Uskotko, että lemmikkisi on älykäs? Tämän takia eläinten viisaus onkin harhaa

Jaa artikkeli
eläinten viisaus
Kun koira katkoo keppiä kätevämmäksi, vain toisto kertoo osaako koira mieltää asian, vai pätkiikö se kantamustaan hetken mieli­johteesta. © istock
Kun eläin osoittaa mielestämme viisautta, kostaa meille tai leikkii huvikseen, mitä se oikeasti tekee? Ainakin yksi asia on varmaa: vaikka kuinka haluaisimme, eläin ei ikinä toimi ihmisen logiikan ehdoilla. Ihmismäisesti se päättelee ja touhuaa vain Disneyn elokuvissa.

Kun varis laskee kerta toisensa perään liukumäkeä peltikatolla, katsojan on hieraistava silmiä. Onko siinä Sven Nordqvistin Mimmi Lehmä -kirjojen varis pitämässä hauskaa vai mistä on kyse?

Varislinnut ovat älykkäitä, se tiedetään. Mutta huvitteleeko lintu tosiaan pyllymäessä?

”Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen havainto, sillä tasaisin väliajoin tulee liukumäkijuttuja varislinnuista. Kyse saattaa olla leikistä tai lajitovereille esittämisestä eli näytetään, että osaan tehdä tämän. Tällainen ’temppujen’ ja taitojen esittely voi liittyä puolison hankintaan. Varmaksi mäenlaskun syytä ei tiedetä”, sanoo Katriina Tiira.

Hän on Helsingin yliopiston eläinten käyttäytymistieteen dosentti, joka on tutkinut eläinten käyttäytymistä ja kehittänyt kognitiivisia tutkimuspatteristoja koirille.

Usein tulkitsemme eläimen tekoja täysin pieleen. Etenkin silloin kun kuvittelemme lemmikillemme inhimillisiä piirteitä ja meidän kaltaistamme käyttäytymistä.

Eläin osaa harkita riskejä

Milloin eläimen ”ihmistä muistuttava” toiminta sitten on tarkoituksellista?

”Aika usein. Jos se ei olisi tarkoituksenmukaista, eläimet eivät pysyisi elossa tai saisi ruokaa ja elämä olisi ajelehtimista. Eläin tekee jatkuvasti valintoja ja päätöksiä, jossa on jokin päämäärä tai tavoitteena ratkaista jokin ongelma, kuten hankkia ruokaa”, Katriina Tiira sanoo.

Eläimet tekevät tilannekohtaisia päätöksiä eivätkä vain ajaudu vaistojensa varassa. Jo yksisoluiset organismit joutuvat tekemään päätöksiä ja optimoimaan valintaa.

Monet eläinlajit osaavat punnita päätöksen hyötyjä ja haittoja: onko teko vaarallinen, kannattaako riski ottaa? Onko saalis tai herkku niin hyvä, että sen takia pitää vaarantaa olemassaolo?

Kaikkeen tähän eläin tarvitsee runsaasti kykyä ottaa vastaan tietoa, muistaa ja oppia etenkin virheistä.

”Kognitiiviset prosessit toimivat pääosin samalla tavalla kuten ihmiselläkin, vaikka täysin yhteneväisiä kaikilta osin ne eivät ole.”

Eläin voi olla kovinkin hyvämuistinen ja siten toimia meidän mielestämme älykkäästi, eikä se silti kerro eläimen älykkyydestä mitään.

Kun kissa katsoo meitä syyttävästi tai kostonhimoisesti, mielikuva on meidän silmissämme. Eläin pohtii jotain ihan muuta kuin sitä mitä me olemme tehneet – todennäköisesti se miettii ruokaa tai leikkimistä, tai sitä väsyttää. © istock

Kun kissa katsoo meitä syyttävästi tai kostonhimoisesti, mielikuva on meidän silmissämme. Eläin pohtii jotain ihan muuta kuin sitä mitä me olemme tehneet – todennäköisesti se miettii ruokaa tai leikkimistä, tai sitä väsyttää. © istock

Oma näkökulmamme vääristää

Oma näkökulma on meille olennainen ja se vääristää tulkintaamme: tavallaan etsimme ja huomaamme eläimissä sellaisia ominaisuuksia kuin kanssaihmisissä.

”Sitä tehdään koko ajan. Ei voida poistua ruumiistamme vaan joudumme katsomaan ihmisen silmin, koska ollaan ihmisiä.”

Siitä huolimatta oman lemmikin tarkkailu kannattaa. Siinä oppii aina enemmän eläimen käyttäytymisestä, tunteista, eleistä ja persoonallisuudesta.

Kunhan muistaa, että projisoimme helposti eläimiin omia mielialojamme tai huonoa omaatuntoa.

Jos koiralla on suupielet ylöspäin, se ei välttämättä virnistele meille tietävästi. Samoin kissa ei katso paheksuvasti yöjalassa ollutta omistajaansa – meistä vain tuntuu siltä.

