Puolustusministeri Antti Häkkänen Venäjästä: ”Meidän on pohdittava kovempia vaihtoehtoja”
Antti Häkkänen nukkuu yönsä hyvin, mutta huoli turvallisuustilanteesta on aina läsnä.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) korostaa, että itärajalle haetaan oikeudellisesti ja inhimillisesti kestävää ratkaisua vastata Venäjän aiheuttamiin turvallisuusuhkiin. ”Helppoa se ei tässä tilanteessa ole.”
Seinältä katselee marsalkka Mannerheim, ja nurkassa ovat Suomen, Naton ja EU:n liput. Moni ministeri on antanut tässä Puolustusministeriön tilassa haastatteluja, mutta Antti Häkkänen (kok.) on monella tapaa erilaisessa tilanteessa: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys, Ukrainan sota ja monenkeskiset kansainväliset uhat ovat saaneet seurakseen uuden presidentin ja ylipäällikön.
Kun Alexander Stubb valittiin presidentiksi, varmistui kokoomuksen ulkopoliittisen värisuoran jatkuminen. Presidentti on toki periaatteessa puolueista riippumaton toimija, mutta sekä Stubbin että ulkoministeri Elina Valtosen voi lukea Häkkästä liberaalimpaan siipeen kokoomuksessa. Kaikki kolme ovat itsetietoisia ja vahvaluontoisia poliitikkoja.
Häkkänen korostaa, että Venäjän muodostaman uhan ja yleisen kansainvälisen tilanteen vuoksi ulkopolitiikassa ei ole juuri poliittisia eroja puolueiden välillä, saati sisällä.
”Puolustusministeriöllä on tiivis yhteys kaikkiin avainhenkilöihin ja eduskuntaan; ei täällä kukaan sooloile.”
Puolustusministeri nostatti kuitenkin pienimuotoisen kohun väläyttämällä Kyrönmaa-lehden haastattelussa mahdollisuutta kieltää armeijan reservistä poistuminen. Kommentti poiki heti reilu tuhat lähtöilmoitusta reservistä, eikä se Seuran tietojen mukaan ollut kaikkien mieleen puolustusvoimissakaan.
Häkkänen asettelee sanansa huolella: ”Tätä asiaa on pohdittu puolustushallinnossa jo vuosia, ja myös puolustusvoimat on todennut lausunnossaan pelkällä ilmoituksella rivistä poistumisen olevan jossain määrin ongelmallista. Tiukemmassa turvallisuustilanteessa on huolehdittava, ettei mikään heikennä Suomen puolustusvalmiutta, ja ministerin tehtävä on tarttua pieniinkin epäkohtiin.”
Loppujen lopuksi puhutaan pienistä luvuista. Ukrainan sodan alkaessa 4 000 suomalaista ilmoitti poistuvansa reservin maanpuolustusvahvuudesta, kymmenen vuotta sitten Venäjän hyökättyä Krimille noin 1 500. Suomen kokonaisreservi on noin 900 000 henkilöä.
Mitä rajalle tehdään, Antti Häkkänen?
Suomen itäraja on ollut käytännössä suljettuna viime marraskuusta lähtien. Rajasulkua on tiukennettu ja jatkettu kerta toisensa jälkeen vedoten Venäjän hybridivaikuttamiseen eli siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden toimittamiseen rajalle.
”Venäjä pelottelee, vaikuttaa ja kolistelee eri maiden ovilla. Se käyttää siirtolaisvirtoja, informaatiovaikuttamista, kiinteistökauppoja ja muita alempia sotilaallisia keinoja. Valitettavasti ei ole näköpiirissä, että tilanne normalisoituisi lähiaikoina, joten meidän on pohdittava kovempia keinoja.”
Vienti- ja tuontiliikenne Venäjältä oli jo valmiiksi jäissä sotapakotteiden takia, mutta sulku tuottaa ongelmia myös maan omille ja kaksoiskansalaisille, joiden perheet ja suvut ovat molemmilla puolin rajaa.
