassa

Ilves2 päävalmentaja on muuten entinen liigapelaaja Mika ”Lada” Lahtinen, jota onkin käsitelty tässä urheilublogissa jo aiemminkin.

Tarkkailin Lahtista pelin aikana. Yritin nähdä jotain merkkejä siitä, minkälainen kaveri hän nykyään on valmentajana. Kahden pennin kyökkipsykologiani näki hänet ensin pelin aikana aika jäisenä kaverina, joka ei tsempannut vaihtoon tulevia tai kentällä meneviä pelaajia, mutta arvioni vähän lämpeni kuitenkin voittomaalin aikana, jota Lada tuuletti ja myös voiton tultua kätteli läpi koko vaihtopenkin pelaajineen ja valmentajineen. Kai näistäkin pelaajista suurin osa tavoittelee ammattilaisuutta, ja vissiin on syytä tottua siihen, että uralla tulee vastaan kaikenlaista kovanaamaa. Ladan koulu voi olla siihen ihan hyvä. Ehkä.

Saloon oli saapunut myös pieni kourallinen Ilveksen kannattajia. Eräs heistä harmitteli vaikeita yhteyksiä Tampereelta Saloon. Junalla kun saapuu, on tultava Turun kautta ja tietysti palattava samaa kautta. Tunninkin aikaisempi alkamisajankohta olisi tehnyt paluujärjestelyistä helpompia.

Salon pelaajista seurasin eniten ”Kiskon Batistutaa” (lieköhän lempinimi muuten Salon Seudun Sanomien urheilutoimittajan Juha Tuunan antama?), eli Elmo Heinosta. Ja kyllähän Elmo yritteliäisyydellään ja halukkuudellaan ja osaamisellaan kentältä erottui. Hän rakensi pari hyvää paikkaa ja haki itselleen hyvää syöttömestaa, mutta tällä kertaa ilman tulosta. En ole varma, mutta luulen, että hän on kaikkien aikojen kuuluisin ja paras kiskolaislähtöinen jalkapalloilija. Tietojeni mukaan hän on juniorina pelannut myös muutaman matsin Kuntasarjaa, joka nykyisin tunnetaan harrastesarjan Salon Mestaruussarjana. Se on merkittävää meikäläiselle, joka myös olen Kiskon kuntasarjajoukkueessa ollut ja peliaikaa huonolla menestyksellä tavoitellut.

Heinosen lisäksi Oskari Jakosella peli kävi aika hyvään malliin ja sijoittuminen oli ensiluokkaista. Toisella

Ennen matsia tapaamani Juha Tuuna muuten harmitteli kentän nurmen tilaa, ja kyllähän se huonolta näytti. Tässä on tekonurmien sekä vanhan Tammelan stadionin aikakaudella tottunut niin paljon parempaan, että Salon nurmi näytti lauantaina kuin hyppäykseltä jonnekin 1990-luvulle. Siis erästä kuuluisaa takavuosien jalkapalloselostusta lainatakseni hirveältä näyttää.

Podcastia pukkaa

Toimittajista puheen ollen yksi mukava juttu oli muuten törmätä stadionilla Emil Johanssoniin, joka tunnetaan Ylelle tekemistään radio-ohjelmista ja podcasteista. Hän oli Salossa mikrofonin varressa ja haastatteli matsissa paikalla olleita tulevaan alasarjafutiksesta kertovaan podcastiin, jossa käsittääkseni SalPa tulee olemaan hyvin keskeisessä asemassa. Tämä tuleva ohjelma todellakin kiinnostaa ja mukana on kuulemma myös erityisesti urheiluselostajan tunnettu Juhavaltteri Salminen. Kotimaisesta alasarjafutiksesta ei koskaan voi julkisuudessa puhua liikaa.

Vaikka tosin, kuten Johanssonillekin sanoin, Kakkonen on roimasti aliarvostettu sarja, eikä siitä mielestäni edes välttämättä pitäisi puhua alasarjana. Jokainen, joka pystyy pelaamaan hyvää Kakkosen tason futista, on hyvä pelaamaan jalkapalloa. Kannattaa ymmärtää, että jokainen noista pelaajista on harrastanut futista koko elämänsä, käynyt lapsesta saakka monta kertaa viikossa harjoittelemassa. Ei Kakkosen runkomiehistöissä ole yhtään huonoa pelaajaa. Moni Kakkosen pelaaja saattaa elää harjoittelun, levon, ruokailun, yleisten elämäntapojen ja kaiken suhteen kuin kuka tahansa ammattilainen. Vain lajista saatava korvaus on Kakkosesssa pieni tai olematon.

Samana iltana pelattiin Suomen ja Romanian välinen maajoukkuepeli, ja moni Huuhkajien nykyisistä pelaajista on aikoinaan pelannut urallaan Kakkosta. Siitä voi hieman noukkia perspektiiviä.

Parempi voitti

No, peli päättyi Ilveksen voittoon. Ja kyllähän vierailija oli yhden maalin verran parempi. Jotenkin, vaikka meikäpoika ja poika tunnetaankin Ilveksen poikina, niin silti tämä tulos jäi vähän harmittamaan. Melkein salolaisena entisenä kiskolaisena en voi olla toivomatta SalPalle pelkkää hyvää. SalPa kiinnostaa, olivat siellä lauantainakin paikalla paitsi SSS, myös Seuran mies ja Ylen podcast-tuottaja.

Kakkonen on hyvä ja kova sarja, mutta koko ajan pieniä askeleita eteenpäin ottava SalPan organisaatio ja yhteisö mielestäni ansaitsisivat palkinnon, eli sarjanousun Ykköseen.

Tietenkään sitä ei voi saavuttaa mitenkään muuten kuin pelaamalla. Salo ja SalPa seurana ovat siihen valmiita, mutta onko edustusjoukkue, se jää nähtäväksi.

Pelaamalla ylös ja alas, se on reilua.

Toivottavasti se tajutaan pian jälleen myös Suomen jääkiekon korkeimmilla sarjatasoilla.

SalPan ja Ilveksen välisen ottelun viralliset tilastot löydät tästä linkistä, joka vie Palloliiton sivuille.

Lue myös: Futiksen Suomen Cup kehittyy viime hetkellä ja nyt keskiössä on urheilun tärkein asia: Yhteisöllisyys

Seuran mies Twitterissä

Seuran mies Instagramissa

Lue myös: Kirkkoherra Kari Kanala, miksi fanitat Arsenalia, kun Helsinki on täynnä hienoja jalkapalloseuroja?

X