Elokuva-arvio: Äärivasemmisto pilkan kohteena kotimaisessa Sankari kuin sankari -satiirissa –Tekijän poika ryhtyi taistolaiseksi

Poliittisen historian harrastaja saattaa saada juonellisesti hatarasta Sankari kuin sankari -satiirista jotakin irti.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Poliittisen historian harrastaja saattaa saada juonellisesti hatarasta Sankari kuin sankari -satiirista jotakin irti.
Teksti:
Jussi Karjalainen

Hannu Lemisen satiiri Sankari kuin sankari on juonellisesti hatara, mutta se tarjoaa ainakin poliittisen historian harrastajille poikkeuksellisen paljon rekisteröitävää.

Missään muussa elokuvassa ei ole näin runsaasti satiirisia tölväisyjä sodan jälkeen nousseesta äärivasemmistosta, joka yritti eri tavoin kyykyttää porvaristoa.

Leipomonjohtaja Kassisen (Uuno Laakso) perhe ja työläiset luulevat tämänkin joutuneen lusimaan mustan pörssin hommista. Tosiasiallisesti johtaja lähtee ihastuksensa Mirjan (Liisa Tuomi) laulukeikalle Aulangolle.

Arvostelijoista elokuva jäljensi lakkautetun Punainen mylly -revyyn huulenheittoa kommunisteista, mutta kirjoittaja, jäyhä elokuvantekijä Ilmari Unho, on vitseissään yllättävän hauska. Se ei estänyt hänen poikaansa, näyttelijä Turo Unhoa, kehittymästä kovaksi taistolaiseksi.

**

Sankari kuin sankari, keskiviikko 27.3. klo 13.05, tv1

X