Analyysi: Suomi saa viimein ensimmäisen Imax-elokuvateatterin – mutta mitä Finnkinon Itäkeskukseen avaama uutuus käytännössä tarjoaa?

Onnittelut ovat paikallaan. Finnkinon avattua perjantaina Itäkeskuksessa uuden yhdeksänsalisen elokuvateatterin, Suomesta tulee viimein osa Pohjoismaista Imax-perhettä.

Ruotsin ja Tanskan ensimmäiset Imax-teatterit avattiin vuonna 2015. Norja sai omansa vuotta myöhemmin. Virolaiset saivat oman Imaxinsa jo vuonna 2014. Maailmalla Imax-tekniikka oli kesäkuussa 2018 levinnyt 79 maahan.

Lohdutuspalkintoja Finnkino avasi Tennispalatsin teatteriinsa vuonna 2016 niin sanotun Scape-salin, jonka kuva ja äänentoisto ylitti perussalien tason.

Perjantaina 30. marraskuuta Finnkino avasi viimein Itis-ostoskeskuksen Suomen ensimmäisen Imax-salin.

Imax-tekniikka on parasta, mitä elokuvateattereilla on tällä hetkellä tarjota. Se on yhdistelmä jo elokuvia kuvattaessa hyödynnettyä korkearesoluutioista kuvaa, kuvaa ja ääntä kirkastavaa digitaalista käsittelyä sekä ”hymyilevää” elokuvakangasta.

80-asteen katselukulmaan taitetun kankaan keskikohta on laitoja syvemmällä, mikä hyödyntää katsoja ääreisnäköä. Kankaan ulottaminen seinästä seinään ja lattiasta kattoon lisää katsomiskokemuksen kokonaisvaltaisuutta.

Itäkeskuksen Imax-salin kankaalla on leveyttä 25,36 ja korkeutta 13,3 metriä. Suomen suurinta valkokangasta mahtuu katsomaan kerrallaan 352 katsojaa.

”Kesti kauan löytää kumppani, jonka kanssa Imax-hanke voidaan toteuttaa. Itis oli valmis tekemään suuria rakenteellisia muutoksia, joita salin rakentaminen edellytti”, Finnkinon toimitusjohtaja Veronica Lindholm sanoo.

Finnkinon suurin satsaus sitten Tennispalatsin

Itiksen kaupallinen ja operatiivinen johtaja Belinde Bakker kertoi 29. marraskuuta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa kauppakeskuksen sijoittaneen koko teatterihankkeeseen noin 20 miljoonaa euroa. Finnkino ei kerro investointinsa suuruutta.

Käytännössä yhdeksänsalisen teatterin rakentaminen on teatteribisneksen jättiläiselle suurin satsaus sitten 14-salisen Tennispalatsin avaamisen vuonna 1999.

Itäkeskus on jäänyt katveeseen Helsingin elokuvateatterikentällä. Finnkino sulki suositussa kauppakeskuksessa olevan kolmisalisen teatterinsa vuonna 2004.

”Syynä sulkemiseen oli puutteelliseksi käynyt äänieristys”, Lindholm sanoo.

Myös pienemmän profiilin toimijoiden elokuvateatteriyritykset ovat kaatuneet Itäkeskuksessa.

Nyt Finnkinon yhdeksässä Itiksen salissa on yli 1000 paikkaa. Imaxin lisäksi teatterissa on kuusi tavallista salia ja kaksi Luxe-salia.

Luxe-salin istuimien asentoa voi säätää sähköisesti. © Finnkino

Väljiin ja sähköisesti säädeltävillä istuimilla varustettuihin Luxe-saleihin myydään ruokaa ja alkoholia Helsingin Riviera– ja Maxim -elokuvateattereista tuttuun tapaan.

Suurinta vetonaulaa odotetaan silti Imaxista. Finnkinon Lindholm uskoo sen tuovan yleisöä jopa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

”Tiedämme norjalaisilta ja ruotsalaisilta kollegoiltamme, että Imax-tulee tuomaan eniten asiakkaita”, Lindholm sanoo.

Elokuvateatterien ikiaikainen resepti: kilpailijat voitetaan koolla

Elokuvateattereilla on vuosikymmenien ajan ollut sama strategia taistelussa kilpailevia katsomismuotoja vastaan. Suurimman katsojakokemuksen tarjoaja on aina pyrkinyt nitistämään haastajansa kasvamalla entistäkin isommaksi.

Tv-vastaanottimien yleistyessä 1950-luvulla elokuvateattereissa nousi kolmiulotteisten elokuvien buumi. Perässä seurasi kuva-alaa kasvattanut Cinemascope-tekniikka seuraajineen.

