Kirjailija Pepe Forsberg seuraa Evolla majavaperheen elämää: ”Majava on älykäs – ja älykkyys näkyy monin tavoin”
Kirjailija Pepe Forsberg ihailee majavien sosiaalisuutta ja suunnitelmallisuutta: ”Majavat toimivat usein ryhmänä: kaikki rakentavat yhdessä patoa tai kaatavat yhdessä puita samana iltana.”
Kun muut painuvat yöpuulle, Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja, kirjailija Pepe Forsberg starttaa matkailuautonsa ja lähtee ajelemaan kotoaan Lammilta Evon metsiin. Siellä hän viettää usein öitä luontoa tarkkaillen.
Pepe seuraa erityisesti majavia, joista hän on tehnyt Majavien mailla -tietokirjan valokuvaajavaimonsa Paulan kanssa. Parhaillaan hän suunnittelee jo seuraavaa teosta.
Keväällä Pepen ja Paulan työn tuloksia seurattiin yli miljoona kertaa Ylen Majavalivessä, jonka he asensivat Evon retkeilyalueella viihtyvän majavaperheen talvipesään. Suorassa lähetyksessä oli omat haasteensa.
”Vaikka liven pystytys oli teknisesti nopea, mietimme yli viikon, miten saamme kamerat asennettua. Selvitimme lämpökameroiden avulla, milloin pesä oli tyhjä. Striimiä tehtiin kolme kuukautta putkeen, mutta koska metsässä ei ole sähköjä, saimme olla koko ajan vaihtamassa akkuja laitteistosta.”
Majavan hännän läiskäytys on myös ilmoitus
Ensimmäisen kerran Pepe Forsberg näki majavan Yhdysvalloissa Georgiassa, jossa on kuvattu myös Syvä joki -elokuva. Vuosi oli 2005. Pepe oli uimassa, kun yhtäkkiä suuri otus nousi rannalle. Se oli amerikanmajava. Pepe oli heti myyty.
Majavissa häntä kiehtoo, kuinka suunnitelmallisia ja sosiaalisia ne ovat. Majavat esimerkiksi miettivät tarkkaan, minkä puun kaatavat, ja tekevät kaadettavaksi valittuun puuhun metsureiden tapaan kolmion ja alkavat sitten roiskuttaa runkoa toiselta puolelta. Näin puu kaatuu haluttuun suuntaan.
”Majava on sosiaalinen eläin. Se on älykäs, ja älykkyys näkyy monin tavoin. Majava tekee patoja ja nostaa veden korkeutta sitä kautta. On kanavia ja pesäkekoja, ja majavien suunnitelmat saattavat olla kilometrien mittaisia. Majavat toimivat usein ryhmänä: kaikki rakentavat yhdessä patoa tai kaatavat yhdessä puita samana iltana. Ihmiset voisivat ottaa majavilta oppia monissa asioissa.”
Pitkän tarkkailun aikana majavista on näkynyt myös inhimillisiä piirteitä. Kerran majavaperheen teemana oli puusavotta, johon myös perheen pienimmät osallistuivat. Pepe ja Paula huomasivat, että täysikasvuisen majavan perässä löntysteli pikkumajava kantaen pientä risua perässä. Risua raahatessaan se päästeli kiukuttelulta kuulostavia ärhentelyääniä.
Pepe uskoo myös, että eläinten tapa läjäyttää häntäänsä ei ole pelkästään varoitusääni.
”Olemme todistaneet, että majava ilmaisee myös muita asioita häntää läjäyttämällä. Se voi esimerkiksi ilmoittaa muille, että vesialueet ovat nyt auki tai että kohta kaatuu puu.”
Majavilla heikko näköaisti, mutta tarkka hajuaisti. Pepe on Forsberg viettänyt metsissä tuhansia tunteja majavia tarkkaillen, jotta eläimet tottuisivat hänen hajuunsa.
”Majavat ovat tuoneet meille haapakeppejä syötäväksi. Uskon, että se on ystävyyden osoitus.”