Selkärangan rappeuma voi rajoittaa liikeratoja ja oireilla selkäkipuna – Lue fysioterapeutin ohjeet spondyloosin hoitoon

Selkää ei tarvitse varoa tai säästellä, vaikka siihen tulee iän myötä kremppaa välilevyjen madaltuessa. Fysioterapeutilta saa pätevät ohjeet selkärangan rappeuman eli spondyloosin hoitoon.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Selkää ei tarvitse varoa tai säästellä, sanoo asiantuntija.

Selkää ei tarvitse varoa tai säästellä, vaikka siihen tulee iän myötä kremppaa välilevyjen madaltuessa. Fysioterapeutilta saa pätevät ohjeet selkärangan rappeuman eli spondyloosin hoitoon.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Suomalainen

Selkärangan rappeuma tarkoittaa rappeutumista nikamavälilevyissä, itse nikamissa, selkänikamien välisissä nivelsiteissä ja fasettinivelissä.

1. Onko selkärangan rappeuma väistämätön vaiva vanhetessa?

Kulumat ja rappeumamuutokset kuuluvat ikääntymiseen ja sellaisena ne pitäis­i myös mieltää – ei ongelman­a vaan luonnollisena asiana.

Muutoksia tapahtuu koko ­rangassa, lannerangan lisäksi kaula­- ja rintarangassa.

Vaikka ikääntyminen on suurin syy rappeumamuutoksiin, niitä tapahtuu kaikenikäisille. Magneettikuvauksissa on tavattu muutoksia selkärangassa jo nuorilla parikymppisillä.

Rappeumamuutokset ovat hyvin yleisiä ja usein myös ­hyvälaatuisia. Joillakin selkärangan rappeuma ja muut rappeumamuutokset oireilevat, toisilla taas eivät.

Selkää pitää taivutella eri suuntiin, venytellä ja käydä kyykyssä. Voit kokeilla esimerkiksi seinäkyykkyä, jossa selkä pysyy seinässä koko ajan.

2. Mikä on paras keino ­hidastaa selkärangan rappeutumista?

Liike on paras lääke. Ikään­tymistä ei voi hidastaa, ­mutta kun pitää rangan liikkeessä, toimintakyky säilyy koko­naisvaltaisesti parempana. ­

Selkää ei tarvitse varoa tai säästellä. Liikunta on erityisen tärkeää nykyisin, kun elämäämme kuuluu paljon ­istumista ja paikallaan oloa.

Selkää pitää taivutella eri suuntiin, venytellä ja käydä kyykyssä. Voit kokeilla esi­merkiksi seinäkyykkyä, jossa selkä pysyy seinässä koko ajan. Tällaisia liikkuvuusharjoit­teita pitäisi tehdä joka päivä.

Geeneille emme voi mitään, mutta elintavoille voimme. Liikkumattomuuden lisäksi selkärangan rappeuma kiihtyy tupakoinnista ja ylipainosta.

Esimerkiksi sauvakävely ja vesijuoksu ovat hyviä lajeja, jos selkä kiukuttelee. Liikuntaa voi harrastaa kivun sallimissa rajoissa.

Selkäkivun pitkittyessä olisi hyvä saada yksilöllinen ­har­joitusohjelma fysioterapeutilta.

Lue myös: Selkä kuntoon ja katkaise kivun kierre! Näin asiantuntijamme opastavat huoltamaan selkää – Kokosimme 18 vinkkiä

Selkä kuntoon muista liikunta

Liikunta on yksi tutkitusti parhaista tavoista hoitaa selkäkipua. Liikunta auttaa kuin lääke: se edistää selän toipumista ja vähentää kipuja. © istockphoto

3. Mitä selkärangan rappeuma eli spondyloosi tekee keholle?

Selkärangassa nikamien välinen yhteys koostuu nikamarungoista, niiden välillä olevasta välilevystä ja kahdesta pikkunivelestä eli fasettinivelestä. Lisäksi pakettiin kuuluvat nivelsiteet ja lihakset.

Välilevyn tehtävänä on toimia iskuvaimentimena. Iän myötä välilevyn nestemäärä vähenee, jolloin välilevyt kuivuvat ja madaltuvat. Rangan alueella voi syntyä myös luupiikkejä ja muita kulumamuutoksia.

Kun välilevy madaltuu, kuormitus siirtyy pikkunivelille, joille kuormitus voi ajan myötä tulla liian suureksi.

4. Miten välilevy­rappeuma oireilee?

Selän liikkuvuus alenee ja selkään voi tulla liikerajoituksia. Tyypillistä on aamujäykkyys. Kun nousee sängystä, liikkeelle lähtö on hidasta ja kankeaa, mutta selkä vetreytyy päivän aikana.

Tavallista on myös se, että jos on edellisenä päivänä nostellut paljon tai vaikkapa haravoinut, selkä kipuilee seuraavana päivänä. Tämä on viite siitä, että kuormitusta on tullut rustopinnoille.

Toistuva noidannuoli voi myös olla merkki välilevyjen kulumisesta. Noidannuolikipu iskee yllättäen ja voi olla pistävää ja lamauttavaa. Se johtuu pikkunivelten toimintahäiriöstä – nivel ei suostu liikkumaan kuten pitäisi ja ympärillä olevat lihakset kramppaavat.

Lue myös: Välilevyn rappeuma vaivaa – Voiko selkärangan vanhenemista jarruttaa?

