Rintasyöpä oli sokki – Pirkko Mannola kehuu suomalaista rintasyöpähoitoa: ”Pelkoni kaikkosivat hyvässä hoidossa”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Pirkko Mannola uskoo kantaneensa positiivista elämänasennetta pikkutytöstä asti. ”Taidan olla synnynnäinen blondi, joka unohtaa ikävät asiat helposti. En koskaan jää rypemään murheisiin.”
Pirkko Mannola uskoo kantaneensa positiivista elämänasennetta pikkutytöstä asti. ”Taidan olla synnynnäinen blondi, joka unohtaa ikävät asiat helposti. En koskaan jää rypemään murheisiin.” © Sampo Korhonen/Otavamedia
Kun Pirkko Mannolalla todettiin vajaat pari vuotta sitten rintasyöpä, hän päätti jatkaa elämää niin kuin ennenkin. Positiivinen mieliala pysyi yllä, kun hän ajeli vuorotellen sädehoitoihin ja elokuvan kuvauksiin.

Näyttelijä Pirkko Mannola oli ihmeissään kummallisen mustelman vuoksi. Se oli ilmestynyt vasempaan rintaan, ihan yllättäen. Juuri joogatunnille menossa ollut Pirkko havaitsi sen pukiessaan urheiluliivejä ylleen. Mustelman alla tuntui pieni muhkura, patti.

Oli tammikuu 2019. Pirkko arveli töytäiseensä rintansa johonkin. Hän kiiruhti joogatunnille, mutta ”se perkeleen patti” jäi vaivaamaan mieltä.

Hän mainitsi asiasta avopuolisolleen Göran Stubbille, 85, joka huolestui. Myös luottoystävä Raili Hulkkonen totesi puhelimessa topakasti, että lääkäriin äkkiä.

Pirkko pyöritteli asiaa pari päivää ja soitti lopulta gynekologilleen, joka patisti viipymättä tutkittavaksi. Vastaanottohuoneessa lääkäri tiesi heti rinnan nähtyään: se oli rintasyöpää.

Vaikka nopea diagnoosi oli dramaattinen, Pirkko arvosti lääkärin suoruutta.

”Tietysti tieto oli sokki. Ensimmäisenä mieleen tuli, että tähänkö tämä elämä loppui. Silti oli parempi saada heti huono uutinen kuin jäädä odottamaan epävarmuudessa”, Pirkko Mannola kertoo.

Pirkko kiiruhti parkkipaikalle, jossa Göran odotti puolisoaan. Autossa tuli itku.

Tuuri pelasti aikapommilta

Syöpä tuntui sanana pahalta. Pirkon isä menehtyi sarkoomaan, eli suun ja nielun alueen syöpään, maaliskuussa 1957 – siis vuotta ennen kuin Pirkosta kruunattiin Miss Suomi.

”Isä oli voimistelija ja liikunnanopettaja, hyväkuntoinen mies. Alkuun hän yritti juosta sairaalan käytävillä, mutta syöpä vei hänet kolmessa viikossa alle viisikymppisenä.”

Mutta silloin lääketiede ei ollut niin pitkällä kuin nyt.

Pirkko ohjattiin hoitoon nopeasti. Jo kahden viikon kuluttua diagnoosista hänet leikattiin Kirurgisessa sairaalassa. Hieman alle sentin mittainen kasvain poistettiin.

”Onneksi kasvain oli vasta esiaste, eikä ehtinyt levittää etäispesäkkeitä. Valtavan hyvä tuuri. Se olisi jäänyt muhimaan ja ollut kuin aikapommi, jos en olisi löytänyt sitä itse.”

Leikkauksessa Pirkon rinta saatiin säästettyä kokonaan, vain kasvain poistettiin. Lisähoidoksi määrättiin 15 kertaa sädehoitoa.

”Se oli suuri helpotus, koska olin pelännyt sytostaatteja ja sitä, ettei kroppani kestäisi niitä. Totta kai pohdin myös sitä, lähtevätkö hiukseni tai menetänkö rintani. Ne ovat naiselle aina merkityksellisiä asioita, vaikka terveys onkin se kaikkein tärkein.”

Pirkko pääsi kotiin jo samana iltapäivänä aamun leikkauksen jälkeen. Kotiuttamista odottaessaan hän joogasi sairaalasängyllä.

Huumori helpotti

Toipuminen oli nopeaa. Pari viikkoa leikkauk­sen jälkeen Pirkko Mannola palasi joogatunneille.

