FODMAP-ruokavalio auttoi Annikaa vuosia piinanneisiin vatsavaivoihin: ”Tiesin vihdoin tarkalleen, mitä voin syödä ja minkä verran”
Kun Annika Myllykoski pystyi syömään enää kanaa ja riisiä, hän lähti etsimään apua sinnikkäisiin vatsavaivoihinsa. FODMAP-ruokavalio auttoi parantamaan elämänlaatua enemmän kuin hän oli uskaltanut edes toivoa.
Vatsavaivat saivat Annika Myllykosken vaihtamaan rankat liikuntalajit rauhallisempaan liikkumiseen. Lapin erämaassa keho ja mieli lepäävät. © Vesa Tyni
Vatsavaivat tulivat Annika Myllykoskelle, 37, tutuiksi jo nuorena. Hän harrasti ratsastusta, ja varsinkin stressaavien kilpailujen aikaan vatsa meni helposti sekaisin.
”Pärjäsin oikuttelevan vatsan kanssa kuitenkin hyvin. Isän puolen sukulaisista moni on herkkävatsainen, ja ajattelin, että se vain sattuu olemaan suvussa kulkeva ominaisuus.”
Vatsavaivat tulivat ja menivät omaa tahtiaan monta vuotta. Yhdeksän vuotta sitten asiat muuttuivat radikaalisti: Annikan rakas pikkuveli kuoli yllättäen, ja vain vähän myöhemmin Annika erosi miehestään. Eroa seurasi muutto uudelle paikkakunnalle.
”Elämä tuntui niin rankalta, että pystyin selviytymään vain pitämällä itseni jatkuvasti kiireisenä.”
Annika pakeni surua rankan liikunnan avulla. Hän harrasti kuntosalilla käyntiä, pyöräilyä ja juoksua lähes päivittäin.
Juoksulenkille hän saattoi lähteä vielä kymmenen aikaan illalla, kun lapset olivat menneet nukkumaan. Samaan aikaan hän noudatti urheilijoille suunniteltua tiukkaa ruokavaliota.
”Matalatehoinen ja kehoa rauhoittava liikunta sekä rento syöminen puuttuivat elämästäni kokonaan. Halusin tehdä asiat täysillä.”
Annika sai myös päähänpinttymän pudottaa painoa. Hän ei ollut ylipainoinen mutta ajatteli, että olisi onnellisempi, jos pystyisi pudottamaan neljä kiloa.
”Tavoittelin mahdollisimman urheilullista ulkonäköä.”
Annika oli jo pitkään haaveillut liikunta-ja hyvinvointialan töistä. Vuotta myöhemmin hän jätti parturi-kampaajan työnsä ja alkoi opiskella liikunnanohjaajaksi ja personal traineriksi.
Annika alkoi syödä vielä entistäkin tiukemmin kellon ja tarkkojen ruokavalio-ohjeiden mukaan. Syömisestä tuli suoritus, jonka piti palvella vain solakampaa päämäärää.
Pian Annika joutui kuitenkin huomaamaan, että hän oli ajautunut umpikujaan. Kova treenaaminen ja ruokavalion rajoittaminen eivät parantaneet hänen oloaan lainkaan. Päinvastoin, hänen vatsansa toimi huonommin kuin koskaan aikaisemmin.
Kivut alkoivat piinata
Aluksi Annikan vatsaa vain pisteli silloin tällöin. Vähitellen pistely muuttui kipukohtauksiksi ja myöhemmin jopa tunteja kestäviksi vatsakivuiksi.
”Vatsassani saattoi tuntua siltä kuin joku olisi pyörittänyt siinä puukkoa. Välillä taas tunsin valtavaa poltetta ja korvennusta ruokatorvessa.”
Annikan vatsa oli myös jatkuvasti löysällä. Hätä saattoi yllättää niin nopeasti, että kotoa lähtiessään Annika joutui jatkuvasti tarkkailemaan, missä oli lähin vessa.
Ripulin takia Annika rajoitti ruokavaliotaan vielä entistä enemmän. Lopulta jäljellä oli enää hyvin vähän sopivia ruokia: kanaa, riisiä ja kaurapuuroa.
Vatsavaivoista huolimatta Annikan paino nousi 16 kiloa yhden ainoan vuoden aikana. Entinen pirteä ja tehokas Annika tuntui samalla hävinneen kokonaan.
”Elämäni oli niin kuormittunutta ja rajoittunutta, että siitä katosi kokonaan ilo.”
Diagnoosin saaminen pitkittyi
Kun vatsavaivat haittasivat elämää päivittäin, Annika varasi ajan terveyskeskuslääkärille. Hän sai lähetteitä moniin eri tutkimuksiin ja erikoislääkäreille, mutta vatsavaivojen syytä ei löydetty.
Turhautuneena Annika päätti varata ajan yksityiselle urheilulääkärille, joka oli erikoistunut myös sisätauteihin.
