Halvalla menee Neste – Valtiolta jää saamatta noin 35 miljoonan euron osinkotuloja, joille olisi ollut tänä vuonna tarvetta

Valtio on kaupannut tuottoisan polttoaineyhtiö Nesteen osakkeita oudon huonolla ajoituksella – ja kärsinyt siitä kymmenien miljoonien eurojen verran menetettyinä osinkotuloina.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Nesteen markkinanäkymät näyttävät hyviltä: yhtiö osaa tuottaa juuri sellaisia biopolttoaineita, joiden käyttöä edistetään lähivuosina lakimuutoksilla monissa maissa.

Valtio on kaupannut tuottoisan polttoaineyhtiö Nesteen osakkeita oudon huonolla ajoituksella – ja kärsinyt siitä kymmenien miljoonien eurojen verran menetettyinä osinkotuloina.
(Päivitetty: )
Teksti: Jarno Liski

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus, nykyinen toimitusministeristö alkoi operoida polttoaineyhtiönsä osakepotilla vuoden 2018 tammikuussa. Erilaisten siirtojen ja myyntien ajoitus on osoittautunut valtion tulojen kannalta kehnoksi: kauppoja on tehty niin, ettei valtio ole päässyt nauttimaan Nesteen suurista kurssinousuista.

Laskennallisesti hallituksen olisi ollut välillä halvempaa rahoittaa menojaan pikavipeillä kuin tällä tavalla Neste Oyj:ä myymällä.

Nesteen historiaa tutkinut emeritusprofessori Markku Kuisma tuntee polttoaineyhtiön hyvin. Hän ihmetteleekin valtion tarvetta hallinnoida yhtiön osakepottia juuri tällä tavalla.

”Voi olla, että valtion taseessa on omaisuutta, jota kannattaisikin myydä joidenkin järkevien investointien toteuttamiseksi. Erittäin hyvin menestyvän Nesteen ei kuitenkaan luulisi olevan ensimmäisenä myyntilistalla”, Kuisma sanoo.

Näkemiin Nesteen osingot

Esimerkiksi tänä vuonna valtiolta jää saamatta Nesteeltä noin 35 miljoonan euron osinkotulot.

Valtion budjettiin tuleva lovi on vielä paljon suurempi, sillä valtion kehitystyhtiö Vakelle siirrettyjen osakkeiden lähes 50 miljoonan osingotkin ovat pois valtion budjetin tuloista.

Budjetin tulopuolelta on sulanut kaikkiaan 84 miljoonaa, joille olisi ollut tarvetta.

Hallitushan ajoi muun muassa vuonna 2017 vanhushoitajamitoitusten leikkaamista, säästääkseen 70 miljoonaa euroa.

Vastustuksen vuoksi mitoitus pidettiin ennallaan, mutta siihen alettiin laskea aiempaa enemmän muuta kuin hoivatyötä. Jos näin saatiin toivotut säästöt, ne eivät riitä kattamaan hukattuja Nesteen osinkoja.”

Ensin Lastensäätiölle

Tammikuussa 2018 valtio päätti lahjoittaa hieman alle miljoona osaketta perustettavalle Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle.

Näin valtion omistusosuus vuonna 1948 perustetussa öljy-yhtiössä laski ensimmäistä kertaa historiassa alle 50 prosentin.

Nesteen osakepotin arvo oli tuolloin noin 50 miljoonaa euroa.

Säätiö myi saamansa osakkeet vuoden 2018 aikana kahdessa erässä. Nesteen osakkeen hinta pörssissä oli alkuvuonna 2018 viidenkymmenen euron yläpuolella ja loppuvuodesta 2018 seitsemänkymmenen euron yläpuolella.

Maaliskuussa 2019 kurssi on jo yli 90 euroa osakkeelta. Jos säätiö ei olisi myynyt osakepottiaan, sen arvo olisi kasvanut jo reilusti yli 80 miljoonaan euroon.

Radalle rahoitusta

Kesäkuussa 2018 valtio myi lähes 13 miljoonaa osaketta runsaan 67 euron kappalehinnalla. Kurssierotus nykytasoon on 26 euroa osakkeelta eli myydyn potin arvo olisi tänään yli 300 miljoonaa euroa suurempi kuin viime kesänä saatu hinta.

Tuorein myynti tapahtui maaliskuussa 2019, kun liikenneministeri Anne Bernerin valmistelemaan raideliikenteen hankeyhtiömalliin tarvittiin pääomaa.

Valtio siirsi perustamalleen Pohjolan Rautatiet Oy:lle 1,2 miljoonaa osaketta, jotka myytiin saman tien 85 euron kappalehinnalla maaliskuun alkupuolella.

Kauppojen sopimisen päivänä kurssi nousi tuntuvasti. Kun kaupat maaliskuun toisella viikolla toteutettiin, vaihtoivat osakkeet omistajaa lähes kymmenen miljoonaa euroa päivän kurssia halvemmalla hinnalla.

