”Monilla eläinlajeilla on hyvin ilmeikkäät kasvot” – Työkseen eläimiä tutkiva Helena Telkänranta tietää, mitä niiden käytös ja ilmeet paljastavat
Eläinten käyttäytymistieteen tohtori Helena Telkänranta tietää, millaista on olla eläin. Eläimet iloitsevat, surevat ja pelkäävät siinä missä ihmisetkin. Mutta voidakseen hyvin eläimen pitää saada olla eläin.
Eläinten tutkimus kehittyy. ”Tulevaisuudessa lämpökuvantamisella voidaan tunnetilojen mittaamisen lisäksi havaita kiputiloja”, Telkänranta kertoo.
Kun Helena Telkänranta menee lemmikkirottiensa luokse, ainakin puoli laumaa juoksee emäntäänsä vastaan ja kiipeää syliin. Kiintymystä ne osoittavat sukimalla hellästi hampaillaan tai nuolemalla pienellä kielellään.
Hyi olkoon! on monen reaktio. Eläinten käyttäytymistieteen tohtori Telkänranta avaa kuitenkin toisen näkökulman:
”Rotathan ovat hyvin seurallisia. Eläinyksilöinä ne ovat myös ihan yhtä viehättäviä ja kiintyviä kuin mikä tahansa eläinlaji. Se, miten eläin suhtautuu ihmiseen, riippuu täysin siitä, miten paljon ihminen on seurustellut sen kanssa varsinkin poikasvaiheessa.”
Telkänrannan rotilla on kissanpäivät. Hän on sisustanut rotille oman huoneen, jossa on kiipeilypaikkoja, terraario kaivamista varten ja pieni vesiallas, jossa rotat voivat leikkiä.
Hänestä on hauska seurata rottien käyttäytymistä, sillä ne ovat hyvin aktiivisia, ilmeikkäitä ja älykkäitä.
Oman lemmikin touhuja seuratessa moni on huomannut saman: eläimet kokevat tunteita, ratkaisevat pulmia ja viihtyvät vuorovaikutuksessa.
Selkärankaisilla eläimillä on tunteet
Eläinten tunteita ja mielen toimintaa on viime vuosikymmenten aikana tutkittu paljon. Tutkimustulokset ovat paljastaneet, että olemme tienneet eläinten toiminnasta varsin vähän. Nykytiedon valossa eläimet eivät olekaan automaattisesti vaistojensa ohjaamia vaan erittäin monipuolisia toimijoita.
Yksi merkittävimmistä tutkimustuloksista on Telkänrannan mukaan se, että kaikilla selkärankaisilla eläimillä, ovat ne sitten rottia, kissoja, koiria, kaloja tai lintuja, on tietyt vahvat perustunteet.
”Ne tuntevat ilon, surun, pelon ja muut perustunteet hyvin voimakkaina. Tunnekokemuksen voimakkuus ei jää jälkeen siitä, mitä ihminen kokee. Sen voimakkuus ei riipu myöskään eläinlajista eikä lajin älykkyystasosta.”
Perustunteiden lisäksi joillakin eläimillä, kuten rotilla, norsuilla ja osalla koirista ja kissoista, on myös voimakas empatiakyky. Ne pystyvät ymmärtämään, että toisella on ongelma vaikka itsellä ei olisi. Jos lajitoveri on pulassa, ne yrittävät pelastaa tai auttaa tätä.
”Kuten lemmikkieläinten omistajat tietävät, empatia kohdistuu myös ihmiseen, jos eläin on pennusta asti kasvanut ihmisen kanssa. Koira saattaa vaikkapa lohduttaa itkevää lasta.”
Koirien lisäksi muutkin eläimet kiintyvät ihmisiin, jos ne ovat viettäneet ihmisten kanssa aikaa pienestä pitäen ja jos kokemukset ihmisistä ovat olleet niille miellyttäviä.
