Kotimaa Kosovo-Suomi: Hetemaj'n perhe on malliesimerkki siitä, miten pakolaiset voivat kotoutua uuteen kulttuuriin

Kosovosta Suomeen vuonna 1992 tulleen Hetemaj’n perheen lapsien tarina on kannustava esimerkki integraation mahdollisuuksista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Hetemaj’n perheen äiti Emine (vas.) ja lapset Perparim, Fatbardhe, Mehmet ja Fatlume kertovat, minkälaista on elää kahden kulttuurin puristuksessa.

Kosovosta Suomeen vuonna 1992 tulleen Hetemaj’n perheen lapsien tarina on kannustava esimerkki integraation mahdollisuuksista.
(Päivitetty: )
Teksti: Matti Rämö

Jugoslavian hajoamissodat järkyttivät Euroopan rauhaa 1990-luvun alussa. Serbinationalistien myyttisiin mittoihin kohottama Kosovo Poljen vuoden 1389 taistelu sai serbit pitämään autonomian vuonna 1974 saanutta Kosovoa omanaan.

Tulenarka yhdistelmä teki Kosovosta yhden Jugoslavian sodan sitkeimmistä kriisipesäkkeistä. Taistelut ajoivat satojatuhansia Kosovon albaaneja pakolaisiksi. Tuhatkunta heistä päätyi 1990-luvun alussa Suomeen.

Tulijoiden joukossa oli myös Hetemaj’n perhe: Emine ja Miftar sekä heidän neljä pientä lastaan Fatlume, Fatbardhe, Perparim ja Mehmet.

Olli Laineen dokumentti Kotimaa Kosovo-Suomi käy läpi Kosovon pakolaisuuden symboliksi nousseen perheen vaiheet. Haastatteluissa hahmottuvat kahden kulttuurin kanssa elämisen suuret ja pienet haasteet.

Kahden kulttuurin haasteet

Hetemaj’t saivat ensikosketuksen uuteen kotimaahansa oululaiseen mielisairaalaan järjestetyssä väliaikaismajoituksessa. Fatbardhe muistaa yhä ensimmäisten päivien itkun, Mehmet pakolaisuudesta ilkkuneet huudot.

Laine pitää katseen tiiviisti Hetemaj’den kokemuksissa. Arkisten askareiden päälle leikatuissa pohdinnoissa yksityisestä kasvaa hiljalleen yleistä.

Arkistoista kaivetut haastattelut konkretisoivat kerrottuja muistoja. Hetemaj’n perheestä on vuosien varrella syntynyt rikas seuranta-aineisto, joka antaa harvinaisen mahdollisuuden tarkastella ingraatioprosessin pitkää kaarta.

Myös dokumenttia on kuvattu ajan kanssa ja se näkyy materiaalin monipuolisuutena. Mittakaavaa kasvattavat matkat Italiaan ja Kosovoon.

Lapset kasvattajina

Kulttuurinen loikka on vaatinut Kosovon muslimeilta sopeutumista. Suomalainen juomakulttuuri ei lakkaa hiertämästä Emineä. Korkeasti koulutetut ja liberaalit vanhemmat eivät kuitenkaan ole yrittäneet kasvattaa lapsiaan tynnyrissä, vaan kannustaneet ottamaan uusista mahdollisuuksista kaiken irti.

Lapset ovat ottaneet neuvosta vaarin. Kaikille samat säännöt asettava urheilu on tarjonnut ensin yhteisön ja sitten ammatin maajoukkuetason pelaajiksi kypsyneille Perparimille ja Mehmetille. Vuoden pakolaisnaiseksikin valittu Fatbardhe on noussut mielipidevaikuttajaksi ja kokoomuksen kaupunginvaltuutetuksi.

Isosisko Fatlume arvelee lasten kasvattaneen vanhempia uuden kotimaan tavoille enemmän kuin toisin päin. Vanhempien vastuulle on jäänyt lähtökulttuurin perinteiden opettaminen lapsille sitomatta näitä niiden vangiksi.

Lopputulos näyttää integraation riemuvoitolta. Hetemaj’den lapset kertovat luontevasti uudesta ja vanhasta kulttuurista rakennetuista identiteeteistä, joissa ylpeys omista juurista yhdistyy eteenpäin katsovaan elämänasenteeseen.

Dokumenttiprojekti: Kotimaa Kosovo-Suomi, ma 28.5. klo 21.30 TV1

X