Tähän asti tilanne on pysynyt rauhallisena, mutta ei ole varmaa tietoa, kuinka paljon ihmisiä ja missä oloissa on Venäjän puolella rajavyöhykettä. Niin sanotussa pushback-menettelyssä esimerkiksi Puolan rajaviranomaiset ovat käyttäneet väkivaltaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla, ja siirtolaisia on menehtynyt rajavyöhykkeellä kylmään ja sairauksiin.
Menettelyä on vaadittu lähinnä perussuomalaisissa piireissä käyttöön myös Suomessa. Olisiko Antti Häkkänen valmis siihen, että hänen puolustusministeriaikanaan siviilejä alkaa kuolla Suomen rajoille?
”Pitää olla samaan aikaan realisti ja humaani. Venäjä ei välitä ihmishengistä eikä kansainvälisistä sopimuksista. Me pyrimme viestimään laajasti, että raja on kiinni, jotta siirtolaiset eivät lähtisi edes yrittämään metsätaipaleita pitkin Suomeen”, Häkkänen vastaa.
”Nyt on parempi olla ylivarovainen”
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallituksen pienessä piirissä valmistellaan jopa lakimuutosta, joka käytännössä kieltäisi turvapaikan hakemisen ja mahdollistaisi rajalle tulijoiden suoran palautuksen joko Venäjälle tai lähtömaihinsa.
Muutos vaatisi eduskunnan määräenemmistön eli viiden kuudesosan ja perustuslakivaliokunnan hyväksynnän, ja se olisi toteutuessaan muun muassa EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten vastainen, sillä niihin on kirjattu oikeus turvapaikanhakuun.
Antti Häkkänen on juristi. Suomen rajaviranomaiset noudattavat valtionhallinnon lakeja ja määräyksiä. Kynnys kansainvälistenkin lakien ja sopimusten rikkomiseen on perinteisesti ollut korkea. Miten Häkkänen näkee tilanteen?
”Me joudumme erittäin haastavassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ja vaikeassa asemassa pohtimaan, miten järjestää rakenteet oikeudellisesti kestävästi niin, ettei raja vuoda. Viime kädessä laillisuuden ratkaisee perustuslakivaliokunta. Pushback-menettely on käsitteenäkin epämääräinen, enkä ota siihen kantaa.”
Jälkiviisaus on helpointa viisautta, eikä Suomen voi sanoa olleen Venäjän suhteen sinisilmäisimmästä päästä. Rajasulun ohella kysymykset hybridivaikuttamisesta, kiinteistökaupoista ja kaksoiskansalaisuudesta käsittelevät jo olemassa olevia ja pitkän ajan kuluessa syntyneitä tilanteita.
Häkkäsen mukaan valmisteilla on täyskielto venäläisten kiinteistökaupoille, mutta siihen tulisi mahdollisuus poikkeuksiin. Sellainen olisi esimerkiksi tavallisen perheen asuntokauppa Suomen sisällä.
”On nähty näitä Putinin hallintoon tai Pietarin mafiaan kytköksissä olevien tahojen kauppoja, joilla hankitaan erikoisia peltihalleja, käytöstä poistettuja rakennuksia ja muuta vastaavaa kriittisen infrastruktuurin, rajan tai puolustusvoimien harjoitusalueiden läheltä. Kaikkea ei pysty havaitsemaan ennalta, joten siksi nyt on parempi olla ylivarovainen.”
Suomi, Naton mallioppilas?
Nato-jäsenyys on luonnollisesti suurin puolustusministerin tehtävää määrittävä asia. Antti Häkkänen on ilmoittanut Suomen tavoittelevan Naton maavoimien esikuntaa, ja Suomi lähettää Mustallemerelle hävittäjiä sekä Itämerelle miinanraivausjoukkoja.
Haluaako Suomi nyt olla samanlainen innokas mallioppilas kuin aikoinaan Euroopan Unioniin liityttäessä, jolloin asennetta katsottiin myös käytetyn kokeneempien jäsenten toimesta osin hyväksi?
