16 vinkkiä: Tunnista rytmihäiriö – Toimi näin kun sydämen rytmi muuttuu yllättäen

Jaa artikkeli
Iän kertyessä elimistössä tapahtuu muutoksia, jotka lisäävät rytmihäiriön riskiä.
Iän kertyessä elimistössä tapahtuu muutoksia, jotka lisäävät rytmihäiriön riskiä. © iStockphoto
Mitä tehdä ja minne mennä, kun sydän sooloilee? Lukijoiden kysymyksiin rytmihäiriöistä vastasivat Sydänliiton ylilääkäri, kardiologi Anna-Mari Hekkala ja kardiologi, dosentti Jari Laukkanen.

Tunnista sydämen rytmihäiriö – oikea tieto rytmihäiriöistä on tärkeää, jotta tietää ja tunnistaa oireista, milloin on syytä huolestua.

Iän karttuessa oman pulssin tunnustelu on syytä ottaa mukaan arkisiin huoltotoimenpiteisiin siinä missä verenpaineen mittauskin: oman normaalin pulssin tunteminen on tärkeä jokamiestaito, joka voi parhaimmillaan poikia monia terveitä elinvuosia lisää.

Sydämen rytmihäiriö – onko se vaarallista?

Näin kysymyksiin vastaa ylilääkäri, kardiologi Anna-Mari Hekkala, Sydänliitosta.

1. Mistä rytmihäiriön tunnistaa?

Sydämen rytmi vaihtelee luonnostaan. On normaalia, että syke nousee vaikkapa jännittävässä tilanteessa tai rasituksessa. Kaikki rytmin muutokset eivät siis ole rytmihäiriöitä.

Rytmihäiriö on yleisnimitys sydämen rytmin muutokselle, jossa sydämen rytmi muuttuu epätasaiseksi tai tavallista nopeammaksi tai hitaammaksi ilman tällaista luontaista syytä.

Rytmihäiriö voi tuntua esimerkiksi äkillisenä, epänormaalina tykytyksenä tai sydämen ”muljahduksena”. Joistakin tuntuu siltä, että henki ikään kuin salpautuu hetkeksi. Aina rytmihäiriö ei kuitenkaan tunnu miltään.

Osa meistä aistii sydämen rytmin muutokset herkästi, kun taas osa ei huomaa niitä lainkaan. Se, miten herkästi rytmihäiriöt aistitaan, voi vaihdella myös eri elämäntilanteissa.

2. Kannattaako rytmihäiriöstä huolestua?

Suurin osa rytmihäiriöistä on hyvälaatuisia, ja jokaisella sydämellä on joskus jonkinlaisia rytmiryppyjä. Sinänsä terveessäkin sydämessä voi olla rytmihäiriötaipumus. On kuitenkin olemassa myös haitallisia ja vaarallisia rytmihäiriöitä.

Perusohje on, että uuden toistuvan rytmihäiriöoireen ilmaantuessa häiriön laatu on hyvä selvittää.

Vaikka rytmihäiriö olisi vaaraton, se voi aiheuttaa paljon huolta. Diagnoosi tai tieto häiriön vaarattomuudesta helpottaa ja parantaa elämänlaatua.

3. Mistä tietää, onko rytmihäiriö vaarallinen vai vaaraton?

Täyden varmuuden rytmihäiriön laadusta voi saada ainoastaan tutkimalla. Vaarattomilla ja vaarallisilla rytmihäiriöillä on kuitenkin tiettyjä tyypillisiä piirteitä.

Jos rytmihäiriöön liittyy nopea huippauksen tunne, äkillinen voimaton tai uupunut olo tai hetkellinenkin tajunnan menetys, on syytä ottaa yhteyttä päivystykseen.

Yleensä syytä suureen huoleen ei ole, jos rytmihäiriön sattuessa tajunnan taso ja fyysinen suorituskyky pysyvät normaaleina.

Hyvälaatuiset kammioperäiset lisälyönnit yleensä vähenevät tai häviävät kokonaan rasituksessa. Jos lisälyönnit eivät vähene tai jopa lisääntyvät liikunnan yhteydessä, piirre on huolestuttava ja vaatii tarkempia tutkimuksia.

© istockphoto

© istockphoto

Tunnista rytmihäiriö ja oireet – Näistä syistä on syytä lähteä lääkäriin

4. Miten nopeasti on syytä mennä lääkäriin?

Jos vointi on rytmihäiriön aikana muuten tavanomainen, yleensä riittää, kun varaat ajan kiireettömälle vastaanotolle.

Kiireellisempää selvittelyä vaativat sellaiset rytmihäiriöt, joihin liittyy esimerkiksi nopea huippauksen tunne, äkillinen voimaton tai uupunut olo tai hetkellinenkin tajunnan menetys. Silloin on syytä ottaa yhteyttä päivystykseen.

5. Mikä rytmihäiriön voi aiheuttaa?

Syy voi olla esimerkiksi synnynnäinen tekijä sydämen rakenteissa tai sydänsairauteen liittyvä ongelma sähköimpulssien johtumisessa. Terveillä rytmihäiriöitä saattaa esiintyä esimerkiksi väsymyksen, unettomuuden ja stressin yhteydessä.

Iän kertyessä elimistössä tapahtuu muutoksia, jotka lisäävät rytmihäiriön riskiä. Sydämen sähkökeskus voi alkaa käydä ­hitaammalla. Johtoradat, jotka aktivoivat ­sydämen supistumisen, voivat alkaa hidastua ja lakkoilla. Jos signaalin johtuminen etei­sistä kammioihin häiriintyy, kyseessä on eteis-kammiokatkos eli niin sanottu AV-blokki.

Aina syytä ei löydetä. Jos sydän on terve, EKG on lepotilassa oireettomana täysin normaali eikä oireisiin liity mitään vakaviin häiriöihin viittaavaa, rytmihäiriö todetaan yleensä hyvälaatuiseksi.

6. Entä, jos olenkin vastaanotolla täysin oireeton?

Tämä on ihan tavallinen tilanne. Siksi kannattaa pitää rytmihäiriöistä kirjaa ennen vastaanottoa. Koeta tunnustella pulssia kohtauksen aikana ja kuulostella, miltä kohtaus tuntuu.

Onko sydämen rytmi hidas vai nopea? Tuntuuko se tasaiselta vai epätasaiselta? Ilmaantuiko rytmihäiriö levossa vai rasituksessa ja liittyikö siihen muita oireita? Epäiletkö, että jokin tietty asia laukaisi oireet? Kaikki tämä auttaa lääkäriä päättelemään, mistä rytmihäiriössä todennäköisimmin on kysymys.

7. Jos EKG:ta ei saada, jääkö syy selvittämättä?

Lääkäri voi tutkia myös perusfilmistä, onko siinä piirteitä vakavammasta häiriöstä. Rytmihäiriöitä ja niiden syitä voidaan tutkia myös monilla muilla eri menetelmillä.

Sydäntä kuunnellaan stetoskoopilla. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä eli Holterissa sydämen toimintaa seurataan mukana kulkevalla pienellä laitteella. Rasituksessa ilmeneviä rytmihäiriöitä voidaan diagno­soida rasitus-EKG:n avulla.

Sydänlihaksen ja läppien toimintaa voidaan tutkia sydämen ultraäänitutkimuksella. Verikokeilla voidaan sulkea pois esimerkiksi anemia, elektrolyyttihäiriöt ja kilpirauhasen toimintaongelmat, jotka voivat aiheuttaa rytmihäiriöitä.

8. Miten rytmihäiriöitä hoidetaan?

Hyvälaatuiset rytmihäiriöt eivät usein vaadi mitään hoitoa. Jos ne heikentävät kovasti elämänlaatua, niihin voidaan määrätä tarvittaessa otettava lääke, yleensä beetasalpaaja. Monia rytmihäiriöitä voidaan hoitaa lääkkeillä.

Kohtauksittaisen eteisvärinän ja ylimääräisistä sähköradoista johtuvien takykardioiden hoitona voidaan käyttää katetri­ablaatiota, jolla oire saadaan usein kokonaan loppumaan. Vaikea-asteisiin johtumishäi­riöihin käytetään hoitona sydämentahdistinta.

tunnista rytmihäiriö

Tunnista rytmihäiriö ja oireet, jotta tiedät, milloin on syytä lähteä lääkäriin. © iStockphoto

Tunnista sydämen eteisvärinä ja sen oireet

9. Mitä eteisvärinä on ja mistä oireista sen tunnistaa?

Eteisvärinässä eli flimmerissä sydämen rytmi on sekaisin ja pulssi tuntuu täysin epätasaiselta.

Se ei sinänsä ole sydämelle haitallinen rytmi. Se ei muutu kammiovärinäksi eikä pysäytä sydäntä. Se lisää kuitenkin merkittävästi aivoinfarktin riskiä: kun veri ei kierrä sydämen eteisissä normaalisti, voi syntyä hyytymä, joka aiheuttaa tukoksen aivoverisuonissa.

Koska eteisvärinä ei välttämättä aiheuta mitään oireita, iän karttuessa on hyvä oppia tunnustelemaan silloin tällöin omaa pulssia. Kahdeksankymppisellä on kymmenkertainen eteisvärinän riski viisikymppiseen verrattuna.

10. Jos havaitsen eteisvärinän, pitääkö soittaa heti apua?

Nuorella aivoverenkiertohäiriövaara on pieni, mutta iäkkään on syytä lähteä päivystykseen tai terveysasemalle EKG-nauhoitukseen.

Eteisvärinän hoidoksi aloitetaan yleensä aivoinfarkteja ehkäisevä lääkitys. Jos rytmi ei palaudu normaaliksi itsestään, se voidaan yrittää palauttaa lääkkeellä tai sähköisesti.