Eläimet myös eroavat tosistaan luonteeltaan. On rohkeampia ja arempia, sosiaalisempia ja vetäytyvämpiä, sopuisampia ja omapäisempiä. Pysäyttävä ajatus on, että joka ikinen broilerikasvattamon broilerikin on oma tunteva yksilönsä, jolla on yksilölliset luonteenpiirteet.
Eläimistä on huolehdittava paremmin
Telkänranta toivoo, että tutkittu tieto auttaisi meitä huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista paremmin.
Yksi tärkeimmistä asioista on ymmärrys siitä, että lemmikeillä on edelleen hyvin samantyyppiset aivot kuin niiden luonnonvaraisilla esi-isillä.
”Voidakseen hyvin lemmikkien pitää päästä toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Esimerkiksi kissa tarvitsee tilaisuuksia päästä nuuhkimaan, vaanimaan ja sieppaamaan. Tämä tuottaa eläimen aivoissa mielihyvähormoneja kuten dopamiinia ja serotoniinia.”
Onneksi lajityypillinen toiminta ei tarkoita sitä, että saaliin pitää olla elävä. Koira nauttii, kun se pääsee etsimään piilotettuja namupaloja, juoksemaan kepin perässä tai kaluamaan luuta. Kissan täytyy saada vaania ”saalista”, joka voi olla vaikka liikkuva lelu.
”Täysin sisällä pidettävä kissakin voi elää mielekästä ja hyvää elämää, jos sille järjestää monipuolisen ympäristön ja mahdollisuuksia lajityypilliseen toimintaan.”
Lue myös: Uskotko, että lemmikkisi on älykäs? Tämän takia eläinten viisaus onkin harhaa
Koira tarvitsee koirakavereita
Kannattaa myös kiinnittää huomiota lemmikin sosiaaliseen ympäristöön. Koirille on hyvin tärkeää, että niillä on seuraa, eikä paraskaan ihmisseura pysty täysin korvaamaan ystävällistä koirakaveria. Kissakin on paljon sosiaalisempi kuin usein ajatellaan. Parasta seuraa myös kissalle on toinen kissa, jonka kanssa se tulee toimeen.
”Monethan ottavat samasta pentueesta kaksi kissaa, mikä on hyvä käytäntö.”
Helena Telkänranta muistuttaa, että myös kanit ja jyrsijät tarvitsevat lajikumppanin seuraa ja palkitsevaa ja aktiivista tekemistä.
”Yksin pienessä häkissä oleminen on sosiaaliseen lajiin kuuluvalle eläimelle hyvin stressaavaa. Usein ajatellaan, että marsut ja kanit ovat tylsiä eläimiä, kun ne vain nököttävät paikallaan. Todellisuudessa tämä apaattisuus on masennusta vastaava aivokemian häiriö, joka johtuu siitä, että eläimeltä puuttuu sen tarvitsema sosiaalinen ryhmä ja tilaisuudet aktiiviseen toimintaan.”
Tuotantoeläinten hyvinvointia voidaan kohentaa samalla tavalla kuin muidenkin: tarjoamalla mahdollisuuksia lajityypilliseen tekemiseen, valinnanvapautta ja tilaa liikkua.
”Yksittäiset tuottajat ovat tehneet hyviä parannuksia eläinten oloihin, mutta tuotantoeläinten olojen laajempi parantaminen on ratkaistava yhteiskunnallisella tasolla. Maataloustuottajille olisi mahdollista saada lisää resursseja muun muassa vero-ohjauksella tai munan, maidon ja lihatuotteiden kuluttajahintoja nostamalla”, Telkänranta huomauttaa.
Helena Telkänranta neuvoo, miten eläimiä tulkitaan
Miten eläinten tunteita sitten tutkitaan? Tutkimusta tehdään aivotutkimuksen menetelmin kuten ihmisiäkin tutkittaessa. Eläimiä myös videoidaan ja videoiden perusteella analysoidaan niiden ruumiinasentoja ja ilmeitä. Sykettä voidaan seurata sykevyöllä.