5. Pitäisikö selkäkipuisen mennä lääkärille vai fysioterapeutille?

Jos kipu on hallitseva ja heikentää toimintakykyä, on suunnattava lääkärille. Lääkäri tekee tutkimuksen, joka poissulkee sen, ettei kivun taustalla ole mitään vakavampaa syytä. Hän voi myös määrätä kipuun tulehduskipulääkettä.

Selkäkipu lievittyy yleensä itsestään kolmen viikon ku­luessa, mutta se ei poista kivun aiheuttajaa.

Kipu uusiutuukin yleensä helposti, ja silloin on vaara, että se kroonistuu.

Terveyskeskuslääkäreillä ei ole useinkaan aikaa tutkia selkäkipuista riittävästi vastaanottoajan puitteissa. Olisi hyvä, kun asiakas ohjattaisiin kivun hieman helpotuttua selkävaivoihin perehtyneen fysioterapeutin vastaanotolle.

Julkisella puolella on nykyään tarjolla fysioterapeuttien suoravastaanottoja, jonne pääsee ilman lääkärin lähetettä. Yksityissektorilta löytyy tuki- ja liikuntaelimistön ­ongelmiin erikoistuneita fysio­terapeutteja.

6. Miten fysioterapeutti voi auttaa selkäkivussa?

Kipua voi lievittää manuaalisilla käsittelyillä kuten hieromalla lihaksia ja faskioita eli lihaksia ympäröiviä kalvoja. Myös akupunktio ja sähköhoito voivat lievittää kipua.

Lue myös: Näin vältät fasettilukot – Katso helpot jumppaohjeet ja ehkäise pistävä kipu selkä- ja rintarangan liikkuvuutta parantamalla

7. Millaisia keinoja fysioterapeutilla on hoitaa selkää?

Kun kipu on hellittänyt, tavoitteena on lisätä selän liikkuvuutta ja tasapainottaa sitä erilaisilla kevyillä menetelmillä.

Manipulointikin voi tulla joskus kyseeseen. Siinä nivelen jumi vapautetaan nopealla liikkeellä.

Erilaisten harjoitteiden avulla etsitään syviä, rankaa tukevia lihaksia ja treenataan niiden liikekontrollia.

Heikentyneisiin pikkulihaksiin pitäisi saada voimaa, jotta ne tukisivat paremmin rankaa. Voimaharjoitteita selän pikkulihaksille lisätään vähän kerrallaan. Fysioterapeutti kiinnittää huomiota myös muuhun kuin selkään. Polvissa tai lonkissa voi olla nivel- tai lihasongelmia, jotka heijastuvat muuallekin.

Lue myös: Saako kipeää selkää hieroa? Milloin selkäkivun takia pitää mennä lääkäriin? – Näin asiantuntija vastaa 12 kysymykseen selkävaivoista

8. Miten selkää voi ­hoitaa itse?

Monin tavoin, itsehoito on kaikista ratkaisevin juttu. Fysioterapeutin tehtävä on antaa ohjeita ja kontrolloida, mutta terapian ei ole tarkoitus olla jatkuvaa. On vaikea sanoa, kuinka monta fysioterapiakäyntiä kukin tarvitsee, sillä olemme yksilöitä.

Hyvä selkärangan ja lantion liikkuvuus vähentää alaselän kipua, koska liikkuvuuden lisääntyessä ryhti paranee ja välilevyjen ja selän epätasainen kuormitus vähenee.

Helppoja liikkeitä ovat muun muassa lantion rullaus­ ylös ja alas, rintarangan kierto, yläselän taaksetaivutus jumpparullaa vasten sekä ­selän notkistus ja pyöristys.

Pieni kävelylenkki toimii hyvänä lämmittelynä ennen harjoitteita.

Lue myös: Katso venyttelyohjeet! Hyvästele jäykkyys kehostasi – Tee helpot liikkeet ja kehitä lihastasapainoasi

9.  Selkärangan rappeuma aiheuttaa kipua, miten selkä­kipua voi lievittää kotikonstein?

Lämpöhoito voi tuoda no­peaa helpotusta äkilliseen ja pitkittyvään lihasperäiseen selkäkipuun ja parantaa toimintakykyä.

Selkäkivun äkillisessä vaiheessa voit kokeilla myös kylmäpakkausta kipualueelle ­10–20 minuutin ajan.

Kipua voi lievittää myös asennoilla: Käy selinmakuulle ja nosta jalat seinää vasten. Nuku mieluummin kylkiasennossa kuin selällään.

Tuolissa ei tarvitse istua tikkusuorana, jos selkä ei anna myöten, vaan voi istua siinä asennossa, joka rentouttaa selkää.

10. Mihin selkäranga­n rappeuma voi johtaa?

Selkäydinkanava voi ahtautua ja muutokset voivat painaa selkäydintä tai yksittäinen hermojuuri voi jäädä puristuksiin hermokanavaan.

Tavallisin oire on kävellessä alaraajoihin leviävä kipu, puutuminen tai voimattomuus. Myös selän ojentaminen voi käydä vaikeaksi.

Selkärangan ahtauman hoidon päättää lääkäri. Siihen kuuluu lääkitys ja fysioterapia ja tarvittaessa leikkaushoito.

Asiantuntijana OMT-fysioterapeutti, tule-fysioterapian erikoisasiantuntija Keijo Pitkämäki.

Lue myös: Kipeä selkä vihloo, miten kivun saa pois? Mistä tunnistaa vaarallisen selkäkivun? Näin neuvoo fysiatrian erikoislääkäri

X