Äkillinen kuulonmenetys iski Tommille ystävän juhlissa – ja jätti pysyvän kuulon aleneman: ”Mitään syytä kuulonmenetykselle ei löytynyt”

Tommi Suonpäälle tuli äkillinen kuulonmenetys kesken ystävän synttäreiden, eikä oikean korvan kuulo ei ole palautunut ennalleen. ”Tämän kanssa nyt vain eletään.”

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Nykyään Tommi Suonpää arvostaa entistä enemmän omaa rauhaa. Bassoa hän pystyy soittamaan kotosalla. Oikeaan korvaan on jäänyt pysyvä kuulonalenema.

Tommi Suonpäälle tuli äkillinen kuulonmenetys kesken ystävän synttäreiden, eikä oikean korvan kuulo ei ole palautunut ennalleen. ”Tämän kanssa nyt vain eletään.”
Teksti:
Tiina Suomalainen

Imatralainen Tommi Suon­pää, 45, on puuhailut musiikin parissa koko ikänsä ja soittanut bassokitaraa useissa bändeissä. Silti hänen kuulonsa oli aina priima, eikä hän ole kärsinyt esimerkiksi tinnituksesta, jota on monilla muusikoilla.

Mikään ei ennakoinut sitä, mitä tapahtui helmikuussa 2022.

”Tajusin yhtäkkiä, että en kuule mitään”

”Olin ystävän 50-vuotissynttäreillä, kun tajusin yhtäkkiä, että en kuule mitään. Tai siis kuulin, mutta en saanut puheesta selvää, se oli epämääräistä puuroa. Oli tosi outo olo. Minua alkoi myös huimata niin kovasti, että oli lähdettävä tyttöystävän kanssa juhlista pois. Hyvä kun sain kavuttua portaat ylös.

Ajattelimme, että katsellaan tilannetta yön yli. Aamulla oikea korva oli edelleen kuuro ja siinä oli paineentunnetta. Pahinta oli kuitenkin huimaus, en kestänyt edes istuallani. Oli soitettava ambulanssi.

Ensihoitajat varmistivat, ettei kyseessä ole mikään akuutti aivo- tai sydänperäinen tapahtuma. Sitten minut vietiin Etelä-Karjalan keskussairaalaan.”

Sairaalassa neurologisia testejä ja diagnoosina äkillinen kuulonmenetys

”Sairaalassa minua tutkittiin ja tehtiin erilaisia neurologisia testejä. Sairaalasta päästyäni otettiin myös magneettikuvat työterveyshuollossa. Kaikki oli kunnossa.

Diagnoosiksi varmistui äkillinen kuulonmenetys. Kyseessä on sisäkorvaperäinen kuulon äkillinen heikkeneminen tai häviäminen toisesta korvasta. Mitään syytä kuulonmenetykselle ei löytynyt.

Olin sairaalassa viikonlopun yli tiistaihin asti huimauk­sen takia. Lääkäri selitti huimauksen johtuvan siitä, että kuuloelin ja tasapainoelin ovat lähellä toisiaan, joten jos toiseen tulee vaurio, se heijastuu yleensä toiseenkin.

Vaikka kuulo oli lähes mennyt toisesta korvasta, samaan aikaan kuuloni oli niin yliherkistynyt, että kun siivooja ­laski sairaalahuoneessa vettä, minusta tuntui kuin olisi pistetty sukkapuikolla korvaan. Kuulon herkistyminen johtuu sisäkorvavauriosta: kuuluvuusalue kapenee, ja hiljaisemmatkin äänet tuntuvat epämiellyttäviltä.”

”Olin varmaan aikamoinen näky, kun yritin pysyä pystyssä”

”Äkilliseen kuulonmenetykseen ei ole muuta hoitoa kuin kortisonikuuri, joka auttaa ­toipumisessa. Jäin kuuden viikon sairauslomalle sähköalan yrityksen työnjohdon tehtävistä. Sen jälkeen tein vielä kuukauden verran pelkkää etätyötä.

