Kommentti: Viranomaiset toimivat luultavasti lainvastaisesti, jos he salaavat Suomessa koronan leviämistietoja

Jaa artikkeliTilaa Seura
Meilahden sairaala
© Tommi Tuomi / Otavamedia
THL ei halua kertoa, kuinka koronaviruksen takia tehohoitoon joutuneiden potilaiden määrä jakautuu eri puolille Suomea. Ratkaisu ei kestä kriittistä tarkastelua. Lisäksi se on vaarallinen ja luultavasti myös lainvastainen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään tiistaina julkistamien tilastojen mukaan Suomessa on todettu yhteensä 792 laboratoriovarmistettua koronatartuntaa. Määrä nousi lähes sadalla edellispäivästä. Toistaiseksi koronaan on menehtynyt yksi suomalainen.

Sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä kasvoi: tiistaina illansuussa heitä oli THL:n mukaan 73, joista tehohoidossa 17.

Viranomaiset varautuvat hoitoa tarvitsevien määrän huomattavaan kasvuun. Teho-osastopaikkoja on Suomessa noin 400, mutta niiden määrää ollaan kasvattamassa tuhanteen muun muassa muuttamalla valvontaosastopaikkoja tehohoitopaikoiksi.

On hyvin mahdollista, että jo aivan lähiaikoina koronaa potee sairaaloissa sadoittain suomalaisia, joista kymmenet ovat tehohoidossa. Ja luvut voivat kasvaa tästä edelleen. Jonain päivänä hoitopaikoista voi olla pulaa.

Suomalaisilla on nyt kova tarve tietää, mikä on koronatartuntojen tilanne eri puolilla maata. Mutta ajantasaista alueellista dataa on vaikea saada.

THL ei itse kerro eri alueiden tartuntalukuja

Viime viikon keskiviikkona 18. maaliskuuta THL lakkasi julkistamasta tietoa tartunnoista sairaanhoitopiireittäin. Sen jälkeen eri mediat ovat keränneet lukuja suoraan sairaanhoitopiireistä, mutta näissä tiedoissa on puutteita.

Toisaalta, vaikka kattavat alueelliset tartuntaluvut olisivatkin tiedossa, niitä ei olisi järin mielekästä vertailla keskenään. Ihmisiä on testattu vaihtelevasti eri puolilla maata.

Nyt, ja etenkin lähitulevaisuudessa, yksi tärkeimmistä keinoista seurata taudin etenemistä alueittain on tarkkailla sairaalahoitoon ja teho-osastolle joutuneiden lukumäärää sairaanhoitopiireittäin. Aluksi luvut ovat pieniä, mutta kasvaessaan ne kuvastavat hyvin sitä, miten tilanne kehittyy maan eri kolkissa.

Viime viikon torstaina 19. maaliskuuta julkisuuteen tuli kuitenkin tieto, että sosiaali- ja terveysministeriö on antanut sairaanhoitopiireille viranomaisohjeen olla kertomatta julkisuuteen alueellisia tietoja koronaviruksen takia tehohoidossa olevien suomalaisten määrästä.

Ministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee perusteli sairaanhoitopiireille annettua ohjetta yksityisyyden suojalla. Hänen mukaansa tehohoidettavien määrä on niin pieni, että julkisuudessa olevat tiedot voisivat yhdistyä tiettyyn henkilöön.

”Tärkeintä tilanteessa on potilaan tietosuoja. Mitä pienemmästä ihmismäärästä on kysymys, sitä enemmän tietosuoja vaarantuu. Siksi tiedoista raportoidaan vain kansallisella tasolla THL:n sivuilla”, ministeriö ilmoitti Twitterissä.

Kun ministeriö asettaa tärkeimmäksi tavoitteekseen tietosuojan varjelun, se tekee paradoksaalisesti suurimman karhunpalveluksen niille suomalaisille, jotka eivät niin välittäisi saada tietoja koronatilanteesta.