”Lääkäri kuunteli minua kiirehtimättä ja keskeyttämättä. Sen jälkeen hän totesi, että todennäköisesti vaivojeni taustalla oli pitkään jatkunut kova stressi, joka oli saanut kehoni sekaisin.”
Annika sai lähetteen uusiin tutkimuksiin, joiden perusteella hänellä todettiin raudan puute ilman anemiaa ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Niitä alettiin heti hoitaa lääkkeillä.
Lisäksi hänellä todettiin krooninen mahatulehdus, joka sai hänet myöhemmin hakeutumaan Nummelan terveysasemalle jatkotutkimuksiin. Siellä hänellä diagnosoitiin IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä.
”Diagnoosien myötä oivalsin, että minun on pakko oppia ottamaan elämässäni rennommin ja harrastamaan rauhallisempaa liikuntaa.”
Kiinnostus ravitsemukseen heräsi
Annika oli jo pitkään ollut kiinnostunut ravitsemuksesta. Ammattiaan varten hän opiskeli Itä-Suomen avoimessa yliopistossa urheiluravitsemusta.
IBS-diagnoosi herätti hänessä halun selvittää, voisiko vaivaa hoitaa ruokavaliolla. Sen takia hän alkoi lukea IBS:n hoitoon perehtyneen ravitsemusterapeutin Leena Putkosen kirjoittamia kirjoja.
”Kun tietoni ravitsemuksesta kasvoi, ymmärsin, että olin itse vahingossa pahentanut omaa tilannettani kaventamalla syömisiäni liikaa.”
Vuosien mittaan Annika oli jättänyt ruokavaliostaan pois muun muassa raa’at kasvikset, kasviproteiinit ja sitrushedelmät.
Vähitellen hän alkoi laajentaa ruokavaliotaan tietoisesti. Ajankohta oli mitä parhain, sillä hän oli juuri lähdössä kuukaudeksi Espanjaan tekemään etätöitä.
”Menin torille ja ostin erilaisia värikkäitä hedelmiä, kasviksia ja siemeniä, joita en ollut syönyt vuosiin. Halusin kokeilla, mitä kaikkea vatsani kestäisi.”
Annikan yllätykseksi vatsa ei kiukustunut juuri mistään etelän auringon alla. Kun hän oli poissa arkirutiineista ja rentoutunut, ruoansulatus toimi hyvin.
Annika haluaa syödä rennosti mutta hyvin. © Vesa Tyni
FODMAP-ruokavalio auttoi
Vatsavaivat eivät kuitenkaan häipyneet kertaheitolla. Kotimaassa arjen kiireessä ne saattoivat taas ilmestyä täysin yllättäen ja vähän ajan kuluttua kadota itsestään.
”Aloin miettiä, voisiko vatsavaivoja hoitaa vielä jollakin tavalla.”
Annika päätti ilmoittautua mukaan Leena Putkosen luennolle, jonka aiheena oli IBS-oireilu ja suoliston hyvinvointi. Annika paloi halusta ymmärtää suolistoasioita entistä paremmin.
”Yllätyin, kun kuulin, miten paljon muutkin kuin ravitsemusasiat vaikuttavat suoliston hyvinvointiin. Muun muassa stressinhallinnalla ja hyvällä nukkumisella on iso merkitys.”
FODMAP-ruokavalio kuulosti Annikan mielestä aluksi laajalta ja työläältä. Hän ei halunnut lähteä opiskelemaan sitä omin päin.
”Ilmoittauduin myöhemmin mukaan Leenan nettikurssille, sillä halusin tehdä asiat ohjatusti ja oikein. Se oli minulle iso askel, sillä olin aina yrittänyt pärjätä elämässä yksin.”
Avun ottaminen vastaan kuitenkin kannatti. Annika sai selkeät ohjeet, mitä hänen piti karsia ruokavaliostaan, jotta vatsa rauhoittuisi.
Karsiminen listan avulla tuntui hänestä helpolta.
”Vei kuitenkin kuusi viikkoa ennen kuin vatsani rauhoittui ja ripuli hävisi kokonaan. Suolistoni oli siis ollut todella huonossa kunnossa.”
Karsintavaiheen jälkeen alkoi altistusvaihe. Annika kokeili FODMAP-ärsykeryhmä kerrallaan, miten hänen vatsansa reagoisi niihin.
Ensimmäisenä päivänä testattavaa hiilihydraattia syötiin vain pieni määrä, toisena hieman enemmän ja kolmantena taas hieman edellistä enemmän. Kokeilun sai päättää heti, jos siitä seurasi vatsavaivoja. Annika alkoi kokea todellisia ahaa-elämyksiä.
”Huomasin, että eniten minulla aiheuttivat oireita mango, mustaherukat ja sipuli. Olin syönyt niitä kaikkia päivittäin, eikä minulle ollut missään vaiheessa tullut mieleen, että ne voisivat aiheuttaa oireita.”
