Näärännäppy on kipeä ja ärtynyt patti silmäluomessa – Miten näärännäpyistä pääsee eroon? Silmätautien erikoislääkäri antaa hoito-ohjeet

Näärännäpyt ovat hyvin yleisiä kaiken ikäisillä vauvasta vaariin. Näärännäppy ei tartu ihmisestä toiseen mutta voi joskus kehittyä luomirakkulaksi, eli pitempiaikaiseksi vaivaksi, joka sekin on vaaraton.

Joskus keski-iän ylittäneellä luomirakkula osoittautuukin talirauhaskarsinoomaksi eli syöväksi. Siksi ikäihmisen ei kannata jäädä ihmettelemään tulehtunutta silmää vaan kannattaa mennä lääkäriin, joka ottaa rakkulasta tarvittaessa koepalan.

Miten näärännäpyistä pääsee eroon? Milloin kannattaa mennä lääkäriin? Voiko näärännäpyn kanssa käyttää piilolinssejä? Kysymyksiin vastaa silmätautien erikoislääkäri Piret Mettälä Silmäasemalta.

Mikä on näärännäppy? Mistä se johtuu ja mihin se ilmaantuu?

Kun luomen reunassa olevat talirauhaset eli Meibomin rauhaset tukkeutuvat tai tulehtuvat, syntyy näärännäppy. Niitä voi syntyä ala- ja yläluomille kaiken ikäisille, niin pienille lapsille, jopa vauvoille, kuin vanhuksille.

Iho reagoi iän tai hormonitoiminnan myötä, jolloin samalla luomien rauhaset reagoivat ja syntyy näärännäppy. Myös likaisuus ja pölyiset työolot sekä kuivasilmäisyys, krooniset ihosairaudet ja krooninen luomenreunan tulehdus voivat tukkeuttaa rauhaset.

Näärännäppy oireet ja hoito – mikä avuksi, kun tulehdus ilmaantuu? Millainen itsehoito auttaa?

Näärännäppy on alkuun punainen, kipeä ja ärtyneen näköinen paisemainen muutos. Siitä saattaa alkuvaiheessa valua kellertävää märkää, ja myöhemmässä vaiheessa se voi joillakin puhjeta itsekseen. Kun alkutulehdus, ärsytys ja kipu sekä punoitus lähtevät pois, jäljellä jää rauhallinen, luomen värinen ja usein noin herneen kokoinen tarkkarajainen kohouma.

Näärännäppyä kannattaa alkuunsa haudutella lämpimällä kaksi kertaa päivässä viikon ajan. Tällöin pidetään esimerkiksi keitettyyn lämpimään veteen kastettua pyyhettä silmän päällä siten, että silmä on kiinni. Hauduttelun jälkeen silmää voi hieroa joko puhtailla sormilla tai vanupuikolla. Lämpö avaa ihohuokoset, ja hieronta saattaa tyhjentää näärännäpyn. Koska näppy on luomien alueella, sitä ei voi puristaa sormin, kuten esimerkiksi finniä. Kun eritteen saa ulos, näärännäppy yleensä paranee.

Jos hauduttelu ja hieronta eivät auta ja muutos on kovin kipeä sekä ärtynyt, kannattaa mennä lääkäriin. Yleislääkäri voi määrätä näärännäppyyn antibioottivoidetta, josta se imeytyy limakalvoja pitkin luomeen. Jos limakalvo on kovin tulehtuneen oloinen, silmälääkäri voi määrätä salvaa, joka on sekoitus kortisonia ja antibioottia. Kortisoni rauhoittaa limakalvoa ja antibiootti tulehdusta.

Jos näärännäppy äityy pieneksi paiseeksi, lääkäri voi määrätä suun kautta nautittavan 1–2 viikon antibioottikuurin. Osalle ihmisillä näärännäpyn taustalla on ruusufinni, ja heille voidaan harkita mietoa antibioottikuuria jopa 2–3 kuukaudeksi.

Voiko näärännäpyn puhkaista itse? 

Lämpökäsittely ja hieronta auttavat, mutta jos näppy koteloituu eli kroonistuu ja muuttuu luomirakkulaksi, harva saa itse puhkaistua näärännäppyä.

Näärännäpyn poisto – miten sen saa pois? 