Harvoin eläimen ”ilme” tarkoittaa samaa kuin ihmisen vastaava ilme.

Lue myös: Tutkimus: Älä yritä hämätä – Koirat tunnistavat ihmisen tarkoituksellisen ja tahattoman toiminnan erot

Toistaminen on ratkaisevaa

Bordercollieta on luonnehdittu yhdeksi maailman älykkäimmistä koiraroduista.

Se repii mielellään risukasoista keppejä ja puree niistä sopivanmittaisen pätkän kannettavakseen. Se ottaa kepin mukaansa, sitten vähän matkan kuluttua pysähtyy, katkaisee sivuoksan ja jatkaa matkaa. Hetken päästä koira voi taas pysähtyä ja katkaisee kepistä loputkin oksat pois.

Koira osasi siis karsia keppiä helpommin kannettavaksi, yksinkertaiseksi risuksi. Haittasivatko oksat koiran näkemistä tai sattuivat kuonoon?

”Todella vaikea sanoa. Monet koirat tykkäävät repiä oksia joka tapauksessa, jos antaa repiä. Ei voi koskaan sanoa varmaksi, mistä siinä oli kyse ja miksi koira toimi niin.”

Yhden havainnon perusteella voikin harvoin päätellä, kuinka tarkoituksellisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta tilanteessa on kyse.

”Jos ei tiedetä tilannetta ennen, aikana eikä jälkeen, ei tiedetä, onko kyse yksittäisestä sattumasta vai toistuuko se eläimen arkipäivässä ja toiminnassa”, Katriina Tiira sanoo.

Vasta kuin toiminta toistuu, se alkaa kertoa koiran kyvystä oppia ja soveltaa näkemäänsä. Moni koira osaa avata lukossa olevan oven, ja se on Tiiran mukaan yleistä.

”Koirat ovat ehkä toimineet yrityksen ja erehdyksen kautta. Kun tarpeeksi kauan värkkää lukkoa, helposti oppii, että tällä tavalla oven saa auki.”

Vaihtoehtoisesti kyse voi olla mallin seuraamisesta. Ihmiset kääntävät ovenkahvaa aina ulos mennessään, joten koirat matkivat, miten ovesta pääsee ulkoilmaan.

”Emme voi tietää, onko tapahtunut mallioppimista tai onko oppiminen tapahtunut yrityksen ja erehdyksen kautta, vahingossa.”

Pienet aivot eivät aina tarkoita vaatimatonta älykkyyttä, kuten varislintujen käytös hyvin osoittaa. © istock

Pienet aivot eivät aina tarkoita vaatimatonta älykkyyttä, kuten varislintujen käytös hyvin osoittaa. © istock

Eläin tekee harvoin turhaa

Palataan variksiin ja syksyiselle pellonlaidalle. Maaseudun ihmisille on tuttu näky, että varis ottaa ohran korresta kiinni ja vetää tähkän alas varresta vetäen. Sitten se siirtää tähkän syrjään, alkaa nokkia siitä jyviä ja syö.

Aina ei suoraan kädeltä tiedetä, hyötyykö eläin käytöksestä jotakin vai ei.

”Tässä toiminta on mielestäni aivan tarkoituksenmukaista. Etenkin, jos se tapahtuu useammin kuin kerran. Pitäisi tietää, tekeekö lintu niin systemaattisesti”, Katriina Tiira sanoo.

Varis on oppinut temppunsa ehkä yrittämällä ja erehtymällä tai matkimalla jotakin toista yksilöä. Jos toiminto on kyseisen linnun omaa keksintöä, silloin puhutaan yksittäisen eläimen innovaatiosta, josta toki muut voivat ottaa mallia.

Työkalujen käyttö on eläimillä yllättävän yleistä.

Varislinnut käyttävät tikkuja apunaan eri pulmien ratkaisuun. Saukko rikkoo simpukankuoria kivien avulla. Karhu vierittää AIV-rehupaaleja jakkaroikseen päästäkseen kiipeämään jonnekin.

Yleensä motivaationa on ravinnon saaminen. Halu saada ruokaa esiin vaikeistakin paikoista innostaa eläimiä kekseliäiksi.

”Pelkkä kepin suuhun ottaminen ei juuri todista työkalun käytöstä, mutta esimerkiksi kepin käyttäminen toistuvasti vaikka muurahaisten pyydystämiseen pesästä on jo selkeämpi todiste”, Katriina Tiira sanoo.

Lue myös: Tutkijat selvittivät: Varisten älykkyyden taustalla on tämä yllättävä asia

Eläinten viisaus kiinnostaa lemmikkien omistajia

Moni lemmikinomistaja tulkitsee koiransa tai kissansa käyttäytymistä parhain päin, selittäen sitä älykkyydellä.

