”Väärän isyyden” kumoaminen vei Janilta vuosia – Oikeustieteen professori: ”Lapset ovatkin tavallaan ”lainsuojattomia” monissa tilanteissa”
Lapsen edun tulkinta saattaa olla isyyden kumoamisessa haasteellista. Laki asettaa raamit, mutta ihmisten tilanteet saattavat olla hyvin erilaisia.
Julkisuudessakin esillä ollut tapaus alkoi, kun tammikuussa 2016 "Janin" silloinen vaimo kertoi, että tämä ei olekaan heidän yhteisen puolitoistavuotiaan lapsensa isä.
Kesäkuussa 2023 annettu käräjäoikeuden ratkaisu ”väärän isyyden” -tapauksessa toteuttaa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Suvianna Hakalehdon mielestä lapsen etua paremmin kuin vuonna 2017 annettu ratkaisu, jolloin isyyttä ei kumottu.
”Oikeudellisen isän ja lapsen välillä ei ole ollut vuosikausiin sosiaalista suhdetta eikä siten perusteita vanhemmuussuhteen säilyttämiselle”, Suvianna Hakalehto sanoo.
Janin isyyden kumoamiskanne hylättiin vuonna 2017, koska määräaika oli umpeutunut
Julkisuudessakin esillä ollut tapaus alkoi, kun tammikuussa 2016 Janin silloinen vaimo kertoi, että tämä ei olekaan heidän yhteisen puolitoistavuotiaan lapsensa isä. Lapsi olikin miehen, jonka kanssa hänen vaimollaan oli ollut avioliiton ulkopuolinen suhde. Muutaman kuukauden kuluttua tästä isyystesti todisti 99,9 prosentin todennäköisyydellä, että Jani ei ole lapsen isä.
Isyyden kumoamiskanne on lain mukaan nostettava kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä. Janin tapauksessa lapsi ehti täyttää kaksi vuotta ennen kuin Jani nosti kanteen elokuussa 2016. Kanne hylättiin tammikuussa 2017, koska määräaika oli umpeutunut, eikä tuomioistuin katsonut Janin esittäneen erittäin painavaa syytä sille, että kanne olisi pitänyt tutkia määräajan umpeutumisen jälkeen.
Lapsen äidin vaatimuksesta, Jani tuomittiin maksamaan elatusmaksua lapsesta, vaikka hän ei biologisesti ole lapsen isä. Se, että Jani määrättiin maksamaan elatusmaksuja lapsesta on herättänyt vuosien varrella paljon ihmetystä. Tuomioistuimen on kuitenkin pakko määrätä elatusvelvolliseksi henkilö, joka on oikeudellinen isä, siinä ei lain mukaan ole harkinnanvaraa.
Isyyden kumoamista haki lapsi edunvalvojan välityksellä
Nyt vuosien jälkeen Janin tapauksessa isyyden kumoamista haki lapsi edunvalvojan välityksellä, jolloin kanteen nostamiselle ei ole määräaikaa.
Edunvalvojan määräämiseen täytyy olla lain mukaan lapsen edun kannalta erittäin painava syy. Sellainen voi olla esimerkiksi se, ettei oikeudellisen isän ja lapsen välillä ole sosiaalista isän ja lapsen suhdetta, kuten oli Janin kohdalla. Hän oli viimeksi tavannut lapsen syksyllä 2016.
Määräyksellä erittäin painavasta syystä on haluttu suojata lapsen itsemääräämisoikeutta isyysasiassa. Tavoite on ollut, että lapsen ollessa 15-vuotias hän voi itse päättää, nostaako hän kumoamiskanteen vai ei. Voi olla myös tilanteita, joissa lapsi eikä isä kumpikaan halua kumota isyyttä, vaikka on selvinnyt, että isä ei olekaan biologisesti isä.
Haasteita lapsen edun toteutumisessa isyyden kumoamisessa
Suomi liittyi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen yli 30 vuotta sitten. YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää ottamaan lapsen edun eli lapsen oikeuksien toteutumisen ensisijaisesti huomioon kaikissa tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia.
Perheoikeuteen ja sen osana isyyttä koskevaan lainsäädäntöön lapsen oikeuksien sopimus on kuitenkin vaikuttanut hitaammin kuin esimerkiksi lastensuojeluun tai varhaiskasvatukseen liittyvään lainsäädäntöön.
”YK:n lapsen oikeuksien komitea on kesäkuussa 2023 Suomelle antamissaan loppupäätelmissään todennut, että lapsen edun sisällön ymmärtäminen näyttää Suomessa olevan yhä haasteellista niin tuomioistuimissa kuin viranomaistoiminnassakin”, Suvianna Hakalehto sanoo.
Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen huoltajalla on velvollisuus huolehtia lapsen tasapainoisesta kehityksestä ja hyvinvoinnista. Huoltajalle ei kuitenkaan ole säädetty seurauksia, jos hän laiminlyö velvollisuutensa.
”Lapset ovatkin tavallaan ”lainsuojattomia” monissa tilanteissa, joissa huoltaja toimii heidän etunsa vastaisesti”, Hakalehto sanoo.
Vanhemmuuslaki korvasi isyyslain vuoden 2023 alussa
Vuoden 2023 alusta alkaen voimaan tullut vanhemmuuslaki korvasi isyyslain. Suvianna Hakalehdon mukaan lakia säädettäessä tavoite on ollut edistää lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa, suojata lapsen etua ja yhdenvertaisuutta eri perherakenteissa, sekä korostaa lapsen osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia vanhemmuusasioissa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämällä tavalla.
Hakalehdon mielestä on tärkeää, että lapsille tarjotaan mahdollisuus ilmaista näkemyksensä isyyden kumoamista koskevassa asiassa, lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden.
”Lain soveltamisessa pitäisi myös aina huomioida elämän moninaiset ja ennakoimattomatkin tilanteet”, Suvianna Hakalehto sanoo.
Vanhemmat pelkäsivät Janin hengen puolesta
Seura kertoi maaliskuussa 2020 julkaistussa haastattelussa, miten Janin vanhemmat Ilkka ja Mirja ovat seuranneet poikansa taistelua isyytensä kumoamiseksi aivan alusta asti.
Jani oli yhteiseksi luullun lapsen kanssa yökylässä vanhempiensa luona, kun vaimo ilmoitti hänelle totuuden lapsen biologisesta isästä.
”Se oli aivan uskomaton tilanne. Hän ei kyennyt nousemaan sängystä, oli siellä peitto korvissa”, Mirja kertoo poikansa loppiaisaamusta 2016.
”Me haettiin tietysti lapsi ja syötettiin.”
Isovanhemmat pyrkivät etenkin aluksi pitämään omat tunteensa kurissa Janin nähden, etteivät lisäisi tämän taakkaa omalla ahdistuksellaan. Ensijärkytys kesti kuukausia, joiden aikana isovanhemmat pelkäsivät jopa poikansa hengen puolesta.
”Kyllä hän oli semmoisessa shokissa, että todella pelättiin, että hän panee kuulan kalloonsa. Yökaudet viestiteltiin, että pistä elonmerkki ittestäs”, Mirja kertoo.
Lopulta ne olivat juuri Ilkka ja Mirja, jotka saivat poikansa menemään isyystestiin – lähes kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun totuus oli tullut loppiaisena ilmi.
Oman pojan taistelu väärästä isyydestä on ollut raskasta seurattavaa myös hänen vanhemmilleen. © Vessi Hämäläinen / Otavamedia