Suru ja minä -keskusteluohjelma syventyy surun olemukseen
Ruotsalaistoimittaja Claes Elfsberg käsittelee surua ja menetyksiä kaksiosaisessa Suru ja minä -keskusteluohjelmassa.
© Klara Furegård/Yle
Suru on henkilökohtainen asia, mahdoton määritellä mitenkään yhteismitallisesti. Joku haluaa käsitellä suuria menetyksiään yksin, toiset saavat helpotusta tuntojen jakamisesta yhteisöissä tai kohtalotovereiden kesken. Monet mieltävät luonnottomaksi järjestykseksi sen, jossa vanhemmat hautaavat lapsiaan.
Ruotsalaisen tv-toimittajan Claes Elfsbergin kolmekymppinen tytär kuoli aivoihin levinneeseen syöpään. Isä piti viime hetkillä lastaan kädestä kiinni. Kaksiosaisessa keskusteluohjelmassa Elfsberg pohtii surun olemusta, tapaa muita menetyksen kokeneita ynnä asian työssään kohtaavia ammattilaisia terapeuteista hengen väkeen.
Suru ja minä -keskusteluohjelman avausjaksossa pohditaan myös hyvästijätön seremonioiden tärkeyttä. Toisessa osassa Elfsberg kohtaa ikätoverin, jonka tytär menehtyi traagisessa tapaturmassa: polveen tunkeutuneet sirpaleet katkaisivat kaksi valtimoa, ja nainen kuoli parissa minuutissa verenhukkaan. Hänen isänsä on löytänyt ymmärrystä tunteilleen ja surulle yleensä evoluutiobiologiasta ja aivotutkimuksesta.
Suru ja minä, ke 2.6. klo 18.30, Teema & fem