Björnin iholle nousi pelottavan näköisiä rakkuloita, joiden aiheuttaja löytyi omasta puutarhasta: ”Näytti kuin kehoni mädäntyisi”
Outojen rakkuloiden aiheuttaja löytyi pihalta ja näytti viattomalta. Kasvi ei tuntunut miltään, kun sitä kosketti.
Mooseksenpalavapensas kasvaa yhä Björn Törnrothin pihalla. Kasvissa on psoraleenia, joka herkistää ihmisen ihon voimakkaasti auringonvalolle.
Björn Törnroth, 53, ihmetteli jokakesäistä ihottumaansa. Hänen ihoonsa nousi rakkuloita, joiden syy jäi lääkärissä arvoitukseksi. Rakkulat eivät tehneet kipeää mutta näyttivät pelottavilta, kuin liha olisi alkanut pilaantua. Syksyksi ne aina paranivat.
Lopulta kesäihottuman aiheuttaja löytyi. Syy yllätti ja tuntuu Törnrothista yhä häkellyttävältä.
Outoja rakkuloita reisiin
”Kesällä, muutama vuosi sitten reisiini ilmaantui yhtäkkiä outoja rakkuloita. Vesikelloja nousi kämmenen kokoiselle alueelle, vähän kuin piiskan iskun muodossa. Myöhemmin vesikellot puhkesivat.
Kukaan ei käsittänyt, mistä rakkulat voisivat johtua. Ne kutisivat eivätkä oikeastaan tuottaneet kipua, mutta näyttivät ihan siltä kuin kehoni mädäntyisi. Mietin, että muutunko kohta zombiksi. Alkaako minusta seuraavaksi ryömiä ulos ruumismatoja?
Tuntui hassulta, että kukaan ei osannut sanoa, mistä kummallinen oireeni johtui.
Vähitellen rakkulat kuivuivat ja muuttuivat röpelöisiksi. Syksyyn mennessä ne olivat hävinneet, mutta seuraavana kesänä samanlaisia jälkiä ilmaantui uudestaan käsivarsiini.
Lääkärit eivät keksineet, mistä on kyse
Ensimmäisenä kesänä rakkuloita arveltiin vyöruusuksi. Ihottuma oli hiukan samannäköinen.
Terveyskeskuksessa tämä vaihtoehto suljettiin kuitenkin pois. Minulla ei myöskään ollut vyöruusulle ominaisia särkyjä. Lääkärit eivät keksineet, mistä olisi kyse, mutta määräsivät kortisonivoidetta, joka ei auttanut.
Kun toisena kesänä palovammoja tuli käsivarsiin, farmaseuttina työskentelevä vaimoni alkoi käydä läpi ihotautilääkäreiden ottamia kuvia ekseemoista eli ihottumista. Silloin vastaan tuli kuva täsmälleen samanlaisista rakkuloista kuin minulla.
Ihottumani aiheuttaja oli ollut kasvi, mooseksenpalavapensas. Sitä kasvaa monissa vanhoissa puutarhoissa. Meillä oli iso, reiteen saakka ulottuva mooseksenpalavapensas ihan pannuhuoneen ulko-oven vieressä, johon olin ilmeisesti pyyhkäissyt paljasta ihoani, kun olin mennyt ohi.
Oireet tulevat viiveellä
Mooseksenpalavapensas on fytofotodermatiitti eli jos kasvi hipaisee ihoa, ihokohta herkistyy auringonvalolle. Ei tarvita kuin pari minuuttia aurinkoa, niin joidenkin päivien kuluttua iholle alkaa nousta palovammoja.
Koska aikaa menee niin kauan, kasvia ja ihottumaa on pahuksen vaikea yhdistää toisiinsa. Kasvi ei myöskään tunnu miltään silloin, kun sitä koskettaa.
Puska oli kasvanut paikalla vuosikymmeniä, mutta talossa aiemmin asunut äitini ei ollut huomannut mitään. Toisaalta vasta minä ja vaimoni olimme puhkaisseet pannuhuoneeseen oven kasvin viereen. Aiemmin kenelläkään ei ollut erityistä syytä mennä kasvin lähelle.
Talvisin kuljemme pannuhuoneen ovesta usein, mutta silloin vaatteet suojaavat. Yleensä kesällä lämpökattilaa ei käytetä eikä pannuhuoneeseen mennä, joten pitää olla sattumien summa, että pensas teki tämän tempun. Olin touhunnut vähissä vaatteissa pannuhuoneella. Muistaakseni vein sinne puita tai huolsin jotain.
Lue myös: Atopiaa sairastava Matti: ”Ihottuma on vienyt minut pahimmillaan jopa sairaalaan”
Paraneminen kesti koko kesän
Kortisonivoide ei auttanut kunnolla rakkuloihin, vaikka sitä suositeltiin.
Muulla tavoin palovammaa ei oikeastaan voi hoitaa. Täytyy vain pitää rakkulat puhtaina ja odottaa, että oireet menevät ohi. Jotkut laittavat rakkuloiden päälle kosteita kääreitä, mutta me emme laittaneet.
Paraneminen kesti kummallakin kerralla koko kesän. Pikkuhiljaa rakkulat vain kuivuivat. Kävin uimassa ja saunassa normaalisti.
Jälkikäteen tajusin, että minulla oli ollut lieviä palovammoja pensaasta useita vuosia. Olin vain aina miettinyt, että mitä ihmeen jälkiä minulle ilmaantuu joka kesä näihin samoihin kohtiin kehoa. Pahimmat oireet tulivat kuitenkin noilla kahdella kerralla. Ajattelimme, että nyt tämä pitää selvittää, joten menin lääkäriin.
On jännää, että mystisen oireeni syy oli näin simppeli asia. Tuntuu kaukaa haetulta, että kukka oven vieressä polttaisi ihmisen. Samoin tuntuu ihmeelliseltä, että jokin hipaisee kehoa kevyesti ja yhtäkkiä monen päivän kuluttua kosketuskohtaan alkaa nousta kauheita jälkiä.
Suojavaatteet päälle
Emme ole tuhonneet syyllistä. Meillä on se sama puska yhä, se kun on niin nätti.
Siirsimme sen kuitenkin toiseen paikkaan. Se kukkii edelleen upeasti joka kesä.
Vaimolla oli hanskat ja suojavaatteet, kun hän siirsi pensasta, lisäksi oli syksy eikä aurinko paistanut.
Ihmiset tietävät hyvin siitä, että monet kasvit ovat myrkyllisiä syötyinä, mutta tällaisista kasveista puhutaan todella vähän. Näitä ei osata varoa eikä epäillä.
Keväisin minulle ilmestyy myös outoa ihottumaa peukalon ja etusormen väliin. Olen miettinyt, että ehkä senkin aiheuttaa jokin kasvi, sellainen, jota käyn keväisin koskemassa. En ole vielä keksinyt, mikä kasvi se voisi olla.”