Suojaudu punkeilta – Puutiaisaivotulehduksen voi sairastaa vain kerran, mutta borrelioosiin ei kehity immuniteettia
Punkin purema voi olla hankalan taudin alku. Punkkivälitteisiltä sairauksilta suojaudutaan vaatetuksella, karkotteilla ja viisailla valinnoilla luonnossa ja kotipihassa.
1. Miksi punkeilta kannattaa suojautua?
Osa punkeista välittää tauteja, kuten borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta (TBE), ja tauti tarttuu ihmiseen punkin puremasta. Noin joka viides punkki kantaa borrelioosin aiheuttajabakteeria. Puutiaisaivokuume on virustauti, ja arviolta 1,5 prosenttia punkeista on viruksenkantajia.
Punkeilta kannattaa suojautua, vaikka olisi sairastanut punkkitaudin. Puutiaisaivotulehduksen voi sairastaa vain kerran, mutta borrelioosiin ei kehity immuniteettia.
Borrelioosi ei ole tappava tauti. Osa oireista tulee myöhemmin ja ne voivat olla hyvin hankalia hermoston ja tuki- ja liikuntaelinten oireita.
TBE aiheuttaa neurologisia oireita, kuten halvausoireita, huimausta, väsymystä, muistiongelmia ja tasapainohäiriöitä. Osalle neurologinen haitta jää pysyväksi. TBE voi myös tappaa, vaikka siihen liittyvät kuolemat ovatkin harvinaisia.
2. Millainen vaatetus suojaa punkeilta?
Luonnossa liikkujan kannattaa pukeutua pitkälahkeisiin housuihin ja paitoihin ja vetää sukat lahkeiden päälle ja jalkaan korkeavartiset saappaat. Kun vaatteet ovat väriltään vaaleat, niissä liikkuva punkki on helpompi erottaa.
Markkinoilla on vaatteita, jotka sisältävät suojan punkkeja vastaan. Itse en jättäisi punkeilta suojautumista vain niiden varaan.
Luonnossa kannattaa pysytellä polulla ja välttää kulkemista heinikossa ja lehtikarikkeen seassa. Tauoilla reppu on hyvä ripustaa puun oksaan eikä jättää sitä maahan, ja hakea istumapaikka kiven päältä. Luontoretken jälkeen vaatteet voi riisua ulkoterassilla ja käväistä suihkussa.
3. Mikä on paras punkkikarkote ihmiselle?
Karkotteet peittävät ihmisen hajun. Ne estävät, ettei punkki aisti ihmisen hengityksestä vapautuvaa hiilidioksidia. Ne vähentävät punkkien kiinnittymistä ihoon, mutta eivät estä sitä kokonaan.
Karkote voi ärsyttää herkkää ihoa, eivätkä ne kaikki sovellu lapsille eivätkä raskaana oleville. Kuten kaikkia kemikaaleja, karkotetta kannattaa kokeilla ensin pienelle ihoalueelle.
Karkotteen voi laittaa ihon sijasta vaatteisiin, jossa sen teho saattaa säilyä pidempään. Esimerkiksi hikoilu vähentää karkotteen tehoa.
Ulkona liikkuvalle lemmikille kannattaa tehdä punkkitarkastus päivittäin. © iStock
4. Kenen kannattaa ottaa punkkirokote?
Rokote suojaa vain puutiaisaivotulehdukselta. Se annetaan osana kansallista rokotusohjelmaa kolme vuotta täyttäneille, TBE-riskialueiden asukkaille. Myös riskialueilla pitkään asuvat loma-asukkaat voivat saada rokotteen maksutta.
Rokotesuoja syntyy kolmella pistokerralla, ja sen ylläpito vaatii tehostamista ensin kolmen ja jatkossa henkilön iän mukaan kolmen–kymmenen vuoden välein. Tehosteannokset eivät kuulu maksuttomaan ohjelmaan.
Rokotteen voi hankkia omalla kustannuksella. Sitä kannattaa harkita, jos lähtee TBE-riskialueelle luontolomalle.
5. Miten punkit pidetään poissa omasta pihasta ja kodista?
Punkit viihtyvät korkeissa heinikoissa, joissa on niiden kaipaamaa kosteutta ja lämpöä. Nurmikon pitäminen lyhyenä saattaa vähentää niiden määrää.