Sen sijaan usein vatsavaivoja aiheuttavat ruis, vehnä ja kasviproteiinit sopivat Annikalle melko hyvin. Hän oli siis tietämättään karsinut monen vuoden ajan ruokavaliostaan aivan vääriä ruokia.
”Testaus oli avartavaa ja yllättävää. Siitä seurasi valtava helpotuksen tunne. Tiesin vihdoin tarkalleen, mitä voin syödä ja minkä verran.”
Annika kokkaa erityisen mielellään ulkona avotulella. © Vesa Tyni
Unelma toteutui elämänmuutoksen myötä
Neljä vuotta myöhemmin moni asia on muuttunut Annikan elämässä. Kun hän aamulla avaa silmänsä ja katselee ulos ikkunasta, ympärillä levittäytyy jylhä Sallatunturi Itä-Lapissa. Siitä hän ei olisi osannut edes unelmoida muutamaa vuotta aikaisemmin.
”Kun vatsa vihdoin rauhoittui, asiat loksahtivat kohdilleen elämässäni. Päätin, että oli aika toteuttaa unelmia. Yksi suurista unelmistani oli paikkariippumaton työ. Voin asua melkein missä päin maailmaa tahansa.”
Kaksi Annikan vanhinta lasta asuu jo omillaan. Nuorin käy koulua Nummelassa mutta viettää kesän äidin luona Sallassa. Töitä Annika tekee etänä tai tapaamalla asiakkaita ulkona luonnossa. Vapaa-aikana hän käy vaeltamassa, polkujuoksemassa tai joogaamassa.
”Olen huomannut, että rauhallinen liikunta auttaa pitämään vatsani hyvässä kunnossa.”
Syömisestä on tullut taas helppoa ja nautinnollista. Annika pyrkii syömään päivittäin kasvispainotteisesti mutta sallivasti. Retkille tunturiin hän saattaa ottaa valurautapannun mukaan ja paistaa lettuja ja leipäjuustoa.
”Pidän ruokavalion mahdollisimman laajana ja karsin vain pahimpia vatsavaivojen aiheuttajia.”
Oikotietä onneen ei ole kuitenkaan ollut. Tiedon etsimiseen ja sisäistämiseen sekä elämäntapojen muuttamiseen on mennyt seitsemän vuotta.
”Matka on ollut pitkä, mutta se on ehdottomasti kannattanut. Viime vuodenvaihteessa oivalsin, että kehoni on vihdoin täysin toipunut uupumuksesta.”
Annika Myllykoski oli jo pitkään unelmoinut paikkariippumattomasta työstä. Kun vatsavaivat paranivat, hän päätti toteuttaa unelmansa. Kesäkuussa hän muutti Sallaan Itä-Lappiin. © Vesa Tyni
Suuri osa Annikan vapaa-ajasta kuluu kansallispuistoissa retkeillessä. © Vesa Tyni
Älä karsi liikaa
Kun toiminnalliset vatsavaivat alkavat vaivata, tyypillinen virhe on lähteä karsimaan ruokavaliota liian paljon. Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen kertoo, että rajusti karsittu ruokavalio voi tuoda hetken helpotuksen, mutta ajan myötä se johtaa yleensä lähtötilannetta vaikeampiin vatsaoireisiin. Yksipuolinen ruokavalio nimittäin heikentää suoliston mikrobiston koostumusta.
”Suoliston mikrobien tehtävänä on auttaa ruoansulatuksessa. Jos mikrobisto köyhtyy ja yksipuolistuu, ruoan pilkkominen vaikeutuu entisestään.”
Satunnaisista vatsavaivoista kärsivien kannattaa kiinnittää ensimmäisenä huomiota elintapoihin. Suolisto kaipaa monipuolista ruokaa ja säännöllistä ateriarytmiä toimiakseen hyvin. Lisäksi se tarvitsee säännöllistä liikuntaa.
”Istumatyötä tekevien kannattaa tauottaa istumista säännöllisin väliajoin. Se vaikuttaa suoraan suoliston toimintaan.”
Suolisto reagoi herkästi myös stressiin ja kiireeseen. Ilman riittävää palautumista se ei pysty toimimaan ihanteellisesti.
Jos vatsavaivat eivät elintapamuutosten jälkeenkään vielä hellitä, apua voi saada FODMAP-ruokavaliosta. Se kannattaa kuitenkin toteuttaa ravitsemusterapeutin avulla.
FODMAP-hiilihydraateissa on monia eri ryhmiä, joihin ihmiset reagoivat yksilöllisesti. Olennaista on löytää juuri itselle vältettävät ruoka-aineet.
”Vältettävät ruoat löytyvät altistusvaiheen avulla. Yleensä niitä ei ole kauhean paljon”, Putkonen kertoo.