Lääkärissä potilaan pitää osata kertoa myös omasta elämästään ei vain sairaudestaan – Näin löytyy hoitovaihtoehto, joka solahtaa arkeen parhaiten
Yksilöllinen hoitovaihtoehto on mahdollista löytää, kun lääkäri tuntee myös potilasta itseään ja hänen elämäänsä.
Jaettu päätöksenteko hoitoprosessissa lisää potilaan tietoisuutta hoitovaihtoehdoista ja parantaa hoitoon sitoutumista.
Jos sairauteen on olemassa useita hoitovaihtoehtoja, lääkärin ei tulisi valita hoitoa potilaalle omien mieltymyksiensä perusteella.
PROSHADE-hankkeen tutkimus osoittaa, että potilaan osallistuessa hoitoonsa liittyvään päätöksentekoon, hän todennäköisesti sitoutuu hoitoon paremmin. Tällöin myös hoidolla on paremmat mahdollisuudet tehota kunnolla.
Hankkeen politiikkasuosituksen mukaan jaettu päätöksenteko vähentäisi mahdollisesti myös potilaiden epätarkoituksenmukaista hakeutumista uudelleen terveydenhuoltoon.
Potilaan kertomuksen avulla löytyy sopivin hoito
Asiakas- ja potilasturvallisuuden professori Hanna Kuusisto avaa, mitä potilaan osallistaminen hoitoprosessissa käytännössä tarkoittaa.
Sen sijaan, että lääkäri tai potilas tekisi päätöksen hoitovaihtoehdosta, lääkärin tulisi kysellä potilaalta tämän elämäntilanteesta, arvoista ja tavoista.
Asuuko potilas esimerkiksi syrjäseudulla, joten lääkettä ei kannata käydä ottamassa viikoittain sairaalassa? Tai onko potilas hajamielinen, minkä takia lääkkeen säännöllinen ottaminen tiettyyn kellonaikaan ei ole hänelle paras vaihtoehto?
”Tällä tavalla potilaan eikä lääkärin tarvitse tehdä valintaa, vaan potilaan tuottaman tiedon kautta löytyy hoitovaihtoehto, joka solahtaa potilaan arkeen kaikista parhaiten”, Hanna Kuusisto sanoo.
Kuusiston mukaan vastaanottotilanteessa tapaa kaksi asiantuntijaa. Terveydenhuollon ammattilainen on sairauden asiantuntija, ja potilas tuntee puolestaan itsensä parhaiten.
Väyliä tiedon tuottamiseen tulisi olla useita
Hanna Kuusiston mukaan potilaille pitäisi olla useampi kanava tuottaa tietoa itsestään. Hänen kokemuksensa mukaan ihmiset yleensä tykkäävät jutella vastaanotolla, kun luottamuksellinen suhde terveydenhuollon asiantuntijan kanssa on saatu syntymään.
Herkistä aiheista, kuten uskontoon ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, voi kuitenkin olla vaikea puhua ääneen.
”Voisi olla paperisia esitietolomakkeita ja sähköisiä kanavia, joihin tutustuessaan lääkäri pystyy ottamaan asian hienotunteisesti esille vastaanotolla”, Kuusisto pohtii.
Terveydenhuolto vaatii kulttuurimuutosta
Potilaan avautumiseen ja sen myötä hoidon optimivaihtoehdon löytymiseen tarvitaan Hanna Kuusiston mukaansa kulttuurillista muutosta.
”Lääkärit ja hoitajat seuraavat yleensä tieteellistä tutkimusta, ja kun jokin asia todetaan oikeaksi ja hyväksi niin sitä kautta se omaksutaan. Itse uskon lempeään informaatioon ja tutkittuun tietoon.”
Kulttuurimuutos syntyy myös potilaiden kautta. Kuusisto on havainnut, että moni varautuu vastaanotolla kertomaan omasta sairaudestaan itsensä sijasta.
”Monet lukee netistä hirveästi kaikkea ja saattavat olla paniikissa ja puolustuskannalla vastaanotolla. Kannattaa kuitenkin mennä rauhassa ja avoimin mielin kertomaan itsestään”, hän sanoo.
