Hoivakodin maksut olivat viedä Riitan isän kodinkin – Näin asiakasmaksulaki uudistuu ja parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta
Kun vanhus ei pärjää enää kotona, tehostetun palveluasumisen maksut voivat viedä lähes koko eläkkeen. Pitääkö asunto myydä, vaikka puoliso tai omaishoitajana työskennellyt lapsi asuisi vielä samassa taloudessa?
Kun Riitan isä siirrettiin hoivakotiin, hoitomaksut veivät yhteisasunnossa asuneen tyttärenkin talousahdinkoon: ”Minulle vastattiin, että meidän kotimme pitäisi laittaa myyntiin, että saisimme isän pidettyä tehostetussa palveluasumisessa. Siirtoa normaaliin palvelutaloon ei hyväksytty eikä maksuja haluttu kohtuullistaa.”
Monia ikäihmisiä huolestuttaa, voivatko hoivakodin maksut viedä kodin. Tästä on kokemusta Pirkanmaalla pienessä kunnassa asuvalla 53-vuotiaalla Riitalla.
Hänen 79-vuotias isänsä siirrettiin palvelutalosta omaisten kanssa neuvottelematta kuutisen vuotta sitten ympärivuorokautiseen hoivakotiin, jolloin isän eläkkeestä jäi tilille vain satanen.
Noin 1 200 euron eläke suli lähes kokonaan hoitokodin vuokraan ja hoitomaksuun. Riitta järkyttyi ja anoi maksuihin kohtuullistamista.
”Maksut olivat sokki”, Riitta sanoo.
Riitta on asunut vuosia isänsä, äitinsä ja miehensä kanssa neljästään paritalossa, josta jokainen on omistanut neljänneksen. Riitan äiti kuoli vuonna 2010, jonka jälkeen Riitta toimi aluksi isänsä omaishoitajana. Vuonna 2012 isä meni palvelutaloon.
Kun isä siirtyi ympärivuorokautiseen hoivakotiin, perheen talous horjui. Riitta sai itse tuolloin vain sairauspäivärahaa, mutta joutui koko ajan maksamaan isänsä juoksevia kuluja: esimerkiksi hänen osuuttaan kiinteistöverosta, kiinteistövakuutuksesta, lämmityskuluista ja sähköstä.
”Minulle vastattiin, että meidän kotimme pitäisi laittaa myyntiin, että saisimme isän pidettyä tehostetussa palveluasumisessa. Siirtoa normaaliin palvelutaloon ei hyväksytty eikä maksuja haluttu kohtuullistaa”, Riitta sanoo.
Riitta päätyi ottamaan isänsä pois hoivakodista, ja palaamaan omaishoitajaksi. Riitta oli erityisen hankalassa asemassa isänsä maksuja maksaessaan, koska asiakasmaksulaissa ei ole huomioitu suoraan aikuisen lapsen oikeutta asua yhteisasunnossa vanhempansa kanssa. Mutta joutuvatko puolisotkin pelkäämään, että he menettävät kodin?
Hoivakodin maksut erisuuruisia – Osa kunnista jättää pienempituloiselle puolisolle käyttövaraa
Tehostetun palveluasumisen maksut ovat tällä hetkellä eri suuruisia kunnasta riippuen ja kunnat päättävät itse tavan, jolla maksut määräytyvät. Yhtenäistä kuitenkin on, että maksut määräytyvät tulojen mukaan, ja syövät lähes koko eläkkeen.
Lain mukaan maksukykyä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon henkilön asuminen ennen hoivakotia yhteistaloudessa, vaikka se ei ole pakollista.
Monet kunnat, kuten Helsinki ja Pirkkala, jättävät pienempituloiselle puolisolle käyttövaraa asumiseen omassa kodissa isompituloisen, hoivakodissa asuvan puolisonsa eläkkeestä – mutta eivät kaikki.
Asiakasmaksulaki uudistuu heinäkuussa 2021
Suomeen on kuitenkin tulossa heinäkuussa yhtenäiset tehostetun palveluasumisen maksut takaava asiakasmaksulaki, jolloin maksuista tulee pakolliseksi vähentää välttämättömät asumismenot, joita puolisonsa kanssa yhdessä asunut vanhus on maksanut ennen tehostettuun palveluasumiseen siirtymistään.
Tämä tulee helpottamaan oman kodin pitämistä puolison asuntona vielä, kun toinen pariskunnasta asuu hoivakodissa.
”Kunnat ovat voineet itse määritellä asumispalveluiden asiakasmaksut, ja ne ovat siksi vaihdelleet kovastikin. Kun tehostetun palveluasumisen asiakasmaksuperusteet tulevat lakisääteisiksi, kansalaisten yhdenvertaisuus Suomessa paranee huomattavasti”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Anna Haverinen sanoo.
Ilmoituksen tekeminen työpaikan epäkohdista vaati rohkeutta. Tarja Parkatti tiesi, että se voisi maksaa hänelle työpaikan. © Juha Harju