Kaamosmasennus hiipi arkeen joka talvi – Näin Satu Rasa oppi tunnistamaan piinaavat oireet ja löysi eri keinot niitä lievittämään

Kun kaamosoireet alkoivat piinata Satu Rasaa joka talvi, hän päätti etsiä niihin lievitystä. Lopulta hän alkoi jopa ystävystyä talven kanssa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kun kaamosoireet uuvuttivat Satu Rasan, hän alkoi opetella ystävystymään talven kanssa. Esimerkiksi voimakkaat värit auttavat pärjäämään, kun kaamos vaivaa.

Kun kaamosoireet alkoivat piinata Satu Rasaa joka talvi, hän päätti etsiä niihin lievitystä. Lopulta hän alkoi jopa ystävystyä talven kanssa.
Teksti:
Hanna Vilo

Kun Satu Rasa, 46, muutti opintojen jälkeen Rovaniemelle töihin, hän alkoi huomata itsessään outoja oireita. Talven pitkät ja pimeät illat tuntuivat hänestä valtavan uuvuttavilta. Hänen teki myös jatkuvasti mieli napostella karkkia sohvan nurkassa. Samaan aikaan ystävät ja työkaverit eivät tuntuneet kärsivän valon puutteesta ollenkaan.

Kaamosmasennus ilmeni monin toistuvin tavoin

”Kasvoin pohjoisessa Oulun lähellä, eivätkä pitkät ja pimeät talvet haitanneet minua silloin ollenkaan. Nuorena aikuisena kaikki muuttui. Loka–marraskuussa aloin jatkuvasti tuntea oloni väsyneeksi, ja samalla elinpiirini kaventui todella pieneksi.

En enää jaksanut lähteä liikuntaharrastuksiin, jotka normaalisti olivat minulle mieluisia. Istuin vain iltaisin kotona syömässä hiilariherkkuja. Tilanne oli niin paha, että tunsin olevani kesäisin ja talvisin aivan eri ihminen.

Myöhemmin muutin perheeni kanssa Espooseen, mutta kaamosväsymys iski samalla tavalla joka vuosi. Otimme tavaksi lähteä joka talvi viikon lomalle etelään. Lämpö ja valo tekivät aina hyvää, mutta jo Helsinki–Vantaalle laskeuduttaessa talven pimeys alkoi tuntua kurjalta.

Onneksi pari vuotta sitten sain hyvän idean. Olin perheeni kanssa viettänyt todella mukavan kesäloman Lappeenrannan lähellä. Loman viimeisenä päivänä turhauduin, että minun pitäisi kohta alkaa taas valmistautua tulevaan talveen. Silloin päätin, että tekisin talvesta niin mukavan kuin vain olisi mahdollista.”

Kirkasvalohoito auttoi

”Aloin etsiä tietoa kaamosoireiden lievittämisestä. Löysin tiedon, että tehokkain hoitomuoto on kirkasvalohoito. Omistin toki jo kirkasvalolampun mutta en ollut koskaan käyttänyt sitä kovin säännöllisesti.

Kun lokakuu koitti, päätin alkaa ottaa valohoitoa säännöllisesti. Join joka päivä aamukahvini lampun äärellä. Hyvin nopeasti huomasin, että samalla kehoni alkoi herätä päivää varten.

Muutin myös ateriarytmiäni. En ollut vuosiin syönyt aamuisin mitään mutta opettelin syömään kunnon aamupalan. Söin myös töissä täysipainoisen lounaan. Vähän ajan päästä huomasin, että karkinhimoni alkoi laantua.

Aloin myös suhtautua itseeni entistä armollisemmin. Kolmen lapsen äitinä olin tottunut siihen, että kotona riittää aina tekemistä. Päätin, että hoidan lapseni ja työni, mutta en tee mitään ylimääräistä, mitä en oikeasti halua tehdä. En esimerkiksi yrittänyt pakottaa itseäni liikkumaan silloin, kun kehoni ei sitä halunnut. Lisäksi annoin itselleni luvan nukkua niin paljon kuin oikeasti tarvitsin.

Kirkasvalohoito ja rennompi suhtautuminen elämään tekivät talvesta paljon mukavamman kuin aikaisemmin.”

Lue myös: Säännölliset elämäntavat pitävät virkeänä läpi kaamosajan – Lue ravitsemusterapeutin vinkit äläkä anna kaamosväsymyksen hiipiä puseroon!

Kaamosväsymys vaivaa joka viidettä suomalaista.
”Talveksi etsin tarkoituksella värikkäitä vaatteita. Niitä on haastavaa löytää, mutta näen vaivaa niiden eteen. Koen, että lämpimät värit piristävät mielialaa. Minulla on esimerkiksi kirkkaan oranssi toppatakki. Joskus lähikaupassa käydessä tosin tuntuu, että oranssi takki erottuu mustien takkien joukosta kuin huutomerkki. En anna sen haitata, sillä rakastan kauniita värejä”, Satu Rasa kertoo. © Tommi Tuomi/ Otavamedia

Kaamosoireet herättivät uusia oivalluksia

”Jatkoin uusia, hyviksi havaittuja keinojani seuraavana talvena. Ymmärsin kuitenkin, että minun oli syytä tarkastella myös omaa asennettani. Aikuisena olin aina suhtautunut talveen pimeänä ja kylmänä vihollisena, jonka kanssa piti sinnitellä ja taistella. Lupasin itselleni, että pyrkisin ystävystymään talven kanssa.

Kun olin etsinyt kaamosoireiden lievityksestä tietoa, olin jossakin vaiheessa törmännyt hollantilaisen Wim Hofin kehittämään kylmäaltistusmenetelmään. Viime talvena päätin ilmoittautua mukaan suomalaisen pariskunnan vetämälle kurssille.

Wim Hof -menetelmässä tehdään hengitys- ja kylmäaltistusharjoituksia, joiden tarkoituksena on lisätä energisyyttä ja parantaa aineenvaihduntaa. Kylmälle altistuminen jännitti minua etukäteen. Yllätyksekseni harjoitukset eivät olleet ollenkaan niin pahoja kuin oli kuvitellut.

Valmistauduimme jokaiseen harjoitukseen hengittämällä rauhallisesti. Kun kurssin kolmantena päivänä kävelimme tunnin lenkin t-paidassa ja shortseissa, oloni oli koko ajan hyvä. En halunnut edes mennä saunaan jälkeenpäin.

Kurssin myötä suhteeni kylmyyteen muuttui. Ymmärsin, että siinä ei ole mitään pelättävää. Kun suhtaudun siihen rauhallisesti, kehoni kestää sitä hyvin.”

Lue myös: Tiesitkö tämän kaamosväsymyksestä?

Hyggeilyä ja positiivisella asenteella selviytymistä

”Huomasin, että kaamosoireiden lievittämisestä ei ollut tehty yhtään hyvää kansantajuista kirjaa. Päätin kirjoittaa sellaisen itse. Kaamosväsymys – Pimeän kauden selviytymis­opas (Viisas Elämä) julkaistiin syyskuussa.

Ystävystymiseni talven kanssa jatkuu edelleen. Kotona­ sytytän usein kynttilöitä ja nautin hyggeilystä. Käyn myös kävelemässä ulkona luonnossa.

Joskus pimeässä tarpominen saattaa alkaa jopa naurattaa. Silloin isken talvelle silmää ja sanon, että kyllä minä sinusta taas selviän.”

Lue myös: Talvella väsyttää – Mikä piristäisi, kun pimeys ottaa vallan? Mielen ammattilainen neuvoo ja vastaa 10 kysymykseen kaamosväsymyksestä

X