Rautateille korvamerkityt rahat on tarkoitus käyttää uusien ratahankkeiden suunnitteluun. Valtio haluaa parantaa ensi vuosikymmenellä rataverkon kuntoa ja luoda suurten kaupunkien välille nopeampia junayhteyksiä. Se nielee runsaasti pääomia, koska kaikkia kuluja ei voi laittaa matkustajilta perittävien lippujen hintoihin.

Rautatie

Polttoainefirman tuotot päätyvät kiskoille: valtion rataverkolle suunnittelemien jättihankkeiden maksamiseen. Jussi Nukari / Lehtikuva

Miksi ei lainattu?

Markku Kuisma arvelee, että nykyisessä taloustilanteessa, matalien korkojen aikana, lainoitus olisi ollut näin suuriin ja kestäviin hankkeisiin veronmaksajien kannalta taloudellisempi ratkaisu.

”Ei ole millään tavalla näköpiirissä, etteikö Suomen valtio tai sen perustama yhtiö valtiontakauksella saisi pitkäaikaista lainaa käytännössä nollakorolla. Ratkaisujen järkevyyttä voi siis arvioida Nesteen myynneillä menetettyjen tuottojen ja lainoista perittävien korkojen erotuksen kautta”, Markku Kuisma sanoo.

Osakekauppojen ajoituksen arvosteleminen on aina jälkiviisautta. Silti valtio on menettänyt tällä toiminnallaan selvää rahaa, jopa siihen lainoitusvaihtoehtoon verrattuna.

Tuuria vai tunarointia?

Mikäli asiaa katsotaan pelkästä pörssikurssinäkökulmasta, Nestettä myymällä hankittu raha on maksanut hukattuna arvonnousuna yli 380 miljoonaa euroa.

Rahoille on toki saatu vastinetta: 50 miljoonan euron pääoma säätiölle, 861 miljoonaa euroa budjettimenoihin ja 105 miljoonaa euroa raideyhtiöille. Yhteensä sitä on tullut pyöreästi tuhat miljoonaa euroa.

Menetettynä arvonnousuna laskien rahoituksen ”korko” on silti kalliita kulutusluottoja eli pikavippejä korkeampi, 38 prosenttia.

Pörssikurssit kuitenkin elävät ja Nesteen arvo voi laskea yhtä nopeasti kuin se on noussutkin.

Siksi onkin perustellumpaa katsoa todellista rahaa eli tänä vuonna menetettävää noin 35 miljoonan euron osinkotuottoa. Näin laskettuna osakemyynneillä hankitun rahoituksen hinnaksi tulee 3,4 prosenttia pääomasta.

Voi olla, että esimerkiksi Kreikan valtiolle tuottaisi vaikeuksia saada lainaa 3,4 prosentilla. Suomi sen sijaan on eri tilanteessa.

Taseet töihin, ei lihoiksi

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hinku myydä Nestettä asettuu erityisen outoon valoon, kun muistaa hallituksen alkuperäisiä suunnitelmia.

Ennen pääministerikauttaan keskustajohtaja Sipilä esitteli talouspoliittista malliaan, jonka mukaan Suomeen oli tarkoitus saada työtä ja talouskasvua ”panemalla valtion taseet töihin”.
Myöhemmin pääministerinä hän kiisti, että tarkoitus olisi vain yksityistää tai myydä julkista omaisuutta.

”Minulle taseen töihin laittaminen ei ole missään vaiheessa tarkoittanut valtion yhtiöiden lihoiksi laittamista,” Sipilä sanoi eduskunnassa Yleisradion mukaan 16. lokakuuta 2016.

Pääministeri lupaili valtionyhtiöiden ympärille myös uutta yritystoimintaa, yhteistyöhankkeita ja kehitysratkaisuja.

Juha Sipilä

Jussi Nukari / Lehtikuva

Biotalous veturina

Suurimpia mahdollisuuksia Sipilä on nähnyt biotaloudessa. Aikoinaan hän maalaili blogissaan, miten Suomesta voisi tulla pohjoinen öljyntuottajamaa.

Tällä hän viittasi oululaisen Chempolis-yhtiön kehittämään teknologiaan, jolla on tarkoitus tehdä olkijätteestä etanolia.

Tuolloin Sipilältä jäi kertomatta, että hän ja hänen hyvä ystävänsä Juha Hulkko olivat Chempolis Oy:n tärkeimpiä rahoittajia heti valtion innovaatiorahoittaja Tekesin jälkeen.

Porvoon mitalla

Neste on Suomen johtava biodieselin valmistaja, ja sen Porvoon jalostamo on hyvässä tuotantokunnossa. Yhtiön näkymiä ja osakekurssiodotuksia parantaa entisestään Sipilän hallituksen päätös nostaa biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoainekulutuksesta ainakin 30 prosenttiin.

Onkin vaikea nähdä, missä valtion taseet tekisivät kovemmin töitä kuin Nesteessä.

Näin ajattelee ilmeisesti myös Elektrobit-miljonääri Juha Hulkko, joka osti miljoonapotin Nestettä runsaan 30 euron kappalehinnalla alkuvuodesta 2017.

Hän lienee ollut tyytyväinen sijoitukseensa.

X