Videoiden ja dvd-levyjen levitessä pitkin koteja, ihmisiä on houkuteltu takaisin teattereihin salia kiertävällä äänellä, uusilla kolmiulotteisuuden aalloilla ja yhä näyttävämmillä digitaalisilla erikoistehosteilla, joiden teho kutistuu väistämättä kotioloissa.

Imax on elokuvateatterien uusi täsmäase vuosikymmenien kamppailussa kotikatselua vastaan. Uuden hypersalin on määrä houkutella yleisöä pois verkon katsomispalveluiden ääreltä.

Katselupalveluiden vetonauloina toimivat pitkät jatkuvajuoniset tv-sarjat, joiden tarinoissa erikoisuudesta on tullut suoranainen kilpailuvaltti. Elokuvapuolella suuruudella kilpailu on kasvattanut teatterien ohessa myös sisällön mittakaavaa.

Tiivistettynä: suurimmissa elokuvateattereissa spektaakkelit jylläävät ja pienemmät tuotannot tekevät niille tilaa.

Suuruuden ekonomia näkyy myös lippujen hinnoissa.

Scape-salin liput maksavat kolmen euroa enemmän kuin tavallisten salien liput. Imax-lisä on viisi euroa. Ostamalla monen lipun sarjakortin se putoaa neljään euroon.

Imax-salissa elokuvalipun hintahaarukka liikkuu siis välillä 13 – 20,90 euroa, riippuen näytöksen ajankohdasta ja siitä, onko se kolmiulotteinen.

Vaikka viidellä eurolla saa entistä parempaa kuvaa ja kokonaisvaltaisempaa ääntä, entistä enempää sisältöä Imax-salissa ei saa. Ennemminkin päinvastoin.

50 Imax-elokuvaa vuodessa, niistä vain osa Suomeen

Imax-salissa voi esittää Imax-kameroilla kuvattuja tai salin teknisiin vaatimuksiin jälkikäteen mukautettuja elokuvia. Imax-teknologian kehittelystä vastaa Imax Corporation -yhtiö.

Näkymä Itiksen uuden elokuvateatterin aulasta. © Finnkino

”Lähtökohtana on, että Imax tekee elokuvantekijöiden kanssa yhteistyötä. Vuosittain valitaan noin 50 elokuvaa, joita kannattaa toteuttaa ja esittää Imax-teknologialla. Päätöksiä siitä, missä elokuvissa sitä hyödynnetään, tehdään jo tuotantovaiheessa. Käytännössä nämä elokuvat ovat sellaisia, jotka pystyvät hyödyntämään Imaxin tuomia valtavia mahdollisuuksia”, Finnkinon Lindholm sanoo.

Käytännössä ”Imax-kaliberin” elokuvia ovat vain suurimmat tuotannot.

”Suurimmat toimintaelokuvat, lasten elokuvat, isot draamat”, Lindholm luettelee esimerkkejä.

”Taide-elokuvia tai kotimaisia elokuvia ei Imax-salissa nähdä.”

Lindholm mainostaa Itiksen Imaxin alkuvaiheen ohjelmistoon kuuluvaa Imaxin-yhtiön itsensä tuottamaa A Beautiful Planet 3D -luontodokumenttia ja Intian elokuvatehtaassa Bollywoodissa tuotettua Thugs of Hindostan -seikkailuspektaakkelia.

Imax-”klassikkoina” esitetään kaksi Christopher Nolanin tuoretta elokuvaa: tieteiseepos Interstellar (2014) ja sotaspektaakkeli Dunkirk (2017).

Molemmat on kuvattu 70-milliselle filmille. Myös Imax-kameroissa käytttävää filmityyppiä on toistaiseksi käytetty harvoin.

Finnkinon teattereissa nähdään vuodessa noin 200 ensi-iltaa. Käytännössä Imax-teatterin ohjelmisto tullaan valitsemaan kapeasta valikoimasta.

”Kaikkia maailmalla vuosittain valmistuvaa 50 Imax-leffaa ei myöskään tulla tuomaan levitykseen”, Lindholm sanoo.

Jos nykytason Imax-uutuuksista saataisiin Suomeen puolet, Itiksen uuden Imax-salin ohjelmisto vaihtuisi laskennallisesti joka toinen viikko.

Teknisen uutuudenviehätyksen hälvennettyä tästä Imax-sisällön määrästä voi tulla Finnkinolle haaste.

Juttua muokattu 4.12. klo 10.44: Tarkennettu, että Imax-salissa voi esittää myös elokuvia, jotka on jälkikäteen mukautettu salin teknisiin vaatimuksiin. Ja 17:14: Poistettu virheellinen tieto, jonka mukaan Imax-teattereissa voisi esittää ainoastaan 70-milliselle filmille kuvattuja elokuvia. 70-millistä filmiä kuitenkin käytetään varsinaisissa Imax-kameroissa.