Miksi lomalla vatsa oireilee ja ujo kakka ei tule? Lääkäri neuvoo, miten voit välttää vatsavaivat – ja mitä herkkävatsaisen on syytä huomioida

Jaa artikkeli
vatsavaivat iskevät usein kesällä
Vatsavaivat tuovat kesään ikävän riesan, mistä vatsan oireilu voi johtua? © istock
Lomalla on hyvä pitää myös vatsan hyvinvoinnista huolta. Näin hoidat närästystä, ummetusta ja ripulia.

Lomalla vatsa monesti temppuilee ja lomailua kuormittavat ikävät vatsavaivat: turvotus, närästys, ummetus. Mikä avuksi? Näin 10 kysymykseen vatsan toiminnasta vastaa työterveyslääkäri, yleislääkäri Toni Vänni Terveystalosta.

1. Grilliherkut ovat ihania. Mikä avuksi, jos ne närästyttävät?

Grillattavissa lihoissa on usein aika paljon rasvaa ja proteii­nia, jotka hidastavat mahalaukun tyhjentymistä. Kun ruoka sulaa mahalaukussa ­hitaasti, hapot yleensä lisääntyvät ja voivat alkaa aiheuttaa vatsan närästysoireita.

Jos kyseessä on vain satunnainen närästysvaiva, hyvä ensiapu on sekoittaa teelusikallinen ruokasoodaa lasiin vettä ja juoda se. Ruokasooda neutralisoi tehokkaasti mahan happamuutta. Pitkäaikaisesti sitä ei kuitenkaan kannata käyttää. Satunnaista närästystä kannattaa mieluummin hoitaa apteekista saatavilla närästyslääkkeillä.

Jos närästys vaivaa usein, rasvaisten grilliherkkujen syöntiä kannattaa vähentää. Jos vaiva on pitkäaikainen, kannattaa käydä lääkärissä.

Lue myös: Miten hoitaa närästystä, kun lääkettä ei ole saatavilla?

2. Miksi ujo kakka -ilmiö ilmaantuu usein reissussa tai kyläillessä?

Ummetus iskee usein silloin, kun ihminen on poissa kotoa eli matkoilla tai kyläillessä. Joskus sitä kutsutaan myös ujo kakka -ilmiöksi, koska vatsa ei vain tahdo millään toimia vieraassa ympäristössä. Ilmiö johtuu sekä fyysisistä, psyykkistä että neurologisista syistä. Suoli tykkää luonnostaan hyvin täsmällisistä elintavoista. Kun ihminen lähtee pois kotoa, häntä voi alkaa jännittää tavallista enemmän, jolloin myös suolen toiminta saattaa hidastua. Reissussa myös ruoka­valio usein muuttuu, mikä vaikuttaa suoraan suoliston toimintaan.

Vaivaa on melko haas­tavaa ehkäistä, jos on taipumusta jännittämiseen ja saa siitä helposti vatsaoireita. Jos ­vaiva ­jatkuu pitkään, kannattaa ­ottaa avuksi apteekista saatavat ulostuslääkkeet. Myös erilaisia rentoutumisharjoituksia voi kokeilla. Rentoutuminen saa yleensä suoliston ­toimimaan paremmin.

Ummetus iskee usein silloin, kun ihminen on poissa kotoa eli matkoilla tai kyläillessä. Joskus sitä kutsutaan myös ujo kakka -ilmiöksi.

3. Mikä avuksi, jos tuoreet marjat ja herneet sekoittavat vatsan?

Tuoreet marjat ja herneet ­sisältävät luontaisesti paljon kuituja ja hiilihydraatteja, jotka voivat joskus laittaa vatsan sekaisin. Tuoreissa marjoissa ja herneissä on kuitenkin niin paljon hyviä ravintoaineita, että niitä ei kannata missään nimessä kokonaan vältellä. Sen sijaan niitä kannattaa syödä vain pieniä määriä, kunnes vatsa ehtii muutamassa viikossa tottua niihin.

Tuoreissa marjoissa ja erityisesti ulkomailta tuo­duissa marjoissa saattaa myös olla pöpöjä, kuten norovirusta tai kampylobakteeria, jotka voivat aiheuttaa ripulia. Siksi marjat kannattaa aina huuhdella ennen syömistä.

4. Mitä ruoka-ai­neita herkkävatsaisen ­kannattaa välttää?

Ihmiset voivat tietysti olla herkkiä eri asioille ja tietävät itse, mitä täytyy välttää.

Jos kärsii ärtyvän suolen ­oireyhtymästä, kesän tuoreista kasviksista ja hedelmistä oireita aiheuttavat usein erityi­sesti palkokasvit, sipuli ja vesimeloni. Ne sisältävät paljon suolistossa fermentoituvia eli käyviä lyhytketjuisia hiilihydraatteja. Ne voivat muuttaa vatsan toimintaa ja saada esimerkiksi bakteerikannat kasvamaan vähän eri tavalla kuin aiemmin. Seurauksena on usein ilmavaivoja, vatsanvääntöjä ja ripulia.

Paras tapa välttää vaivaa on olla syömättä sen aiheuttajia. Myös apteekista saatava psylliumsiemenkuorta sisältä ­kuitulisä voi auttaa.