Arkeen paluuta helpotti myös se, että Täydellinen joulu -elokuvan kuvaukset olivat tuolloin käynnissä Jollaksessa. Tunnollisena näyttelijänä Pirkko kantoi huolta siitä, miten saisi hoidettua roolityönsä kunnialla. Mutta ohjaaja Taru Mäkelällä riitti ymmärrystä, olihan hän itsekin sairastanut syövän. Aikatauluja soviteltiin: jos kuvaukset olivat aamulla, Pirkko sai sädehoitoa illalla. Jos elokuvaa tehtiin illalla tai yöllä, Pirkko kävi hoidoissa aamulla.

Vaikka Pirkko vaikeni sairaudestaan lähipiiriään lukuun ottamatta, elokuvan työryhmälle hän kertoi tilanteesta.

”Työyhteisön tuki oli aivan uskomatonta. Se auttoi minua suunnattomasti. Iloisen filmin tekeminen puolihullulla porukalla oli parasta, mitä kohdalleni saattoi osua.”

Välillä tuotantoyhtiön auto kuskasi hänet kuvauspaikalta sädehoitoklinikalle ja takaisin.

”Aina lähtiessäni hihkaisin kollegoille, olisiko muita tulijoita syöpäklinikalle. Huumori helpotti vaikean asian käsittelyä.”

Kun Pirkko joutui yhtenä päivänä olemaan poissa kuvauksista, näyttelijä Aku Hirviniemi lähetti perään huolestuneita viestejä.

”Nuoremmat näyttelijät paapoivat minua ihanasti. He kyselivät, olenko juonut tarpeeksi vettä ja kertoivat heti, jos jossain oli vapaa punkka huilaamista varten.”

Juuri työ piti Pirkon kiinni elämässä ja auttoi selviämään sairastumisen aiheuttamasta henkisestä kuormituksesta.

”En jäänyt rypemään sairastumistani, vaan annoin palaa.”

Lue myös: Göran Stubb ja Pirkko Mannola eivät unelmoi eläkkeelle jäämisestä – ”Onneksi Jenkeissä ei ole samanlaista ikärasismia kuin Suomessa”

Vertaistukea syöpäsairailta naisilta

Sädehoitoklinikan odotushuoneessa tunnelma oli Pirkon yllätykseksi iloinen ja avoin. Toisilleen tuntemattomat ihmiset laskivat välillä raakaakin leikkiä. Toisinaan vertailtiin, monesko sädehoitokerta kullakin oli.

”Sain valtavasti vertaistukea muilta syöpäsairailta naisilta. Osan kohtalo oli huonompi: heidän sairautensa oli edennyt pidemmälle. Juttuseuraa löytyi aina, ja syöpää käsiteltiin avoimesti. Osaston odotustilassa sain nähdä, miten sitkeitä me naiset osaamme olla.”

Erityisen kiitollinen Pirkko Mannola on saamansa hoidon loistavasta tasosta.

”Se oli äärettömän tehokasta jo alusta lähtien: lääkärit ja hoitajat olivat asiantuntevia ja taitavia. Kaikki paperit toimitettiin minulle heti, ajat varattiin puolestani ja minut ohjattiin oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan. Sairastaminen tehtiin valtavan helpoksi.”

Pirkon kokemuksen mukaan rintasyövän hoito on Suomessa ensiluokkaista.

”Syöpäosaston odotustilassa sain nähdä, miten sitkeitä me naiset osaamme olla.”

”Pelkoni kaikkosivat hyvässä hoidossa. Tunsin että minusta pidetään hyvää huolta. Sain parantua luottavaisin mielin.”

Onni oli sekin, että hänen annettiin sairastaa kaikessa hiljaisuudessa.

”Syöpäsairaalassa minut tunnistettiin, mutta kukaan ei vuotanut sairastumistani julkisuuteen. Olen kiitollinen kohtaamastani hienotunteisuudesta ja solidaarisuudesta.”

Smoothieita ja kuskailua

Sädehoidot päättyivät vuosi sitten maaliskuussa. Jälkitarkastuksessa lääkäri lausui sanat, jotka ovat piirtyneet Pirkon mieleen: ”Et ole enää syöpäpotilas.”

Görän istui vastaanotolla Pirkon tukena. Helpotus oli valtava, itkun paikka.

Kontrolleja jatketaan viiden vuoden ajan.

”Tietysti tapahtunut pysäytti ja pelästytti. Olin ajatellut, että rintasyöpä ei enää tulisi tämänikäiselle ihmiselle, vaan olisi nuorempien naisten tauti.”

Voisi kuvitella, että vakava sairastuminen olisi saanut Pirkon pohtimaan enemmän elämän rajallisuutta. Niin ei kuitenkaan käynyt.

”Mietin ikäviä asioita yleensä vain hetken ja jatkan sitten eteenpäin. Olen aina ollut hetken lapsi, enkä ryve sairauksissa tai suruissa. Tärkeintä on jatkaa elämää ja nauttia siitä. Pahinta olisi se, että en enää uskaltaisi elää.”

