Puolison masennus – Mikä avuksi yhteiseen arkeen? Psykoterapeutti antaa neuvot, joilla voit tukea ja auttaa toipuvaa
Mitä tehdä, kun puoliso on muuttunut vetäytyväksi, ilottomaksi ja passiiviseksi. Voiko puoliso olla masentunut?
Masennuksen vaikutukset parisuhteeseen näkyvät ongelmina arjessa sekä puolisoiden välisessä seksuaalisuudessa ja vuorovaikutuksessa.
Jos puoliso on masentunut, mikä neuvoksi? Miten oireet tunnistaa? Miten ottaa masennus puheeksi? Näin kysymyksiin vastaa ratkaisukeskeinen psykoterapeutti Sarianna Virpikari Oulun Insentio Solutionsilta.
1. Puoliso on jämähtänyt sohvalle television eteen. Hän ei enää naura eikä innostu, enkä saa häneen kontaktia. Voiko kyseessä olla masennus?
Masennus voi ilmentyä monin eri tavoin. Se voi näyttäytyä esimerkiksi juuri näin: toinen vetäytyy, on hiljaisempi kuin aiemmin eikä mikään tunnu innostavan.
Yleensä kiinnostuksen häviäminen ja vaikeus kokea mielihyvää heijastuu parisuhteessa myös seksuaaliseen puoleen: seksuaalinen virittyneisyys ja mielenkiinto hiipuu ja fyysinen läheisyys katoaa.
2. Kannattaisiko minun ottaa huoleni puheeksi, vaikka se tuntuu vaikealta?
Ehdottomasti kannattaa mieluummin puhua kuin olla puhumatta. Kipeätkin asiat helpottuvat tällä ihmelääkkeellä – parempaa rohtoa ei olekaan kuin puhuminen ja asioiden jakaminen.
Kun kumppani käpertyy sisäänpäin, puheeksiotto voi tuntua vaikealta. Sitä saattaa pelätä satuttavansa toista, mutta puhuminen on kuitenkin avain kaikkeen. Voi vaikka kysyä, että haluaisitko jutella.
Masennukseen saattaa liittyä häpeää, ajatusta siitä, että olisi vain pärjättävä. Voikin olla, että toinen ei ole heti valmis avautumaan, mutta on tärkeä kuitenkin osoittaa olevansa valmis kuuntelemaan.
3. Jos puoliso on masentunut, pitäisikö patistaa vain reipastumaan ja ottamaan itseään niskasta kiinni?
Moni luulee, että ”reipastelu” auttaa, mutta masentunut kokee sen pikemminkin loukkaavana. Masennuksessa ei ole kyse tahdonvoimasta. Liika paineiden luominen saattaa vain pahentaa tilannetta.
On myös tärkeä muistaa, että jos toinen kertoo sinulle olevansa masentunut, ei siihen tarvitse lähteä hakemaan ratkaisuja tai antamaan neuvoja. Riittää, kun vaikkapa toteaa, että sinusta tuntuu varmasti kurjalta ja kysyy, haluatko kertoa lisää.
On tärkeä osoittaa toiselle, että ymmärtää tämän kärsimystä. Ihmiset tarvitsevat kuuntelijaa, eivät kommentoijaa. Jonkun sellaisen, joka kuuntelee ja kertoo, että olet tärkeä.
4. Mikä ihme eläkeläistä nyt voisi masentaa, eikö masennus ole nuorten juttu?
Iäkkäämpien masennuksesta ei juuri puhuta. Se on harmillista, sillä vanhempaan ikäpolveen kuuluva voi masentua yhtä lailla kuin nuorempikin. Ikä ei suojaa masennukselta.
Yleensä masennus kehittyy pidemmän ajan kuluessa. Ensioireet voivat tulla näkyviin vaikkapa viisissäkymmenissä, kun ihminen alkaa tajuta elämän rajallisuuden. Terveys saattaa alkaa reistailla, lapset irtautuvat kotoa ja omat vanhemmat ikääntyvät.