Huimaus jatkui pahana parisen kuukautta. Alussa jouduin ottamaan kotona kävellessä seinistä tukea. Minulle oli sanottu, että sohvan pohjalle ei kannata jäädä makaamaan, vaan tasapainoelintä pitää ärsyttää, jotta tasapaino alkaa palautua. Pyrin siis liikkumaan koko ajan.

Aika nopeasti lähdin ulos ja hiihtämäänkin. Pitihän sitä kokeilla. Yritin mennä pertsaa ja olin varmaan aikamoinen näky, kun yritin pysyä pystyssä. Suksista lähtevä kahina koski korviin.

Käyn säännöllisesti kuulokontrolleissa. Kuulen vioittuneella korvalla joitain alataajuuksia. Ne ovat kuitenkin niin matalia, että niillä ei ole käytännön elämässä merkitystä. Kaikki korkeammat taajuudet ovat leikkaantuneet pois.”

Raju kuulon alenema ja avuksi kuulolaite

”Osalla kuulonmenetys paranee itsestään, osalla se jää pysyväksi. Toivoin tietysti, että kuuluisin siihen joukkoon, jonka kuulo palautuu, mutta aika nopeasti kävi ilmi, että näin ei ole. Sain tänä vuonna kuulolaitteen, jossa on nyt 80 desibelin vahvistus. En siltikään kuule sillä hyvin, joten kuulonalenemani on aika raju.

Kuulolaitteen käyttö on edelleen harjoittelua ja sen kanssa eläminen vaatii totuttelua. Minulle on väläytelty sisäkorvaimplantin mahdollisuutta, mutta mitään ei ole luvattu. Se olisi huomattavasti parempi ratkaisu kuin kuulolaite.

Olen huomannut, että äänet väsyttävät. Työpäivän jälkeen en välttämättä jaksa enää lähteä ihmisten ilmoille. Olen aina tykännyt viettää aikaa myös omassa rauhassani ja nykyään tykkään siitä vielä enemmän.

Musiikkia pystyin aluksi kuuntelemaan vain kuiskausäänellä, ja soittohommat piti jättää kokonaan, koska kuulo oli niin yliherkistynyt. Viime kesänä kokeilin joitakin akustisia juttuja, mutta bändin kanssa en pysty vielä soittamaan.

Tasapaino on parantunut huomattavasti, eikä huimauskohtauksia ole ollut enää pitkään aikaan. Olin juuri päässyt pyöräilyn makuun, kun sairastuin, mutta toistaiseksi en ole pystynyt vielä pyöräilemään. Viime kesänä kokeilin ja lensin turvalleni.

Totta kai tämä harmittaa, mutta en ole jäänyt murehtimaan. Elämässä nyt vain tulee eteen juttuja, ja niiden kanssa oppii elämään. Monilla ihmisillä on paljon vakavampia ongelmia terveyden kanssa. Jos jotain, niin olen oivaltanut, kuinka tärkeä asia terveys on. Sen ottaa herkästi itsestäänselvyytenä.”

Voima­varani – Kirjat ja musiikki

© Jani Kautto

”Lataan akkuja lukemalla ja kuuntelemalla musiikkia. Erityisesti tykkään musiikkiaiheisista elämäkerroista. Musiikkia kuuntelen laidasta laitaan, popista heviin. Aiemmin minulla oli tapana kuunnella reippaalla volyymilla, mutta enää en voi tehdä niin. Jännää on se, että kuulovamman takia kuulen musiikin monona, en stereona.”

Lue myös: Muusikko Tumppi Varonen sai vertaistuesta apua tinnitukseen: ”Tein päätöksen, etten jää märehtimään vaivaa yksinäni”

Array
(
    [showAuthor] => 
    [hasCollapse] => 
    [initialOpen] => 1
    [panelTitle] => Lue Myös
)

Lue myös: Iida Heinämäen kuulo oli huono jo lapsena – Sisäkorvaistutteet toivat elämään äänet ja kuulokoira Vilho arkeen turvan

X