Niin Pirkko Mannola ajatteli jo silloin, kun hänelle tehtiin kahden suonen pallolaajennus sydämeen vuonna 2013, kun hän sai yllättäen sydäninfarktin itsenäisyyspäivänä. Operaation jälkeen sydän on voinut mainiosti.

”Silloin ajattelin saaneeni leikkauksen jälkeen lisävuosia elämääni. Nyt sain uudestaan lisäaikaa.”

Pirkko Mannola joogaa

Pirkko innostui joogasta jo 60-luvulla ja harrasti pitkään voima- eli astanga-joogaa. Vanhemmiten hän innostui rauhallisesta yin-joogasta. © Sampo Korhonen/Otavamedia

Sydänoperaation aikaan Pirkko eli yksin, sillä puoliso Åke Lindman oli menehtynyt maaliskuussa 2009. Nyt Pirkko on ollut Göranin kanssa neljä vuotta.

”Göran oli aivan ihanasti tukenani koko ajan. Hän kuskaili minua ja oli läsnä. Miten voikaan toinen ihminen ymmärtää ja osata sanoa oikeita asioita juuri oikeina hetkinä?”

NHL:n Central Scoutingin European -toimiston johtajana ja kykyjen etsijänä työskentelevä Göran on Pirkon mukaan luontainen huolehtija, joka passaa häntä arjessa muutenkin: valmistaa aamupala-smoothieita, soittelee työpäivänsä päätteeksi Pirkon ruokatoiveita kaupasta ja vie roskat pyytämättä.

”Sinä talvena näin hänen kasvoiltaan paistavan huolen. Tietysti sairastuminen on kumppanillekin aina sokki, kun pitää sopeutua siihen, mitä kaikkea voi tapahtua. Onneksi meidän yhteinen nuorenparin taipaleemme saa vielä jatkua.”

Koronaepidemia rauhoitti

Vaikka Pirkko rakastaa yhä esiintymistä suurille yleisöille, hänen on jo jonkin aikaa tehnyt mieli rauhoittaa elämäänsä.

”Liian tiivis tahti ja stressi ­kuluttavat. Tässä iässä olisi kuunneltava enemmän itseään”, ajatteli hän jo viime syksynä.

Sitten tuli koronaepidemia, ja keikkaelämä hiljeni kerralla.

Eniten Pirkko on surrut sitä, että hän ei ole päässyt tapaamaan lastenlapsiaan – Heidi-tyttären perhe kun asuu keski-Ruotsissa.

”Kyllä Ia, 7, ja Nea, 4, ovat ihmeissään, kun mumi ei pääse katsomaan! Ia aloitti tänä syksynä koulun, ja tuntuu kuin tytöt olisivat kasvaneet valtavasti kesän aikana.”

Yhteyttä on pidetty facetime-videopuheluiden kautta. Ne ovat pelkkiä puheluita parempia, mutta eivät tietenkään korvaa aitoa kohtaamista.

“Ei tämä koronaepidemia ole muuten eläkeläisen elämää niin kauheasti muuttanut”, Pirkko arvelee.

Sudokujen ja ristikoiden tekemistä hän yritti jo aiemmin. Orastava harrastus jäi, kun Ia seurasi kauhuissaan, miten malttamaton Pirkko lunttasi toistuvasti vastaukset.

Pirkko innostui joogasta jo 60-luvulla ja harrasti pitkään astanga-joogaa. Vanhemmiten hän löysi kehon ja mielen hallintaa yhdistävän rauhallisemman yin-joogan.

Enää keho ei tavu päälläseisontaan, mutta spagaatti luonnistuu yhä koska tahansa.

”Olen joogannut nyt kotona pihalla. Normaalia joogatunneilla käyntiä ja niiden sosiaalisuutta kyllä kaipaan.”

Hänen virkeytensä salaisuus piilee ehkä sittenkin iloisessa mielessä. Se on perua hänen 95-vuotiaaksi eläneeltä äidiltään, joka vielä eläkeiässä tanssi ripaskaa ja oli tunnettu ilopillerimäisestä luonteestaan.

”Positiivisella asenteella on valtava merkitys kaikessa tekemisessä ja ajattelussa. Se kantaa elämässä pitkälle.”

Juttu on päivitetty versio aiemmin Kotilääkärissä 10/2019 julkaistusta artikkelista.

Lue myös: Elämä on kohdellut hyvin 80 vuotta täyttävää Pirkko Mannolaa – Katso upeat kuvat upean uran varrelta!

Pirkko Mannola

© Börje Söderholm/Otavamedia

X