Hoitoalan ammattiliitto Tehy: Naisten matalampi palkka hoitoalalla rikkoo tasa-arvolakia ja olisi mahdollista viedä oikeuteen
Ammatijärjestöt Tehy ja SuPer ehdottavat palkkojen tasa-arvo-ohjelmaa. Uudessa-Seelannissa palkkojen eriarvoisuutta korjattin oikeusteitse, Saksassa neuvotteluteitse.
Naisten palkat eivät ole juurikaan tavoittaneet miesten palkkoja viime vuosina.
Naisen euro on yhä vain 84 senttiä. Näin on siitäkin huolimatta, että 13 vuotta sitten hallitus ja työmarkkinajärjestöt sitoutuivat edistämään palkkatasa-arvoa.
13 vuoden aikana eroa on saatu kurottua 4 prosenttia pienemmäksi.
”Se on niin vähän, että ei voida puhua edes baby stepseistä”, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo.
Palkkatasa-arvoon kuitenkin velvoittavat sekä Suomen omat lait että kansainvälinen ja EU-oikeus.
Hoiva-alan ammattiliitot ovat kyllästyneet asioiden hitaaseen etenemiseen. Samapalkkaisuusohjelma on polkenut paikoillaan jo kolmen hallituskauden ajan.
Lähihoitajia edustava SuPer ja Tehy ovat nyt laatineet palkkojen tasa-arvo-ohjelman, joka nostaisi kymmenessä vuodessa naisvaltaisen hoiva-alan palkat miesvaltaisten alojen tasolle.
Se tapahtuisi näin: tuleva hallitus sitoutuu hallituskaudet ylittävään ohjelmaan, jossa koulutetun hoitohenkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja nostetaan 1,8 prosenttia enemmän kuin miesvaltaisten alojen palkkoja. Näin toimitaan kymmenen vuoden ajan.
Tämä maksaisi vuosittain 100–150 miljoonaa euroa, kymmenessä vuodessa siis 1–1,5 miljardia euroa. Rahat ohjattaisiin valtion budjetissa tähän tarkoitukseen.
Hoito-alalla käy pyöröovi
Hoiva-alalla ollaan huolissaan pahenevasta työvoimapulasta, joka johtuu palkan ja työn kuormittavuuden epäsuhdasta.
Ammattijärjestöt ovat laskeneet, että sote-alalle kouluttautuneista 40 000 on siirtynyt muille aloille.
”Alan koulut vielä vetävät, mutta pari vuotta alan töissä riittää monelle. Pyöröovi käy”, Rytkönen sanoo.
Jopa perinteisesti houkuttelevimpiin erikoissairaanhoidon tehtäviin on vaikea saada tekijöitä.
”Ihmiset vaihtavat töitä, koska palkka ei vastaa työn kuormaa. Viimeisen puolen vuoden aikana avoimiin tehtäviin hakijoiden määrä on puolittunut erikoissairaanhoidossa”, HUS:in pääluottamusmies Jenni Hjelt sanoo.
Oikeusjuttu auttoi Uudessa-Seelannissa
Matalapalkkaisille naisaloille kohdistetut korotukset ovat jo totta parissa maassa.
Väestöltään hiukan Suomea pienempi Uusi-Seelanti nosti pari vuotta sitten julkisen sektorin tuella toimivan naisvaltaisen hoiva- ja hoitoalan palkkoja tuntuvasti.
Korotus koskee 55 000 työntekijää ja se tehdään viiden vuoden aikana. Palkat nousevat 15–49 prosenttia, parhaimmillaan 3 000 euroa vuodessa. Yhteensä korotuksiin kuluu 1,3 miljardia euroa.
Uudessa-Seelannissa korotusten taustalla on korkeinta oikeutta myöten puitu riitajuttu, jossa ammattiliitto haastoi matalasti palkatun vanhuksia hoitavan naisen työnantajan oikeuteen epätasa-arvoisen palkan takia.
Voitaisiinko näin tehdä Suomessa?
”Voitaisiin. Meilläkin olisi teoriassa mahdollisuus viedä palkkaepätasa-arvo oikeuteen”, Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo.
”Emme kuitenkaan haluaisi riidellä ilmoittamalla, että jos sopiminen ei onnistu, mennään oikeuteen tai lakkoon”, Kirvesniemi sanoo
Sen sijaan ammattiliitot haluavat tietää, millä konkreettisella keinolla seuraava hallitus ratkaisee hoiva-alan palkkaongelman.
”Konkreettinen tarkoittaa rahaa”, Kirvesniemi tarkentaa.
Hoito-alan palkat nousevat Saksassa
Myös Saksassa päätettiin vastikään paikata julkisen sektorin matalia palkkoja rahalla.
Kaikkia julkisen sektorin palkkoja korotetaan 8 prosenttia kolmessa erässä vajaan kolmen vuoden aikana. Sen lisäksi hoitajien peruspalkkaa nostetaan 120 euroa. Koulutettu henkilöstö saa vielä lisäksi sadan euron korotuksen 1.1.2020 mennessä.
Näillä toimilla halutaan lisätä hoitoalan vetovoimaa.
Saksa käyttää tähän hankkeeseen 7 miljardia euroa.
”Saksassa asia toteutettiin neuvottelemalla ja sitä mekin toivomme”, Kirvesniemi sanoo.