5. Mistä ruokamyrky­tyksen tunnistaa?

Ruokamyrkytys on bakteerin, bakteeritoksiinin tai viruksen aiheuttama sairaus, joka alkaa hyvin äkillisesti sen jälkeen, kun ihminen on syönyt saastunutta ruokaa. Yleensä oireet alkavat alle vuorokaudessa, mutta joskus ne voivat ilmaantua myöhemminkin.

Ruokamyrkytys alkaa yleensä oksentamisella. Vähän myöhemmin tulee ripulointia, kun pöpö liikkuu suolistossa eteenpäin ja infektio etenee.

Ruokamyrkytys ei y­leensä tarvitse lääkärin hoitoa. ­Tavallisesti se alkaa lievittyä jo vuorokaudessa ja menee ­kokonaan ohi 2–5 päivässä.

6. Miten ruokamyrkytyksen aiheuttamaa ripulia kannattaa hoitaa?

Ripulin aikana ihminen menettää paljon nestettä, ja sen takia on tärkeää juoda paljon. Hyviä juomia ovat esimerkiksi kivennäisvesi, vähäsokerinen mehu ja mustikkakeitto, joista samalla saa myös vähän energiaa.

Jos ripuliin ei liity kuu­metta, sen hoitoon voi ottaa ripuli­lääkettä, joka hidastaa ­suolen liikehdintää. Jos taas ­ripulin yhteydessä nousee korkea kuume, ripulilääkettä ei saa ottaa. Kuume on merkki siitä, että suolistossa on ikäviä pöpöjä, jotka lisääntyvät nopeasti ja voivat pahimmillaan vaurioittaa suolen seinämää. Ripuli on silloin elimistön keino päästä niistä eroon.

Jos ruokamyrkytys aiheuttaa todella kovaa vatsakipua, korkeaa kuumetta ja yleiskunnon heikkenemistä, on ­syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Varsinkin pienillä lapsilla ja ikääntyneillä keho saattaa joskus kuivua oksentamisen ja ­ripuloinnin takia no­peasti. Heille voidaan tarvittaessa ­antaa nesteitä suoneen.

7. Miten ruokamyrkytyksiä kannattaa ehkäistä?

Ruokamyrkytyksen yleisimmät aiheuttajat ovat likainen juomavesi, huonosti kypsennetty ruoka ja useita tunteja lämpimässä säilytetty salaatti tai maitopohjainen ruoka-aine. Niitä kannattaa välttää ja pyrkiä juomaan pääasiassa pullotettua vettä ja syömään kypsennettyjä ruokia. Kädet kannattaa tietysti pestä aina mahdollisuuksien mukaan ja ainakin ennen ruokailua.

Lue myös: Uskaltaako kesäruokaa syödä käsin?

8. Mitä ruokien säilytyksessä ja kylmäketjussa on tärkeää?

Kuumalla ilmalla ruokiin alkaa tulla vatsavaivoja aiheuttavia pöpöjä hyvin helposti. Auton sisälämpötila saattaa aurinkoisena kesäpäivänä lähestyä jopa saunan asteita. Silloin varsinkin lihat, kalat, mädit ja maitotuotteet alkavat pilaantua jo muutamassa minuutissa.

Jos ruokia kuljettaa esimerkiksi mökille, kylmäketju ei saa katketa missään vai­heessa. Kylmälaukkujen täytyy olla myös hyvin toimivat. Kaikkein parhaiten ikäviltä vatsavaivoilta välttyy, kun ruoat ostaa vasta mökkipaikkakunnalta lähimmästä ruokakaupasta.

Lue myös: Totta vai tarua: Pitääkö pari kylmäkallea isonkin kylmälaukun eväät viileinä?

9. Miksi lomailu ja mökkeily turvottavat helposti?

Lomalla syödään usein suolaisia herkkuja, kuten sip­sejä ja grilliruokia. Niiden kanssa syödään usein myös paljon hiilihydraatteja ja juodaan alkoholia. Niillä kaikilla on taipumus kerätä nestettä ­kehoon. Lisäksi kuuma ilma turvottaa usein erityisesti naisia ja ikääntyneitä. Tarkkaa syytä ­ilmiölle ei tunneta, todennäköisesti se liittyy hormoneihin sekä veren- ja lymfakiertoon.

Turvotusta voi yrittää ­ehkäistä syömällä kevyesti ja välttämällä nestettä keräävien ruokia ja juomia.

10. Miksi olut ja viini voivat kostautua vatsavaivoina?

Runsaasti käytettynä alkoholi on myrkky, joka ärsyttää suoliston limakalvoa, turvottaa ja voi altistaa jopa erilaisille suolistosyöville. Lisäksi jatkuva tissuttelu vaikuttaa usein myös niin, että ruokavalio muuttuu entistä epäterveellisemmäksi. Se taas voi aiheuttaa erilaisia suolisto-oireita.

Alkoholia voi nauttia kohtuullisesti. Viikossa pitäisi olla enemmän alkoholittomia kuin alkoholillisia päiviä.

Lue myös: Miksi vatsa lakkoilee kesällä? Lue asiantuntijan vinkit

X