”Ei ole kyse siitä. Suomen ensisijainen turva on edelleen oma puolustus, ja sijainti Venäjän rajamaana määrittää edelleen kaikkea turvallisuuspoliittista asemaa. Suomi ja Ruotsi ovat nyt vahvasti Naton suojaamia, ja haemme maajoukkojen johtoa Suomeen emmekä tuhansien kilometrien päähän.”
Ei painajaisia, mutta huolta
Puolustusministerinä on tässä maailmanajassa sikäli helppo olla, että asioista vallitsee laaja konsensus eivätkä loputtomat säästö-, leikkaus- ja lakkautuslistat koske turvallisuussektoria. Kääntöpuolena ovat monelta taholta tulevat uhkakuvat ja tietenkin konkreettinen sodan uhka, jota ei uskottu enää kohdattavan.
Nukkuuko puolustusministeri yönsä hyvin vai huonosti?
”Hyvin, olen aika lehmänhermoinen tyyppi, joka myös viihtyy painetilanteissa. Mutta tietenkin Venäjän ja Kiinan aggressio sekä Euroopan turvallisuustilanteen epävarmuus huolestuttaa.”
Jatkuva jossittelu, kauhuskenaariot ja pelottelu voivat julkisessa keskustelussa kääntyä itseään vastaan, jos ne luovat taistelutahdon sijaan toivottomuutta, eripuraa, ahdistusta ja lamaannusta.
”Venäjän uhka pitää ottaa vakavasti, vaikka se ei ole välitöntä eikä suoraa. Suomalainen tyyli on kuitenkin tehdä enemmän ja meuhkata julkisesti vähemmän. Pidetään pää kylmänä, ja jokainen hoitaa oman tonttinsa. Tätä myös arvostetaan kansainvälisesti”, Antti Häkkänen sanoo.
Hän painottaa, että Ukrainaa on tuettava vielä pitkään, ja USA:n presidentinvaalien tuloksesta riippumatta Euroopan ja EU-maiden on otettava siinä isompaa roolia. Yhtä tärkeää on ymmärtää, ettei maailma lopu Eurooppaan.
”Suomi on pieni maa, joka tarvitsee liittolaisia ja ymmärrystä, myös Naton ja EU:n ulkopuolella.”
”Olen keskilinjaa, en laitaa”
Antti Häkkästä pidetään suhteellisen nuoresta 39 vuoden iästään huolimatta konservatiivina ja kovan linjan edustajana. Tunnistaako hän itsensä kuvasta?
”Perinteiset moraaliset arvot ovat minulla kunniassa jo kodin perintönä, mutta elän tässä ajassa. Pitää totella opettajaa ja poliisia ja kantaa kortensa yhteiskunnassa kekoon, mutta jokainen saa rakastaa, ketä haluaa. Olen pikemmin kokoomuksen keskilinjaa kuin oikeaa laitaa. Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen, mutta olla myös päättäväinen”, hän vastaa.
Häkkästä voi kuvailla synnynnäiseksi poliitikoksi, jonka Mäntyharjulta lähtöisin oleva suku on vaikuttanut kokoomuspiireissä eri tehtävissä, mutta hän korostaa suunnitelleensa nuorena vakavissaan yhteistä asianajotoimistoa veljensä kanssa.
”Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, taloudesta, politiikasta ja vaikuttamisesta. Mutta ei politiikka minulle eläkevirka ole. Voin hyvin kuvitella, että tekisin muitakin töitä”, Häkkänen tiivistää sukupolvensa poliitikkojen tunnot.
Häkkäsellä on kaksi lasta, joista nuorempi on vielä vauva. Myös Häkkäsen vaimo on asianajaja.
”Ja eteläpohjalainen, Nurmosta. Perhe-elämässä savolaisella menee hyvin, kun vaan tehdään, kuten vaimo sanoo”, Häkkänen virnistää.