Pelien sääntöjen oppiminen tuntuu siltä. Koiran kanssa voi pelata jalkapalloa tai heitellä frisbeetä.

Kissakin saattaa hetkeksi väläyttää taitojaan – tai näin me haluamme luulla.

Kun muovista rinkulaa tuupataan lattialla vieressä istuvalle kissalle, se tyrkkää omalla vuorollaan rinkulan eteenpäin seuraavalle. Rinkula kiertää monta kierrosta ja aina kissa vain tyrkkää sen eteenpäin. Mutta voiko tästä päätellä, että kissa osaa pelata?

”Koska kissa mielellään leikkii tassuillaan esineitä koskettaen, rinkula-leikki osuu sopivasti kissan luontaiseen leikkityyliin. Epäilen suuresti, että kissa pelaisi nimenomaan kyseistä peliä tietoisena siitä pelin säännöistä”, Katriina Tiira selvittää.

Kissa siis kuitenkin leikkii, ja leikki aktivoituu, kun esine tulee sen kohdalle ja eläin pukkaa tassulla esinettä.

”Se osuu kissaeläinten luontaiseen käyttäytymismalliin. En usko kissan ymmärtävän, että tässä pitäisi tehdä juuri tällä tavalla.”

Lue myös: Tunnetko kissan luonteen erilaiset piirteet? Tutkija kumoaa eläintä inhimillistävän tulkinnan: ”Kissa ei osoita mieltään – käytös kertoo muusta”

Draamakuninkaita ei eläimistä löydy

Nykykäsityksen mukaan eläimillä on monenasteista tietoisuutta. Ne pystyvät myös aistimaan ja tuntemaan itsekin erilaisia tunteita.

Koiralta on havaintoja muiden muassa episodityyppisestä muistista: se pystyy poimimaan menneisyydestään asioita, jotka tapahtuma-aikaan eivät olleet erityisen merkityksellisiä, mutta nyt ovat.

”Toisin sanoen se pystyy poimimaan muistoja. Myös mustasukkaisuuden kaltaisesta käyttäytymisestä on paljon havaintoja, sekä siitä, että koira on tietoinen itsestään erillisenä olentona.”

Alalla puhutaan paljon eläinten metakognition olemassaolosta eli siitä, tajuaako eläin, mitä se tietää. Ainakin joillakin koirilla on tähän kykyjä.

”Koiran kognitiivisia testejä tehdessä ei voi välttyä tältä havainnolta”, Katriina Tiira kertoo.

Silti eläimet eivät ole draamallisia. Jos kissa käy pissaamassa sängylle, se ei tee sitä pahuuttaan. Eläin ei osaa kostaa. Syy pahantekoon löytyy usein asumisoloista tai jostain fyysisestä vaivasta.

”Jos elämä on rajoittunut sisätiloihin, eikä muuta aktivointia ole, aktiivisen kissan päivät voivat olla hyvinkin tylsiä ja yksitoikkoisia. Kyse voi olla pahoinvoinnista, mutta myös sairaudesta tai muista seikoista.”

Jos pissaaja on koira, se saattaa potea eroahdistusta ja yleistä vaikeutta olla yksin. Myös sairaudet täytyy poissulkea sekä tarkistaa, onko koira oikeasti oppinut jo sisäsiistiksi.

Kissa osaa leikkiä ihmisen kanssa, mutta hyvin todennäköisesti se ei miellä että leikissä tai pelissä olisi säännöt joita pitää toistaa joka kerta. Kyse on useimmiten siitä, että me haluamme nähdä eläimessä älyä ja ihmismäisiä taitoja. © istock

Kissa osaa leikkiä ihmisen kanssa, mutta hyvin todennäköisesti se ei miellä että leikissä tai pelissä olisi säännöt joita pitää toistaa joka kerta. Kyse on useimmiten siitä, että me haluamme nähdä eläimessä älyä ja ihmismäisiä taitoja. © istock

Älliä riittää ja kavereilta oppii

Eläinten kognitiota tutkitaan intensiivisesti, ja yllätyksiä varmastikin on tulevaisuudessa luvassa. Tiedämme mihin toimintoihin eläimet pystyvät ja millaisia ongelmia ne pystyvät ratkomaan, mutta emme vielä tarkasti sitä, mistä nämä kyvyt johtuvat.

Jotkin ympäristötekijät näyttävät muovaavan myös tiedollisia ominaisuuksia.

Kaupunkimiljöössä eläin joutuu opettelemaan erilaisia ruuanhankintaniksejä kuin metsässä. Laumakin opettaa.

”Mitä monipuolisempi sosiaalinen elämä lajilla on, sitä monipuolisemmat kognitiiviset kyvyt eläimillä näyttäisi olevan”, Katriina Tiira sanoo.

Monet eläinlajit osaavat punnita päätöksen hyötyjä ja haittoja: onko teko vaarallinen, kannattaako riski ottaa?

X