Juuri uutinen siitä, että omalla asuinalueella on joutunut ihmisiä tehohoitoon voisi havahduttaa niitä, jotka luulevat yhä elävänsä herran kukkarossa ja kohtaavat edelleen surutta muita ihmisiä.

Tällaisten lukujen pitäminen vain viranomaisten tiedossa alentaa kansalaisten kriisitietoisuutta. Se on vaarallista.

Kuinka lukumäärä paljastaisi henkilön?

Sosiaali- ja terveysministeriön päätös salata tiedot tietosuojan nimissä ei kestä kriittistä tarkastelua.

Manner-Suomen vähäväkisin sairaanhoitopiiri on Itä-Savo, jonka alueella asuu yli 40 000 ihmistä. Jos julkisuuteen kerrottaisiin, että siellä yksi ihminen on joutunut koronan takia tehohoitoon, niin kuinka tämä tieto paljastaisi sivullisille, kenestä on kyse?

Kuvitellaan vielä tilanne, jossa yskästä kärsineen itäsavolaisen naapurit tietäisivät tämän joutuneen vuodehoitoon Savonlinnan keskussairaalaan. Siellä on noin sata sairaansijaa. Jos julkisuuteen tulisi tieto, että Itä-Savon sairaanhoitopiirissä on joutunut yksi ihminen koronan takia teho-osastolle, kuinka naapurit voisivat tietää, että henkilö on juuri heidän tuttunsa?

Isommissa sairaanhoitopiireissä tilastotietojen yhdistäminen yksittäisiin henkilöihin olisi vielä mahdottomampaa.

Viranomaisilla on tapana kertoa juhannuksena hukkuneista kunnittain ja antaa tietoja myös heidän iästään ja sukupuolestaan. Tätäkin taustaa varten on ihmeellistä, että sosiaali- ja terveysministeriö on kieltänyt kokonaisia sairaanhoitopiirejä kertomasta koronan takia teho-osastolle joutuneista edes lukumäärää.

Olisiko tästä ennakkotulkinnaksi: THL joutui luovuttamaan silpomistilastot

Tuoreen oikeustapauksen valossa ministeriön ukaasi ei ole välttämättä edes lain mukainen.

Viime helmikuun lopussa Helsingin hallinto-oikeus ratkaisi Seuran eduksi kiistan, joka koski sitä, onko THL:llä velvollisuutta julkistaa viittä tapausta pienempi lukumäärä ympärileikatuista naisista.

(Hallinto-oikeuden päätöksestä kerrotaan tässä jutussamme. )

Oikeusjuttu sai alkunsa, kun lehtemme pyysi THL:ltä tietoa siitä, kuinka moni vuonna 2017 synnyttäneistä silvotuista äideistä oli syntynyt Suomessa. THL kieltäytyi antamasta tietoa vedoten muun muassa siihen, että tapausten vähäinen lukumäärä vaarantaisi yksittäisten äitien tietosuojan.

Seura valitti ratkaisusta, muistuttaen siitä, että Suomessa synnyttää vuosittain kymmeniätuhansia naisia, ja että niin sanottuun riskiryhmään kuuluvien synnytysikäisten naisten lukumäärä lasketaan useissa sadoissa. Tämän vuoksi tietoa ympärileikattujen lukumäärästä ei voisi yhdistää kehenkään tiettyyn henkilöön.

Hallinto-oikeus velvoitti THL:n luovuttamaan tilastotiedon sillä perusteella, että ”ainoastaan vuosittaista lukumäärää koskeva ja riittävän suureen ihmisjoukkoon kohdistuva tilastotieto ei ole välittömästi eikä välillisesti kohdennettavissa kehenkään yksittäiseen henkilöön”.

Päätöksessä sovelletiin julkisuuslakia.

Toivoa sopii, että sosiaali- ja terveysministeriössä perehdyttäisiin tähän Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisuun. Tai käytettäisiin ihan vain arkijärkeä.

Juttua muokattu 24.3. klo 18:56, päivitetty hoidettavien määrä.

Lue myös: Hallinto-oikeus ratkaisi: THL ei saa salata Suomessa syntyneiden silvottujen äitien määrää

X