Eläkkeelle jääminen voi olla ahdistavaa aikaa. Jos oma minuus on rakentunut vain työidentiteetin varaan, työstä luopuminen on raskasta. Onneksi tällaiset kipuilut menevät yleensä ajallaan ohi.
Vanhempana myös omat vaikeat muistot ja menneisyyden kokemukset, jotka ovat käsittelemättä, saattavat nousta uudelleen pintaan ja aiheuttaa masennusta.
Monia ikääntyviä masentaa yksinäisyys. Lisäksi lähestyvä ajan loppuminen saattaa aiheuttaa ahdistuneisuutta ja masennusta. Olisi hyvä, että ikäihmisten kanssa keskusteltaisiin myös näistä asioista menneisyyden muistelemisen lisäksi. Ikäihminen elää menneisyyden ja tulevaisuuden välissä niin kuin kaikki muutkin.
Lue myös: Kun elämästä katoaa ilo – Seniorin masennus jää helposti huomaamatta
5. Mistä voi hakea apua masennukseen?
Masennukseen voi hakea apua perusterveydenhuollon kautta tai ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen mielenterveyspalveluihin.
Jos kyseessä on iäkäs ihminen, joka on vaikkapa kotihoidon piirissä, voi apua pyytää kotisairaanhoidolta tai muilta terveys- ja sosiaalialan palveluntuottajilta.
Kirkon perheasianneuvottelukeskukset auttavat myös parisuhteeseen ja perheeseen liittyvissä ongelmissa. Apua saa vaikka ei kuuluisi kirkkoon.
Toki voi ottaa suoraan yhteyttä myös psykoterapeuttiin ja varata ajan keskustelulle.
Kelan kuntoutusterapiaa myönnetään työ- ja opiskelukyvyn ylläpitoon tai takaisin työelämään kuntoutumiseen. Eläkkeelle siirtyneet eivät siis kuulu enää sen piiriin. Meillä on yhteiskunnassamme iso aukko palveluissa: eläkkeellä olevilta ja ikäihmisiltä puuttuu matalan kynnyksen paikkoja, joissa he voisivat käydä keskustelemassa mielenterveyden haasteista.
6. Auttaako masennukseen itsehoito?
Jos kyseessä on lievä masennus tai alakulo, ammattiapua ei välttämättä tarvita. Tällöin voi riittää, kun puhuu läheisille ja pitää huolen itsestään: lepää ja liikkuu riittävästi, syö terveellisesti ja välttää liiallista alkoholinkäyttöä.
Mielenterveystalo.fi:ssä on saatavilla myös masennuksen omahoito-ohjelmia.
Lue myös: Pirkko Mannola vajoaa toisinaan syviin vesiin: ”Tiedän, mitä on aamuangsti”
7. Miten voin puolisona tukea miestäni?
Jos läheinen on masentunut, paras tuki on olla kiirehtimättä ja pakottamatta toista toipumaan nopeasti. Yleensä masennus on läheiselle raskas taakka ja sitä yrittää tehdä kaikkensa, jotta masennuksesta kärsivä toipuisi nopeasti.
Vakava psyykkinen sairaus vaikuttaa koko perheeseen. Olisikin tärkeää, että myös masentuneen kumppani pääsisi avun piiriin ja saisi keskusteluapua. Masennus saattaa olla läheiselle niin raskasta kantaa, että omatkin voimat hiipuvat.
8. Voiko masennuksesta toipua?
Masennuksesta ja muista psyykkisistä sairauksista on mahdollista toipua. Sairastuminen psyykkisesti ei tarkoita, että ihminen olisi iänikuisesti sairas.
Toipuminen saattaa kuitenkin viedä aikaa, sillä masennuksen syytkin ovat yleensä syvällä. Pelkkä lääkehoito ei yksin riitä, vaan masentunut tarvitsee myös keskusteluapua. Sitä olisi oltava enemmän tarjolla.
Juttu on julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 12/2023.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti