Valuuko hiki? Liikahikoilu on nolo vaiva – Mikä avuksi voimakkaaseen hikoiluun? Näin ihotautien erikoislääkäri vastaa 10 kysymykseen

Liikahikoilu näkyy ja tuntuu. Voimakas hikoilu voi johtua monista syistä, mutta apuakin on monenlaista, kun hiki valuu norona. Näin 10 kysymykseen hiestä ja hikoilusta vastaa ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Liisa-Lotta Kiiski Ihosairaalasta.

1. Hiki haisee pistävältä ja nolottaa, kun kainaloissa­ on isot läikät. Mikä avuksi hikoiluun?

Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa, käyttääkö deodoranttia vai antiperspiranttia. Deodorantti ei vähennä hikoilua ollenkaan, vaan se vähentää ainoastaan epämieluista hienhajua. Deodorantti on hyvä valinta silloin, jos hikoilu ei ole kovin runsasta.

Jos taas hikoilee runsaasti, kannattaa valita antiperspirantti, sillä se estää itse hikoilua. Sen sisältämät alumiinisuolat muodostavat hikirauhasen suulle tulpan, joka saa hien imeytymään takaisin verenkiertoon. Sen ansiosta kainalot pysyvät kuivempina ja hien- haju poissa.

Jos tuntuu, että marketista ostettu antisperspiranttikaan ei vähennä hikoilua tarpeeksi, kannattaa käydä apteekissa. Siellä myytävät antiperspirantit ovat tehokkaampia.

2. Onko totta, että­ antiperspirantti­ ­kannattaa levittää kainaloihin jo illalla ennen nukkumaanmenoa?

Kyllä, se voi olla järkevä tapa. Yöllä, kun fyysinen aktiivisuus on vähäistä, antiperspirantin vaikuttavat aineet pääsevät imeytymään hikirauhasiin paremmin, jolloin se voi toimia tehokkaammin.

Jos haluaa, antiperspirantin voi kuitenkin levittää vasta aamulla. Joka tapauksessa on tärkeää käyttää tuotetta oikein eli levittää aine aina puhtaalle ja kuivalle iholle. Tehokkaimmilla antiperspiranteilla vaikutus voi kestää parista päivästä jopa viikkoon.

Lue myös: Testissä alumiinittomat deodorantit – Löytyykö uusi suosikkisi listalta?

3. Mikä avuksi, jos kärsii­ kämmenten ja jalkapohjien hikoilusta?

Taipumus hikoiluun on hyvin yksilöllinen ja perinnöllinen. Kainaloiden liikahikoilu on yleisempää, mutta noin prosentti ihmisistä kärsii nimenomaan kämmenten ja jalkapohjien liikahikoilusta. Heidän kannattaa ostaa apteekista käsille ja jaloille tarkoitettuja antisperspiranttipyyhkeitä tai -liuoksia.

Niitä käyttäessä kannattaa huomioida, että ne voivat joskus ärsyttää ihoa. Sen takia ihoa kannattaa samaan aikaan rasvata perusvoiteella.

4. Voiko runsaan hikoilun ja liikahikoilun erottaa jotenkin?

Sairaudeksi luokiteltavan liikahikoilun ja runsaan hikoilutaipumuksen välinen raja ei ole kovin selvä. Yleensä taipumus hikoilla runsaasti alkaa lapsena tai nuorena ja helpottaa iän myötä. Ihmisen oma kokemus ratkaisee, onko vaivaan syytä etsiä tehokkaampaa apua.

Jos alkaa tuntua, että runsas hikoilu häiritsee merkittävästi normaalia elämää, kuten työntekoa, opiskelua tai sosiaalisia tilanteita ja vaatteet menevät jatkuvasti pilalle, kannattaa varata aika ihotautilääkärille. Liikahikoilua pystytään tehokkaasti lieventämään eri hoidoilla.

5. Miten liikahikoilua ­hoidetaan lääkärissä?

Kainaloiden liikahikoilua hoidetaan yleisimmin botuliinitoksiinipistoksilla, jotka lamaavat hikirauhasten toimintaa. Käytännössä lääkäri laittaa ohuella neulalla kainalon ihoon noin 25 pistosta. Toimenpide voi hieman sattua, mutta yleensä se pystytään tekemään ilman puudutusta.

Tarvittaessa kainalot voidaan kuitenkin myös puuduttaa. Hoidon vaikutus alkaa 4–5 päivässä, ja se kestää noin puoli vuotta. Jos hoitoa tehdään useita kertoja vuosien aikana, hikirauhaset alkavat vähitellen surkastua, jolloin hoidon tarve automaattisesti vähenee.

Kämmenten ja jalkapohjien hikoilua hoidetaan tavallisesti vesi-iontoforeesihoidolla. Siinä kämmeniin ja jalkapohjiin johdetaan galvaanista sähkövirtaa, joka tukkii hikirauhasten suuaukkoja ja vähentää hikirauhasten toimintaa. Hoito aiheuttaa lievää kihelmöinnin tunnetta.

Hoitoa on tarkoitus jatkaa myös kotona, mutta se vaatii kalliin laitteen hankintaa. Joskus liikahikoilua hoidetaan myös suun kautta otettavalla lääkkeellä.

6. Mistä liikahikoilu ja epämiellyttävä hien­haju johtuvat?

Hikoilu on elimistön tapa säädellä omaa lämpötilaansa. Siksi lämpimällä ilmalla ja liikunnan aikana hikoillaan luonnollisesti tavallista enemmän, kun elimistö pyrkii viilentämään itseään.

Hiki itsessään ei haise, mutta iholla olevat bakteerit pilkkovat hien sekaan erittyneitä valkuaisaineita ja rasvahappoja, ja nämä hajoamistuotteet aiheuttavat hien hajun. Runsaasti hikoilevan kannattaa säännöllisesti pestä hiki pois, mutta hikoilu ei johdu huonosta hygieniasta.

Hikoilu on myös hyvin perinnöllistä. Osa ihmisistä hikoilee luonnostaan muita enemmän. Lisäksi hormonaaliset muutokset voivat lisätä hikoilua. Teini-iässä, imettäessä ja vaihdevuosissa monet hikoilevat tavallista runsaammin.

Lisääntynyttä hikoilua saattavat aiheuttaa myös monet muut tekijät, kuten stressi, kuumeilu, huono kunto, ylipaino, voimakkaasti maustetut ruoat sekä alkoholi ja tupakka ja erityisesti niiden vieroitusoireet.

7. Mikä avuksi, jos liika­hikoilu johtuu stressistä?

Jännittämisen, pelon ja ahdistuksen tunteet voivat aiheuttaa tunneperäistä hikoilua. Sen taustalla on autonomisen hermoston sympaattisen osan aktivoituminen, jolloin ihminen on jatkuvasti ylivireystilassa.

Jos tiedostaa hikoilun olevan tunneperäistä, kannattaa kokeilla erilaisia rentoutumisharjoituksia. Myös psykofyysisestä fysioterapiasta voi saada apua.

Kun oman elimistön tunneperäisiä reaktioita oppii ensin tunnistamaan, niitä voi harjoitusten avulla opetella myös hallitsemaan.

8. Voiko liikahikoilu olla­ merkki jostakin sairaudesta?

Kyllä. Varsinkin jos liikahikoilu alkaa uutena oireena aikuisiässä, se voi olla merkki jostakin sairaudesta.

Koko kehon liikahikoilu saattaa johtua esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminnasta. Puuskittain tulevat hikoilukohtaukset taas voivat johtua esimerkiksi jostakin infektiosta, kuten tuberkuloosista.

Joskus liikahikoilu voi johtua myös diabeteksesta, syövästä tai jostakin neurologisesta tai endokrinologisesta sairaudesta.

Jos liikahikoilu on alkanut jo lapsena tai nuorena eikä siihen ole tullut muutoksia, siitä ei yleensä tarvitse olla huolissaan.

9. Voiko liikahikoilu­ johtua jostakin lääkityksestä?

Kyllä. Eniten liikahikoilua aiheuttavat erilaiset mielialalääkkeet, varsinkin lääkityksen alkuvaiheessa. Lisäksi hikoilua voivat aiheuttaa sydänsairauksien hoidossa käytettävät beetasalpaajat, diabeteslääkkeet, verisuonia laajentavat nitrot ja hormonaaliset lääkkeet.

10. Mikä avuksi, jos liika­hikoilu johtuu vaihdevuosista?

Kuumat aallot ja niitä seuraavat hikoilupuuskat ovat tyypillisiä vaihdevuosioireita. Tehokkaimmin niitä voi lievittää estrogeenikorvaushoidolla.

Osa naisista, kuten rintasyövän sairastaneet, ei kuitenkaan voi sitä käyttää. Heillä vaihdevuosiin liittyvää hikoilua voidaan hoitaa esimerkiksi pieniannoksisella mielialalääkkeellä.

Artikkelia on muokattu 9.11.2023 klo 16:05

Lue myös Anna.fi: Dödön laittamiseen liittyy yleinen väärinkäsitys – asiantuntija kertoo, milloin tuote todella toimii