Kotihoidon yleistyvä palvelu tuo hoitajan kotiin ruudun välityksellä – Eniten etähoitoa hyödynnetään Pohjois-Savossa, vähiten Satakunnassa
Kotihoidon tukipalveluna toimivaa etähoitoa on järjestetty Helsingissä jo kymmenen vuodetta. Palvelua on käytössä myös muualla Suomessa vaihtelevissa määrin. Työ etähoidossa on kiireistä mutta fyysisesti vähemmän kuormittavaa kuin kentällä.
Etähoito yleistyy kotihoidon palveluissa.
Etähoitopalvelu käynnistyi Helsingissä kymmenen vuotta sitten pienenä pilottina, jossa pyrittiin vastaamaan kotihoidon tiukkeneviin resursseihin.
”Aluksi asiakkaita oli vain muutamia, siitä määrä on vuosi vuodelta kasvanut. Nyt meillä on noin tuhat asiakasta”, kertoo Palvelukeskus Helsingin hoivan palvelupäällikkö Anne-Maria Siitonen.
Etähoito on erilaista hoitotyötä, jossa yhteys asiakkaisiin otetaan etälaitteen välityksellä. Asiakkaat tulevat kotihoidon kautta, joten asiakaskunta on pääasiassa ikäihmisiä.
Myös nuorempia kotihoidon kriteerit täyttäviä asiakkaita on palvelun piirissä. Helsingin kaupungilla säännöllistä kotihoitoa voidaan myöntää henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut eivätkä he selviäisi yksin tai omaisten avulla arkielämän perusaskareista.
Terveydenhoidossa yleisesti etäasioinnit ovat lisääntyneet lähes vuosittain. Vuonna 2022 etäasiointeja tehtiin koko Suomessa melkein 10 miljoonaa.
Määrä ei kuitenkaan sisällä kotihoidon etäkäyntejä.
Kotihoitoa tukevia etäkäyntejä tehdään kaikkialla Suomessa ja se on lisääntynyt sote-uudistuksen myötä. Miten laajasti sitä toteutetaan, vaihtelee alueittain. Eniten etähoitoa hyödynnetään Pohjois-Savossa, vähiten taas Satakunnassa.
Hoitotyötä ilman kiireen tuomaa painetta
Lähihoitaja Jenni Seppänen on työskennellyt hoitajana Palvelukeskus Helsingissä liki kolmen vuotta, ja hän on nauttinut työstään etähoidossa:
”Voisin tehdä molempia, mutta jos pitäisi valita kentällä työskentelyn ja etähoidon väliltä, ehdottomasti valitsisin etähoidon. Välillä on vähän ikävä kentälle, kun siellä näkisi ihmisiä.”
Päivä alkaa koneiden käynnistämisellä ja soitto ensimmäiselle asiakkaalle tapahtuu heti järjestelmien auetessa kello seitsemältä.
Jenni Seppänen kertoo ruuhka-ajan sijoittuvan aamulla kahdeksasta kymmeneen. Aamulla tehdään paljon tiettyyn aikaan sidottuja asioita, kuten lääkkeiden oton varmistusta ja verensokerin mittausta. Iltapäivällä ohjelmaan saattaa sisältyä kauppatilauksien tekemistä ja jumppaamista.
Seppäsen mielestä työskentely etähoidossa on kivaa ja rentoa.
”Työ on kiireistä, mutta en koe siitä painetta”, hän sanoo ja nimeää työn parhaimmaksi puoleksi sen itsenäisyyden.
Asiakkaan kohtaaminen etähoidossa on Jenni Seppäsen mielestä asiakaslähtöistä sekä leppoista. Vaikka käynnit pääsääntöisesti menevät rutiinilla ja hoitosuunnitelman mukaisesti, puhelu aloitetaan aina kuulumisilla.
Kiireettömämpänä päivänä aikaa voi jäädä rupatteluun myös käynnin lopuksi.
”Riippuu paljon myös siitä, mitä asiakas toivoo. Hyvin paljon pystyy aistimaan, kuten jos asiakas ei halua jutella sen enempää. Sitten käydään vain hoitosuunnitelman mukaiset asiat.”
Kotihoidon etäkontaktissa osa kokee että heistä välitetään, osa kokee palvelun vahtimisena
Asiakkailta saatu palaute on ollut enimmäkseen positiivista.
”Toiset tykkää ja arvostaa, lisäksi asiakkaat kokevat, että heistä välitetään. Osa taas kokee, että heitä vain vahditaan”, sanoo Jenni Seppänen.
Vaikka hoitaja ei olekaan fyysisesti paikalla, asiakkaat pitävät etähoitoa intiiminä. Laite on myös suunniteltu helppokäyttöiseksi, eikä asiakkaan välttämättä edes tarvitse koskaan koskea siihen.
Yhteys sovitulle tapaamiselle avautuu ja sulkeutuu automaattisesti.
Palvelua kehitetään jatkuvasti.
Tällä hetkellä Palvelukeskus Helsingissä suunnitellaan omaishoitoliittymää lisäpalveluksi etähoitoon. Tällöin etälaitteen kautta saisi tarvittaessa yhteyden asiakkaan omaisiin.
