F-19, Ruotsalaislaivue Suomen puolesta -dokumentti tarjoaa vähemmän käsitellyn näkökulman talvisodasta

F-19 oli ruotsalainen lentokonelaivue, joka taisteli Suomen puolella talvisodassa. Kolmiosainen dokumentti kertoo yksikön tarinan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Yksi dokumentin hyveistä on, ettei se takerru liiaksi dramatisointeihin vaan etenee sujuvasti asiasta toiseen. © Yle Kuvapalvelu

F-19 oli ruotsalainen lentokonelaivue, joka taisteli Suomen puolella talvisodassa. Kolmiosainen dokumentti kertoo yksikön tarinan.
Teksti: Henri Waltter

”Suomen asia on meidän.”

Tämä oli yleinen käsitys Ruotsissa, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen talvella 1939. Mitään virallista sopimusta maiden välillä ei ollut, mutta tuhannet ruotsalaiset ilmaisivat halunsa auttaa läntistä naapuria, jonka kokivat veljeskansakseen.

F-19 oli ruotsalainen lentokonelaivue, joka taisteli neuvostojoukkoja vastaan Pohjois-Suomessa. Ruotsin television tuottama kolmiosainen sarja kertaa yksikön tarinan, johon kuuluu niin sankaritekoja kuin kovia kohtaloitakin.

Ruotsalaisten vapaaehtoisten osuus ei toki ollut sodan lopputuloksen kannalta ratkaiseva, mutta merkittävä. F-19-laivueen ansiosta suomalaiset kykenivät siirtämään Pohjois-Suomesta viisi pataljoonaa sotilaita Karjalan kannakselle, jossa käytiin kovimmat taistelut. Edelleenkin ruotsalaislaivueen muistoa kunnioitetaan laskemalla seppele vuosittain muistokivelle Rovaniemellä.

Erilaisia kohtaloita

Monet lentäjistä kokivat kohtaloista raskaimman. He syöksyivät taistelun tuoksinnassa koneensa kanssa maahan ja tuhoutuivat. Toisenlaisiakin kohtaloita oli. Nuoret lentäjät Arne Ljung ja Per Stender selvisivät maahansyöksystä ja joutuivat neuvostojoukkojen vangeiksi.

Heitä kuulusteltiin ja kidutettiin, ja lopulta heidät pakotettiin allekirjoittamaan paperi, jossa he lupautuivat toimimaan Neuvostoliiton vakoilijoina. Miehet vapautettiin heti talvisodan jälkeen, ja he marssivat suoraan ruotsalaisten viranomaisten luo. Luottamus ei kuitenkaan palautunut hetkessä, vaan Ljungia ja Stenderiä pidettiin vielä pitkään kaksoisagentteina. Heidän maineensa puhdistuivat kunnolla vasta vuosia sodan jälkeen.

Ruotsin armeijalle F-19:n merkitys on ollut suuri. Laivueen lentäjät toimivat sodan jälkeen uusien taistelupilottien kouluttajina, ja 1960-luvulla he olivat johtavissa asemissa maan ilmavoimissa. Heidän Suomesta saamansa sotakokemus vaikutti merkittävästi Ruotsin ilmavoimien kylmän sodan aikaiseen doktriiniin eli oppijärjestelmään.

Taiten leikattu dokumentti

Dokumentti on taiten leikattu. Se koostuu lähinnä asiantuntijahaastatteluista ja näitä osuvasti täydentävistä arkistopätkistä. Kerronta etenee tiiviisti. Mitään tapahtumaa ei jäädä liiaksi dramatisoimaan vaan asiasta hypätään sujuvasti toiseen.

Asiantuntijoina ääneen pääsevät muun muassa suomalainen ilmailuhistorioitsija Carl-Fredrik Geust ja Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander. Myös itse veteraanit pääsevät ääneen, mutta heidän haastattelunsa on lainattu toisesta, 80-luvulla ilmestyneestä dokumentista.

Arkistopätkistä iso osa on uudelleen värisävytetty. Näin vanhoihin filmeihin on saatu uutta eloisuutta. Vuosikymmenien takaiset tukholmalaiset katunäkymät tai kuvat rintamalta ovat käsinkosketeltavasti läsnä. Animaatiot täydentävät tilanteita, joista ei arkistomateriaalia löydy.

F-19, ruotsalaislaivue Suomen puolesta tarjoaa ennen kaikkea mielenkiintoisen, vähemmän käsitellyn näkökulman talvisotaan. Dokumentti ei ole pelkästään kehuva. Se osoittaa kritiikkinsä Ruotsin toisen maailmansodan aikaiseen linjaan, joka ei antanut ruotsalaislentäjien uhrauksille tarpeeksi arvoa.

F-19, Ruotsalaislaivue Suomen puolesta, maanantai 31.7. klo. 20.00, TV1

X