Kiinteät kulukorvaukset, eläkkeen ”superkarttuma”, sopeutumisraha – Mitä kaikkea kansanedustaja saa palkan päälle?

Kerrataan ensin, mitä viime päivinä ja viikkoina on tapahtunut.

Iltalehti kertoi maanantaina, että Jani Toivola on ajanut tällä vaalikaudella yli tuhat taksimatkaa ja aiheuttanut suhaamisellaan 22 000 euron laskun veronmaksajille.

Tiistaina Iltalehti julkaisi Toivolasta uuden uutisen. Sen mukaan eduskunta on maksanut hänelle huhtikuusta 2016 kuukausittaisen kulukorvauksen päälle 329 euron asumislisän sillä perusteella, että hänen vakituinen asuntonsa Riihimäellä sijaitsee yli 30 kilometrin päässä eduskuntatalosta.

Käytännössä Toivola kuitenkin asuu Helsingissä. Jo samana päivänä hän ilmoitti siirtävänsä kirjat pääkaupunkiin ja luopuvansa asumislisästä.

Jani Toivola siirsi kirjansa asuntokohun vuoksi Riihimäeltä Helsinkiin ja luopui asumislisästä. © Kaisa Rautaheimo / Otavamedia

Jani Toivolalle maksetut korvaukset eivät aiheuta toimenpiteitä

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio ei aio ryhtyä toimenpiteisiin Toivolalle maksettujen korvausten osalta. Hänen mukaansa Toivolan menettelyssä ei ole ollut ongelmaa, sillä henkikirjoittaja on vahvistanut kansanedustajan asuinpaikaksi Riihimäen.

”Ei virkamiehillä ole mahdollisuutta kysellä naapureilta, asuuko kansanedustaja kotonaan. Sitä paitsi monella muullakin kansanedustajalla kuluu merkittävästi aikaa Helsingissä”, Rauhio sanoo.

Oliko tässä tapauksessa ratkaisevaa se, että Toivola ei ole vuokrannut Riihimäen-asuntoaan toiselle rahaa vastaan?

”Kun näin ei ole tapahtunut, minun ei tarvitse sitä miettiä. Ja se on helpotus. Tietysti olisi ongelmallista suhteessa henkikirjoittajaan väittää asuvansa huoneistossa, jonka on vuokrannut toiselle”, Rauhio puntaroi.

Teuvo Hakkaraisen saunakorvaus syynissä

Perussuomalaisten kansanedustajien Teuvo Hakkaraisen ja Ville Vähämäen asumisjärjestelyt nousivat tapetille viime heinäkuussa. Kaksikko on majoittunut Helsingissä vuokraamassaan saunassa, jota ei ole tarkoitettu asumiskäyttöön.

Kumpikin heistä on saanut kuukausittain kiinteän 986 euron kulukorvauksen päälle kaksi lisää: yli 30 kilometrin päässä kiinteästi asuville tarkoitetun 329 euron korotuksen, sekä tämän päälle maksettavan 493 euron lisäkorvauksen, joka on tarkoitettu pääkaupunkiseudulta kakkosasunnon hankkineille maakuntien kansanedustajille.

Elokuussa Helsingin rakennusvalvonta vaati kaksikolta, että heidän on lopetettava asuminen tilassa, jota ei ole siihen tarkoitettu. Jo sitä ennen eduskunnan hallinto oli päättänyt olla toistaiseksi maksamatta Hakkaraiselle ja Vähämäelle 493 euron lisäkorvauksia.

Kaksikon tulevien korvausten ja heille jo maksettujen rahojen mahdollisen takaisinperinnän ratkaisee eduskunnan kansliatoimikunta, jonka seuraava kokous pidetään 27. syyskuuta. Ratkaisuehdotuksen toimikunnalle esittelee Pertti Rauhio.

”En ole vielä päättänyt esitykseni sisältöä enkä kokousta, jossa sen esittelen. Tänä syksynä asia kuitenkin käsitellään”, Rauhio sanoo.

Teuvo Hakkarainen on majoittunut pitkään saunatilassa, joka ei ole tarkoitettu asumiskäyttöön. © Tommi Tuomi / Otavamedia

Kansanedustajat saavat korvauksia ilman kuitteja

Kansanedustajan palkka on 6 510 euroa kuussa. Kahdentoista palvelusvuoden jälkeen se nousee 6 997 euroon.

Moni kokenut parlamentaarikko ansaitsee kuitenkin käytännössä paremmin. Esimerkiksi valiokuntien ja eduskuntaryhmien johtamisesta maksetaan 732–1 207 euron lisäkorvaus. Poikkeuksen muodostavat yhden tai kahden jäsenen ryhmät.

Eduskunnan puhemiehen korvaus on 11 981 euroa kuussa ja varapuhemiesten 9 987 euroa.

Kansanedustajien ei tarvitse askarrella lippujen ja lappujen kanssa, sillä heidän työstään aiheutuvista kuluista maksetaan kiinteä kulukorvaus, joka on lähtökohtaisesti 986 euroa kuussa.

Jos edustajan vakituisen asuinpaikan etäisyys eduskuntatalosta on yli 30 kilometriä, korvaus nousee 1 315 euroon. Mikäli Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien ulkopuolelta valittu ja siellä vakituisesti asuva kansanedustaja hankkii asunnon pääkaupunkiseudulta, kuukausittainen kulukorvaus kohoaa 1 809 euroon.

Kiinteän kulukorvauksen vuoksi edustajat eivät voi laskuttaa päivärahoja kotimaan matkoilla. Ulkomaan työmatkoilta sen sijaan veloitetaan päivärahoja.