Lue myös: Hiljainen eteisvärinä, oireeton infarkti – Miksi sydänkohtaus yllättää terveeksi luullun?

Näin hillitset rytmihäiriön oireita

11. Voiko rytmihäiriöille tehdä jotain elintavoilla?

Kyllä voi! Ylipainon välttäminen kannattaa, ja verenpaine on tärkeää pitää normaalilukemissa. Lihavilla myös eteisvärinää voidaan rauhoittaa painoa pudottamalla. Uniapnean hyvä hoito vähentää eteisvärinää.

Myös hoitamattomalla tasolla oleva kohonnut verenpaine altistaa rytmihäiriöille. Hyvälaatuisia lisälyöntejä taas voi usein rauhoitella välttämällä tekijöitä, jotka lisäävät niiden ilmaantumista.

12. Mitä oireiden hillitsemiseksi voisi kokeilla?

Lisälyöntisyyttä esiintyy usein esimerkiksi väsymyksen, unettomuuden ja stressin yhteydessä. Silloin riittävästä unesta ja palautumisesta huolehtiminen auttaa.

Tyypillinen lisälyöntisyyttä lisäävä aine on alkoholi – joillekin jo pari lasia punaviiniä aiheuttaa muljahduksia. Toisilla oireita pahentaa kahvi. Suolaherkällä ihmisellä tuntemusten taustalla voi olla verenpaineen pompsahdus runsassuolaisen ruoan jälkeen. Joillakin ihmisillä rytmihäiriön voi käynnistää sipuli tai mikä tahansa muu ilmavaivoja aiheuttava ruoka vatsaperäisen heijasteen välityksellä.

13. Pelkään rytmihäiriö­kohtauksia. Mikä neuvoksi?

Kuperkeikkaa heittävä sydän voi tuntua inhottavalta, vaikka tietäisikin, että oire on vaaraton. Moni kokee saavansa apua esimerkiksi mindfulness-harjoituksista. Vaikka niiden tehosta ei ole tieteellistä näyttöä, niistä ei ole myöskään haittaa.

Erilaisia rauhoittumis- ja hengitysharjoituksia voi ilman muuta tehdä, jos huomaa niistä olevan apua.

Lue myös: Tiedätkö, mitä kaikkea syke kertoo terveydestäsi? Näin kardiologi vastaa 10 kysymykseen

Kun rytmihäiriöt vaivaavat, onko syytä liikkua vai levätä?

Näin kysymyksiin vastaa kariologi, dosentti Jari Laukkanen:

14. Voinko kuntoilla rytmihäiriöstä huolimatta?

Liikkuminen on pääsääntöisesti sydämelle hyväksi. Hyvälaatuisissa rytmihäiriöissä liikunnasta ei ole haittaa – se voi jopa helpottaa oireilua, sillä hyvälaatuiset lisälyönnit tavallisesti häviävät rasituksessa.

Rasittavassa liikunnassa ilmaantuvia hyvälaatuisia SVT-rytmihäiriöitä voidaan hoitaa lääkkeellä tai katetriablaatiolla.

Joskus liikuntaa kuitenkin täytyy rajoittaa. Joihinkin sydänsairauksiin liittyy vakavan rytmihäiriön riski. Ei-hyvälaatuisissa kammioperäisissä rytmihäiriöissä liikunta voi olla vaarallista. Tällöin taustasairaus asettaa liikkumisen rajat.

Hyvälaatuisissa rytmihäiriöissä liikunnasta ei ole haittaa – se voi jopa helpottaa oireilua.

Mitään kaikille sopivaa yleisohjetta ei siis ole, vaan mahdollisista liikuntarajoituksista on tärkeää keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

15. Voiko eteisvärinäpotilas harrastaa liikuntaa?

Kohtauksittainen eteisvärinä voi alkaa liikunnan yhteydessä ja heikentää fyysistä suorituskykyä. Kun eteisvärinä on hoidossa ja asianmukaisesti lääkitty, rajoituksia liikkumiselle ei ole. Kuormitusta kannattaa säädellä omien tuntemusten mukaan.

16. Voiko tahdistimen asennuksen jälkeen enää kuntoilla?

Rytmihäiriötahdistin ei estä liikkumista. Tahdistin sallii sydämen sykkeen luonnollisen nousun rasituksessa, eikä hieman kuormittavampaakaan liikuntaa yleensä tarvitse varoa. Lääkäriltä saat tarkemmat ohjeet tahdistinpotilaan liikuntaan.

Tutustu myös: Sydänliiton rytmihäiriötietopaketti 

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 2/21.

Lue myös: Oudot rytmihäiriökohtaukset rajoittivat Helenan elämää – Lopulta ablaatio toi avun: ”Sairastuminen opetti, että elämä voi muuttua hetkessä”

Lue myös: Kolme tärkeää kysymystä tahdistimesta: Voiko sydämentahdistin mennä rikki?

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X