Hammashoidon hoitovelka on kasvanut jo 1,3 miljoonaan potilaskäyntiin – Hoitojonoja puretaan jopa kolme vuotta
Yli puolet kansasta, noin kolme miljoonaa suomalaista tarvitsee vuosittain hammashoitoa. Nyt kun korona on estänyt hoitoonpääsyä, hoitovaje kasvaa huolestuttavasti.
Hammashoidon hoitovelka kuitataan vasta vuosien päästä.
Hammashoidon hoitovelka on kasvanut entisestään, ja hoitojono on jo 1,3 miljoonaan potilaskäynnin mittainen, yksityinen puoli mukaan lukien. Hoitojonot ovat pisimpiä alueilla, joissa koronatilanne on huono. Näillä alueilla myös suojavarusteista on ollut vastaanotoilla pulaa.
”Huoltovarmuuskeskuksen varastot tyhjenivät jo aikaisessa vaiheessa korona-aikaa. Hammashoidossa ei voi normaalistikaan tehdä töitä ilman mittavia varusteita, saati koronatilanteessa”, Suomen Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa kertoo.
Pandemian ajan hammashoitoa on ruuhkauttanut esimerkiksi se, että ihmiset ovat eri syistä, esimerkiksi rahatilanteen tai koronapelon takia jättäneet suunsa hoitamatta. Nämä ihmiset eivät näy THL:n raportissa, todellisuudessa suuavuntarvitsijoita on siis enemmän.
Jonon purkaminen voi viedä pahimmilla alueilla jopa kolme vuotta. Potilasjonojen uskotaan kasvavan nopeasti, kun ihmiset saadaan rokotettua.
Elintärkeät operaatiot myöhästyvät
Yksityinen sektori vastaa noin puolesta aikuisväestön hammashoidosta. Yhteistyö eri sektorien välillä on toimittava. Yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat ovat isoimmassa vaarassa myös suusairauksissa.
Se, että potilas ei pääse hammashoitoon, voi myöhästyttää myös muita elintärkeitä operaatioita.
”Suun täytyy olla infektioton, tutkittu ja röntgenkuvattu esimerkiksi nivelleikkauksia ja tiettyjä syöpähoitoja varten”, Henna Virtomaa sanoo.
”Suuressa osassa lohkeamia olisi hyvä tehdä pysyvä paikka”
Välillä hammashoidon käytännöt tuntuvat asiakkaista monimutkaisilta. Esimerkiksi väliaikaisten paikkojen laitto tuntuu usein pikemminkin pitkittävän hoitoprosessia.
Henna Virtomaa pitää väliaikaisten paikkojen laittamista perusteltuna silloin, kun pysyvän paikan laittamiseen ei ole riittävästi aikaa.
”Väliaikainen paikka rauhoittaa hammasta ja onnistuu päivistyskäyntinä. Suuressa osassa lohkeamia olisi kuitenkin hyvä tehdä pysyvä paikka”,Virtomaa kertoo.
Selkeä kommunikaatio
Kommunikaatio potilaan ja hammashoitohenkilökunnan kanssa tulisi aina olla avointa. Tapauksessa, jossa potilas tiedustelee esimerkiksi hammaskivitilannettaan, olisi hammaslääkärin hyvä antaa arvio suun tilasta, ennen kuin ohjaa potilaan eteenpäin.
”Nämä ovat työnjaollisia seikkoja, hammaskiven poisto on suuhygienistin vastuualuetta. Potilaan on tärkeä saada tarvittavat tiedot suun terveydestä, jotta hän tietää tietää, onko hoitoon aiheellista hakeutua”, Virtomaa sanoo.