Edustajilla on kuitenkin oikeus pyytää erikseen korvausta kotinsa nettiyhteydestä.

Valiokunnan työtilat eduskunnassa. © Seppo Saarentola / Otavamedia

Ilmaiset matkat

Edustajan toimeen liittyvät lennot sekä juna- ja bussimatkat ovat kansanedustajille ilmaisia. Valtionrautateillä sopii matkustaa ykkösluokassa.

Kansanedustajat hankkivat matkaliput eduskunnan matkatoimiston kautta, mikä tarjoaa hallintoväelle mahdollisuuden tarkastella tilausten asiallisuutta.

”Lähtökohta on se, että vaikkapa matkat kansanedustajan kotoa oman vaalipiirin tupailtoihin eivät kuulu eduskunnan maksettaviksi”, Rauhio sanoo.

© Jarmo Wright / Otavamedia

Hallintojohtajan mukaan kansanedustajien tulisi ensisijaisesti käyttää liikkuessaan julkisia kulkuneuvoja, ja pyytää etukäteen lupa kilometrikorvausten laskuttamiseen oman auton käytöstä. Jos julkiset yhteydet eivät ole toimivat, luvan saa tarvittaessa toistuvaankin kilometrikorvausten perimiseen.

Taksikorvaukset ovat oma lukunsa. Kansanedustajat maksavat matkansa taksikorteilla ja niiden asianmukaisuuden tarkastus tapahtuu käytännössä vuoden tai parin välein – jälkikäteen ja median toimesta.

Lomia yli neljä kuukautta

Työteliäät kansanedustajat täyttävät kalenterinsa tapaamisilla ja perehtyvät huolellisesti paksuihin muistioihin, joita heidän eteensä kannetaan ehtymättömänä virtana.

Tunnollisimmat saavat tosissaan varoa loppuun palamista. Näin on etenkin silloin, jos edustaja on nimitetty ministeriksi tai valiokunnan johtoon – tai vaikuttaa eduskunnan lisäksi kotikuntansa valtuustossa tai muissa luottamustehtävissä.

Jos Arkadianmäellä haluaa kuitenkin päästä helpolla, sekin onnistuu. Tässä auttavat pitkät lomat ja lyhyet istuntoviikot.

Kansanedustajilla on lomaa – virallisesti istuntotaukoja –  noin neljä ja puoli kuukautta vuodessa.

Esimerkiksi joulun viettoon eduskunta tapaa päästä jo hyvissä ajoin ennen pyhiä, ja kevätistuntokausi alkaa yleensä vasta helmikuussa. Kesäloma tyypillisesti käynnistyy viikko juhannuksen jälkeen ja päättyy syyskuun alussa.

Lisäksi henkeä vedetään myös kevät- ja syysistuntokausien keskellä.

Maanantaisin eduskunnassa ei ole istuntoja lainkaan. Viikonlopun viettoon pääsee perjantaisin jo alkuiltapäivästä.

Palkka juoksee luotettavasti aina neljä vuotta kerrallaan, riippumatta työtunneista ja poissaoloista. Toisaalta kansanedustajilla ei ole oikeutta saada venyneistä työpäivistä ylityökorvauksia, sillä heillä ei ole virallista työaikaa. Lomarahojakaan ei makseta.

© Seppo Saarentola / Otavamedia

Tukevat eläke-edut

Kansanedustajien ehkä makoisinta etuisuutta kutsutaan ”superkarttumaksi”. Kansanedustajalle kertyy oikeus täyteen eläkkeeseen jo 15 työvuoden jälkeen, kun taas vaikkapa 1985 syntyneillä suomalaisilla samaan kuluu yli 45 vuotta.

Eikä tässä kaikki.

Kun kansanedustajan työ loppuu, edustajalle voidaan maksaa heti sen perään erillistä sopeutumisrahaa, jonka suuruus on tyypillisesti hieman alle 2000 euroa.

Korvausta maksetaan vuodesta kolmeen vuoteen, riippuen eduskunnassa vietetystä ajasta. Jos edustaja on täyttänyt 59 vuotta ennen sopeutumisrahajakson päättymistä, korvausta voidaan maksaa siihen asti, kunnes hän täyttää 65 vuotta.

Sopeutumisrahan määrää kuitenkin vähentävät eduskunnan jättäneen edustajan muut tulot. Jos ne ylittävät kansanedustajan eläkkeen enimmäismäärän, joka on rivikansanedustajalla nykyään hieman yli 4 000 euroa, sopeutumisrahaa ei makseta enää lainkaan.

Lisäksi ennen vuotta 2011 valitut kansanedustajat ovat toistaiseksi olleet oikeutettuja sopeutumiseläkkeeseen, jonka taso on ollut tuntuvasti sopeutumisrahaa korkeampi.

Viime toukokuussa eduskuntaryhmät päättivät kuitenkin takautuvasti poistaa tämän etuuden, myös sitä parhaillaan nauttivilta entisiltä kansanedustajilta. Samalla sovittiin sopeutusrahan korottamisesta yli 200 eurolla. Uudistus on tarkoitus saattaa voimaan ensi kevääksi.

Sopeutumiseläkettä parhaillaan saavien entisten edustajien eläkkeenmaksu keskeytetään, kun uusi laki astuu voimaan. Sen jälkeen heillä on oikeus saada sopetumisrahaa kolmen vuoden ajan.

Kaikille sopeutumiseläkkeestä nauttiville tuskin käy niin heikosti, sillä eduskuntaryhmät sopivat myös niin sanotusta dinosauruspykälästä. Sen mukaan eläke-etuutensa menettävät edustajat voivat hakea eduskunnan kansliatoimikunnalta harkinnanvaraista eläkettä.