Jos näärännäppy on ollut ylä- tai alaluomessa jo 3 kuukauden ajan antibioottihoidosta ja hauduttelusta huolimatta, terveyskeskuslääkäri voi laittaa lähetteen silmälääkärille – toki silmälääkärille voi mennä yksityisesti aikaisemminkin. Silmälääkäri avaa luomirakkulan kirurgisesti paikallispuudutuksessa. Tämän jälkeen luomelle laitetaan uudestaan antibioottisalvaa, jolloin se pääsee paremmin onteloon vaikuttamaan.

Niille, joilla on taipumusta näärännäpyille, ne voivat tulla yhä uudestaan uuteen kohtaan. Joillakin voi olla useitakin näärännäppyjä yhtä aikaa.

Etenkin yläluomessa oleva näärännäppy voi olla ikävä, sillä yläluomen liikkuessa näppylä painaa silmämunaa ja voi aiheuttaa silmän pinnalle vaurioita niin, että silmän hajataitteisuus voi muuttua. Se voi myös ärsyttää ja tehdä liiallisen limakalvokasvuston eli helttamaisen granulaatiokudoksen luomen alta. Siksi erityisesti silmän yläluomen muutokset kannattaa hoitaa lääkärillä.

Lue myös: Silmät paljastavat jopa 30 yleissairautta – Näin tunnistat oireet ja muutokset silmän verkkokalvolla ja valkuaisessa

Millainen on koteloitunut näärännäppy eli luomirakkula? Miten siitä pääsee eroon?

Kun näärännäppy on kroonistunut, se koteloituu, ja sitä kutsutaan luomirakkulaksi. Silloin omahoito harvemmin auttaa, ja kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.

Vanhuksilla luomirakkula voikin olla talirauhaskarsinooma eli syöpä, eikä alkujaan lainkaan näärännäppy. Silloin sitä kannattaa ehdottomasti näyttää lääkärille koepalaa varten. Jos luomirakkula uusii aina samassa kohdassa, kannattaa pitää mielessä myös karsinooman mahdollisuus.

Kun näärännäppy kutisee, mikä auttaa? Voiko hankaaminen pahentaa tilannetta?

Antibioottisalvan pitäisi helpottaa kutinaa, mutta jos se ei riitä, pitää pyytää silmälääkäriltä salvaa, jossa on antibiootin lisäksi myös kortisonia. Kaikille ei kuitenkaan tule lainkaan kutinaa.

Kun näärännäppy kiusaa, mitä pitää huomioida, kun piilolinssit ovat käytössä?

Jos näärännäppy on akuutisti punainen ja tulehtunut, piilolaseja ei saa missään nimessä käyttää. Linssin ja silmän pinnan väliin voi jäädä muhimaan bakteereja, jotka voivat aiheuttaa vakavan sarveiskalvotulehduksen. Ainakin parin viikon ajan kannattaa jättää piilarit käyttämättä. Kun silmä on taas rauhallinen, piilareiden käyttöä voi taas harkita.

Entä silmäluomen tulehdus: mistä sen tunnistaa ja miten sitä hoidetaan?

Krooninen silmäluomen tulehdus altistaa luomirakkulan tulehdukselle. Silmäluomen tulehduksen esiintyvyys lisääntyy ikääntymisen myötä. Tällöin ei vain yksi rauhanen vaan kaikki Meibomin rauhaset ovat hiukan tukkeessa ja ärtyneet, lisäksi ne punertavat ja hilseilevät eivätkä toimi normaalisti. Silloin silmissä tuntuu voimakkaita kuivasilmäisyysoireita, hiekan ja roskan tunnetta silmissä, aivan kuten luomirakkulassakin. Myös erilaiset ihosairaudet, ruusufinni, atopia, akne ja muut taipumukset altistavat luomireunan tulehdukselle.

Milloin esimerkiksi uiminen kannattaa jättää väliin, kun silmäluomet oireilevat?

Kun silmässä on akuutti tulehdus, uimaan ja saunaan ei saa mennä. Kannattaa kiinnittää erityistä huomiota hyvään käsihygieniaan, esimerkiksi kotona käyttäisin omaa kasvopyyhettä. Vaikka kyse on taudista, joka ei tartu, hyvä hygienia on silti tarpeen.

Artikkelia on muokattu 2.1.2024

Lue myös: Oireileeko ikänäkö, hämäränäkö, harmaakaihi tai glaukooma? Ikä lisää silmäsairauksia, tunnista ensioireet silmien ja näkökentän muutoksissa!