Telkänranta osaa tulkita suurin piirtein rotan viiksikarvan asennostakin, missä tunnelmissa eläin on. Mutta kuka vain voi oppia lukemaan eläimen ilmeitä tarkkailemalla niitä.
”Monilla eläinlajeilla on hyvin ilmeikkäät kasvot. Silmät voivat olla apposen auki tai sirrillään, kuono jännittynyt tai rentoutunut, korvat pitkin päätä kääntyneet tai terhakkaasti pystyssä.”
Hännän asento kertoo paljon. Esimerkiksi koiralla ystävällinen, ilahtunut hännänheilutustervehdys on se, jossa häntä heiluu innokkaasti puolelta toiselle. Jos koiraa pelottaa, häntä heiluu alempana ja nopeammin. Jos koira ei taas halua, että toinen koira tulee lähemmäs, sen häntä heiluu korkealla ja hitaasti.
”Tällainen heilutus voidaan tulkita väärin. Omistaja saattaa laskea koiransa toisen luo, ja sitten tämä ärähtääkin.”
Eläinten tunteiden tutkimiseen kehitetään edelleen myös uusia menetelmä, kuten lämpökuvantamista. Telkänranta ja hänen yrityksensä Arador Innovations on aktiivisesti mukana lämpökuvantamiseen perustuvien menetelmien kehittämisessä.
”Tulevaisuudessa lämpökuvantamisella voidaan tunnetilojen mittaamisen lisäksi havaita kiputiloja. Tästä hyötyvät eläinlääkärit mutta myös ihmislääketiede vaikkapa keskosvauvojen hoitamisessa.”
Helena Telkänranta on ollut kiinnostunut eläimistä ja tieteestä lapsesta lähtien
Helena Telkänranta on ollut kiinnostunut eläimistä ja tieteestä lapsesta lähtien. Eläintentutkija hänestä tuli kuitenkin vasta kolmekymppisenä. Ennen tätä ja tämän jälkeen tutkimustyön rinnalla hän työskenteli tiedetoimittajana ja tietokirjailijana.
Telkänranta haluaa saada tutkimustietoa esiin yleistajuisessa muodossa ja siksi hän on kirjoittanut helppolukuisia kirjoja siitä, millaista on olla koira, kissa ja eläin.
Vuonna 2016 Telkänranta lähti tutkijaksi Isoon-Britanniaan Bristolin yliopistoon, jossa on yksi maailman parhaimpia eläinten tunteiden tutkimukseen keskittyneistä tutkimusryhmistä. Kahden vuoden kuluttua hän kuitenkin palasi, vaikka häntä pyydettiin jäämään.
”Minulle syntyi silloin kaksi lastenlasta. Halusin olla läsnä heidän elämässään.”
Suomeen palattuaan Telkänranta perusti yrityksensä, joka tutkimusmenetelmien kehittämisen lisäksi tekee tiedeviestintää. Uusin aluevaltaus on sarjakuvan muotoon rakennettu eläintietokirja hevosista. Hevosen mieli -sarjakuvakirja on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta, sillä vastaavaa ei ole tehty aiemmin.
Yrityksellä on myös tekeillä muun muassa dokumenttielokuva. Elokuvassa kerrotaan, millaisia inhimillisiä keinoja olisi villirottien kannan säätelyyn (niille voisi antaa ehkäisyhormoneja myrkkyjen sijaan) sekä miten laboratoriorottien olosuhteita voitaisiin parantaa.
Telkänrannan lemmikkirotatkin osallistuvat dokumenttielokuvan tekemiseen, ja niiden ainutlaatuiset persoonallisuudet tulevat esiin. Kun joukon rohkein rotta Calypso astuu tilaan, se on ensimmäisenä nuuhkimassa elokuvakameraa.