Peura-alueilla kotipihan aitaaminen suojaa paitsi istutuksia myös ihmisiä punkeilta. Punkit viihtyvät peuroissa, jotka merkitsevät niille isoa veriateriaa. Euroopassa on kokeiltu aitaamisen vaikutusta punkkien määrään, ja punkkikanta on saatu pienenemään peuroilta rajatuilla alueilla.
Koiran suojaaminen punkeilta suun kautta annettavalla tabletilla, paikallisvaleluliuoksella tai punkkipannalla suojaa myös ihmistä. Osa valmisteista tappaa punkit ja osa estää niiden kiinnittymisen koiran ihoon.
6. Mihin punkki ihossa kiinnittyy?
Punkki tarraa jalkaan ja lähtee kapuamaan ylöspäin. Jos vähänkin viihtyy ulkona, iho kannattaa kesäaikaan syynätä kauttaaltaan punkkien varalta ja pyytää selkäpuolella toisen ihmisen apua. Erityisesti kannattaa tarkastaa hiuspohja, korvantaukset, polvitaipeet, napa, kainalot ja vyötärön seutu.
Punkkisyyniä jatketaan pitkälle syyskuuhun, niin kauan kuin ulkona on muutama aste lämmintä vuorokauden ympäri. Päivittäinen punkkisyyni kuuluu myös lemmikin hoitorutiineihin.
Punkki viihtyy erityisesti pitkässä heinikossa. © iStock
7. Kuinka kiire punkin poistolla on?
Punkki kannattaa poistaa heti, kun sen huomaa. TBE-virus tarttuu punkin syljestä ihan muutamassa minuutissa puremasta.
Borreliabakteeri siirtyy ihmiseen vasta usean tunnin tai jopa vuorokauden kuluttua punkin ihoon kiinnittymisestä, joten myöhemminkin kannattaa toimia.
Borrelioosin riski on pieni, jos saa punkin poistettua alle 24 tunnin kuluessa puremasta.
8. Miten punkki poistetaan?
Punkki irrotetaan tarttumalla siihen pinsetillä mahdollisimman läheltä ihoa ja vetämällä suoraan ulos, eli pinsettiä ei kierretä. On parempi odottaa muutama tunti, jotta saa pinsetin käteensä, kuin yrittää irrottaa punkkia sormilla. Sormilla osa punkista jää herkästi ihon sisään ja voi aiheuttaa paikallisen ihotulehduksen.
Puremakohta on hyvä desinfioida ja merkata päivä kalenteriin mahdollisen tartunnan varalta. Punkki kannattaa liiskata vessapaperin sisään ja vetää pöntöstä alas.
9. Mistä tietää, onko saanut punkkitaudin?
Heti punkin pureman jälkeen iho punoittaa, kuten hyönteisen puremassa. Punoitus häviää tavallisesti vuorokaudessa tai parissa. Purema-aluetta kannattaa seurata ainakin pari viikkoa, jopa pidempään. Jos pureman ympärille ilmaantuu tuossa ajassa tai myöhemmin yli viiden senttimetrin alueelle punoittavaa ihottumaa, varataan aika lääkärille ja tarvittaessa aloitetaan antibioottihoito.
TBE:n oireet tulevat kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa, viikon kahden kuluttua puremasta tartunnan saaneelle tulee kuumetta ja lihassärkyä. Kun nämä oireet väistyvät, kuluu useita päiviä ennen seuraavia oireita: päänsärkyä, kuumetta, niskan jäykkyyttä, pahoinvointia ja mahdollisia neurologisia oireita. Niitä ei tule kaikille.
10. Voiko punkkitautiin sairastua koko Suomessa?
Ilmaston lämpeneminen on jouduttanut punkkien runsastumista ja levittäytymistä uusille alueille. Borreliaan voi sairastua koko Suomessa, aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Puutiaisaivotulehdukseen sairastuminen on erittäin harvinaista todettujen riskialueiden ulkopuolella. Riskialueet löytyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.
Matkailijan kannattaa muistaa, että punkkeja elää kaikkialla maailmassa. Punkeilta suojautuminen on tarpeen myös reissussa.
Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri Esa Ruuskanen, Terveystalo, Savonlinna.